Olen syntynyt väärälle vuosisadalle, vähintään vuosikymmenelle.

Olen kuin jokin mummo kiinnostuksen kohteiltani. Pidän paljon perinteistä ja perinteisistä asioista. Nykynuorten kanssa en löydä samaa aaltopituutta.

Moi! Tämä vastaus tulee muutamaa vuotta jäljessä, mutta itse olen 23-vuotias nainen. Minulla on täsmälleen samanlainen olo kuin sinulla. Olisi ihanaa asua jossakin metsien, peltojen ja järvien keskellä vaikka pienessä kyläyhteisössä, ja elää yksinkertaista vanhaa elämää. Viljellä peltoja, kasvattaa ruokaa ja harrastaa musiikkia, taidetta ja kaikkea mikä saa minut hyvälle tuulelle. Inhoan bilettämistä, suuria väkijoukkoja ja tyhjänpäiväisiä keskusteluja esim. Ryyppäämisestä. Olen muutenkin aika introvertti. Muut pitävät minua varmasti outona koska rakastan neulomista ja leipomisesta ja muistakin "vanhojen ihmisten" harrastuksista. Tunnen kaipuuta elämään mitä on eletty lähes 100 - 200 vuotta sitten.

Mä olin nuori 90-luvun alussa ja kyllä se nuoruus silloinkin oli bilettämistä ja opiskelua. Ainoa ero ettei ollut kännyköitä ja moni asia oli mielestäni helpompaa. Esim Posti toimi hyvin, oli pankkikonttoreita joissa hoitaa raha-asiansa, ruoka oli edullisempaa esim 100 markalla sai hyvin viikon ruoat. On tämä erikoiseksi muuttunut.

Ilmeisesti 1800-luvulle kaipaavat haluavat kuitenkin päästä lääkäriin, saada antibiootteja, raskauden aikaisen seurannan, synnyttää sairaalassa, saada synnytyksessä kivunlievityksen ja äitiysvapaan. Kivaa varmaan olisi sekin, että lapsi säilyisi hengissä ensimmäiset vuodet.

Et siis tykkää alkoholikulttuurista. No wautsi wau kuule, oletpa spesiaali.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti 1800-luvulle kaipaavat haluavat kuitenkin päästä lääkäriin, saada antibiootteja, raskauden aikaisen seurannan, synnyttää sairaalassa, saada synnytyksessä kivunlievityksen ja äitiysvapaan. Kivaa varmaan olisi sekin, että lapsi säilyisi hengissä ensimmäiset vuodet.

Varmasti! Mutta eikö ole aivan normaalia, että ihminen haluaa niitä kivoja asioita? Parastahan olisi, jos voisi yhdistää menneisyyden (tai sitä koskevien romantisoitujen mielikuvien) ja nykyajan hyvät puolet ilman kummankaan huonoja?

Luonnon rauhaa idyllisessä maalaismaisemassa ilman koneiden melua, keskuslämmitys ja aika varattuna modernille hammaslääkärille, eikä hampaita irti kiskovalle kyläsepälle!

Ihanaa että tällaisia nuoria vielä löytyy, kaikki on mennyt niin pinnalliseksi.

Jatkakaa samalla tavalla, kaikkea hyvää!

T. N 50+

Sinulla on peruslakiin perustuva itsemääräämisoikeus elää sellaista elämää kuin sinä haluat, mutta riittääkö oma kanttisi?

Voisin ihan viihtyäkin 1800-luvun Suomessa, kahdella ehdolla:

1) Olisin rikas enkä köyhä. Kurjaliston elämä tuolloin oli todella viheliäistä.

2) Jollain yliluonnollisella tavalla voisin koska tahansa saada itselleni ja läheisilleni 2020-luvun terveyspalveluita.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on peruslakiin perustuva itsemääräämisoikeus elää sellaista elämää kuin sinä haluat, mutta riittääkö oma kanttisi?

