Tuttavan ennen mykkä ja ikävä teinipoika on nykyään kuin nousuhumalassa ja puhelias
Koko ajan. Syö masennuslääkkeitä.
Olen itsekin ollut lääkityksellä kohta 30 vuotta, joten huomaan että pojan lääkkeet ei ole kohdillaan. On liian touhukas ja iloinen, voi käydä huonosti kun esim pääsee kohta auton rattiin. Olen huomannut että tuttavanikin katselee poikaansa jotenkin kummissaan.
Pitäisikö sanoa että lapsellaan tuntuu olevan liian tuhti tai väärä lääkitys, vai jätänkö sanomatta.
Kommentit (8)
Saisinko kysyä, miksi olette alapeukuttaneet?
Enkö voi olla huolissani tuttavan lapsesta?
Ap
Jos poika on diagnosoitu väärin vain masentuneeksi ja hänellä onkin taipumusta kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (tätä tapahtuu paljon, koska apua haetaan vain masennukseen), niin masennuslääkkeet ilman mielialan tasaajalääkitystä saattavat laukaista hänellä hypomanian ja kenties maniankin.
Jos ap olet hyvissä ja luottamuksellisissa väleissä teinin vanhempien kanssa, voit ottaa asian varovasti esille.
Maniasta toipuminen on huomattavasti vaikeampaa kuin masennuksesta toipuminen ja maniassa useimmat pilaavat lähes kaikki elämänsä palikat.
Vierailija kirjoitti:
Jos poika on diagnosoitu väärin vain masentuneeksi ja hänellä onkin taipumusta kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (tätä tapahtuu paljon, koska apua haetaan vain masennukseen), niin masennuslääkkeet ilman mielialan tasaajalääkitystä saattavat laukaista hänellä hypomanian ja kenties maniankin.
Jos ap olet hyvissä ja luottamuksellisissa väleissä teinin vanhempien kanssa, voit ottaa asian varovasti esille.
Maniasta toipuminen on huomattavasti vaikeampaa kuin masennuksesta toipuminen ja maniassa useimmat pilaavat lähes kaikki elämänsä palikat.
kiitos asiallisesta vastauksesta.
Juuri maaniselta poika vaikuttaa.
Ap
Turhaan puutut asiaan. Joskus oikean lääkityksen ja annoksen löytymiseen voi mennä vuosia. Joillakin olo tasaantuu samalla lääkityksellä ja annoksella, vaikka alussa olisikin "vähän outoa".
Voi olla että lääkkeet vain tehoavat hänellä tosi hyvin ja mieliala on aidosti hyvä.
On voinut mennä hypomanian puolelle, jos pojalla on taipumusta kaksisuuntaiseen mielenhäiriöön.
Pojan edun kannalta ottaisin asian tahdikkaasti esiin äidin kanssa. Joskus parempi ns. huolehtia turhaan. Olen itse sotkenut asioitani aika reippaasti joskus maniassa , eikä ollut mukavaa yrittää korjata niitä ja pyydellä ihmisiltä anteeksi jälkeenpäin.
Jos on saanut Lyricaa. Se voi aiheuttaa hyväntuulisuutta. Ei kuitenkaan hypomaniaa.
Itse jättäisin sanomatta, ellei äiti kysy.