onko muita kotiäitejä jotka haaveilee paremmasta (?) miehestä?

yh

mutta kun en ole onnellinen tässä suhteessa niin pakosti alan haaveilla paremmasta.. oikeesti en mä ihmeitä haluis, halusin vaan saada kokea onnea ja sitä ku joku välittää musta ihan täysillä..



ap

ihmisillä on juuri sellainen puoliso kuin he ansaitsevat.



Ennen kuin sinä saat paremman miehen, sun täytyy itse tulla paremmaksi naiseksi ja vaimoksi. Kun sinusta tulee vahvempi, miehestäsikin tulee (tai saat uuden), kun sinusta tulee fiksumpi, miehestäsiki ntulee - tai saat uuden. Jos vaan haet vanhempaa ja fiksumpaa kehittämättä itseäsi, voit jäädä kokonaan ilman.

Noita piirteitä mistä puhuit, voi kyllä itsessään kehittää ja saada näkyviin muissakin.



Oletko miehesi kanssa puhunut asiasta? Kannattaa omalla positiivisella toiminnallaan yrittää tuoda esiin niitä hyviä puolia toisessa ja PUHUA.

Ja jos se ei auta niin mennä yhdessä terapiaan/neuvontaan.

Turha heittää kirvestä kaivoon, kun tilanne on teillä noinkin hyvä ja korjattavissa.

mulla on huono itsetunto tällä hetkellä, koska olen raskauksien jäljiltä ylipainoinen ja ruma. ennen niin nätti ja ok vartalo.. ja koska olen " vaan" kotiäiti. en pidä itseäni oikein minään, mutta haaveilen paremmasta..



onko kaikki vika siis sittenkin vain minussa itsessäni? voisiko elämämme parantua jos saan itseni kuntoon?



ap

mutta sinä itse näet sen vääristyneesti itsetunto-ongelmasi ja masentuneisuutesi takia. Groucho Marxin tyyliin, en ikinä haluaisi kuulua kerhoon joka haluaa minut jäsenekseen, olet sitä mieltä että miehessäsi on pakko olla jotain vikaa kun hän kerran on sinun miehesi...



Älä ainakaan vaihda ennen kuin saat itsesi kuntoon. Muuten vaihdat parhaassa tapauksessa yhden luuserin toiseen... ja huonoimmassa tapauksessa hyvän miehen luuseriin...

Voi toki olla että sua kyllästyttää olla siellä kotona jatkuvasti, mutta hanki itselles harrastus, ja kavereita lisää. Huomaat miten se auttaa sua paremmin selviään arjesta.



Usko pois että laihduttaminenkin tekee uskomattomia tuloksia itseesi. Itse olen näin toiminut aikanaan, ja parisuhdekin taas näytti erilaiselta. :)

olen aloittanut kevyemmän elämän, ja kaikki olikin noin viikon tosi hyvin kun liikuin paljon enemmän ulkona, söin terveellisemmin jne. sitten tapahtu pien takapakki, jalka meni ja en ole päässyt taas liikkumaan niin kyrpii! olen tunnesyöppö joten arvaatte varmaan...



tosin en ole palannut entisiin syömätapoihin, repsahduksia on ollut. tänään innostuin kun jalka oli parempi ja liikuin taas pitkästä aikaa ja tuloksena taas jalka kipeä.. ketuttaa.



on se kyllä varmasti totta että vikaa on mussakin paljon, mutta joku tuossa ukossa kuitenki tökkii... se ei ole kuitenkaa sellainen jollaista mä olen nykyään tajunnut kaipaavani. se on hyvä mies, kunnollinen mutta kyl oikeesti jotain puuttuu.



enkä ole aikomassa missään nimessä erotakaan, kunhan täällä puran oloani. haluan todella saada itseni kuntoon ja työelämään takasin ja sjos sitten vielä oon tätä mieltä, ehkä on kuitenki parempi yksin ku onnettomassa suhteessa. mutta töitä aion ja olen valmis tekemään onnemme eteen. aloitan itsestäni, sit kai pakko yrittää saada mies puhumaan. ongelmana vaan ettei se osaa keskustella.. tai no, urheilusta vaikka joo mutta parisuhteesta, onnesta... huoh..



ap

luin uudestaan tarkemmin tekstisi ja se sai mut todella miettimään. taidat olla aivan oikeassa. miten toi mies vois olla hyvä kun se on " vaan" mun mies. mä olen pönttö. ja menen nyt nukkumaan jotta voisin aloittaa huomenna uudella asenteella tän elämän.



kiitos.



ap

ovat täysin tyytyväisiä miehiinsä! eipä uskois.. =)



mutta hieno homma, minäpä koitan kans ryhdistäytyä ja alkaa tyytymään tohon ukkokultaani. =)



ap