Nykyään olisi helppo muuttaa maalle ja elää yksinkertaista, hidasta elämää, jos saisi rahat siihen jostain.

Vanha aloitus.

Sinä olet tullut valmiiseen pöytää, jossa sinulla on mitä monimuotoisemmat mahdollisuudet elää oman näköistäsi elämää ja haluat kaventaa sitä palaamalla aikaan, jolloin elämä ei paljoa vaihtoehtoja tarjonnut?

Menneitä on kiva romantisoida. Itsekin tykkään pienestä "aikamatkailusta" mm. vanhoja elokuvia katsellen tai vanhoja kirjoja lukien. En tiedä haluaisinko sitten kuitenkaan oikeasti elää niinä ns. vanhoina hyvinä aikoina.

Eikös alkoholittomuus ole juuri alle 30v juttuja? Jos olisit syntynyt 1700-luvulle, olisit naisparka jonkun piika tai muuten vain miehen omaisuutta. Olen tyytyväinen, että saan elää 2000-luvulla, koska voin päättää jutuistani itse, eikä ikäluokkani käytä pahemmin alkoholia.

Mistä olen ehdottomasti samaa mieltä on se, että pitää olla jatkuvasti tavoitettavissa. Joskus tekisi mieli vetäytyä keskelle umpimetsää muilta piiloon.

Nainen kun ilmaisee asian noin niin hän saa ylä peukkuja. Miehenä jos sanon konservatiivisia toiveitani minut lytätään täysin.

Vierailija kirjoitti:

Eikös alkoholittomuus ole juuri alle 30v juttuja? Jos olisit syntynyt 1700-luvulle, olisit naisparka jonkun piika tai muuten vain miehen omaisuutta. Olen tyytyväinen, että saan elää 2000-luvulla, koska voin päättää jutuistani itse, eikä ikäluokkani käytä pahemmin alkoholia.

Mistä olen ehdottomasti samaa mieltä on se, että pitää olla jatkuvasti tavoitettavissa. Joskus tekisi mieli vetäytyä keskelle umpimetsää muilta piiloon.

Historiallisesti tuohon omaisuus juttuun ei ole mitään näyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Voisin ihan viihtyäkin 1800-luvun Suomessa, kahdella ehdolla:

1) Olisin rikas enkä köyhä. Kurjaliston elämä tuolloin oli todella viheliäistä.

2) Jollain yliluonnollisella tavalla voisin koska tahansa saada itselleni ja läheisilleni 2020-luvun terveyspalveluita.

Mitä eikö tuberkuloosi, kolera ja espanjan tauti maita? :DD

Mites vanhat  kunnon nälkävuodet?

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti 1800-luvulle kaipaavat haluavat kuitenkin päästä lääkäriin, saada antibiootteja, raskauden aikaisen seurannan, synnyttää sairaalassa, saada synnytyksessä kivunlievityksen ja äitiysvapaan. Kivaa varmaan olisi sekin, että lapsi säilyisi hengissä ensimmäiset vuodet.

Tai olla suomalainen Suomessa mitä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin ihan viihtyäkin 1800-luvun Suomessa, kahdella ehdolla:

1) Olisin rikas enkä köyhä. Kurjaliston elämä tuolloin oli todella viheliäistä.

2) Jollain yliluonnollisella tavalla voisin koska tahansa saada itselleni ja läheisilleni 2020-luvun terveyspalveluita.

Mitä eikö tuberkuloosi, kolera ja espanjan tauti maita? :DD

Mites vanhat  kunnon nälkävuodet?

Ei, eivät maita. Siksi olisi ollut paljon mukavampi olla niin varakasta herrasväkeä, ettei toimeentulo olisi ollut ongelma. Ja siksi myös se paranormaalisti saatavilla ollut lääketiede olisi ollut kova sana.

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/isoaidin-pikkuleivat

Tässä perinteisiä leivontaohjeita olkaa hyvät!