Lue keskustelun säännöt.
Oletko aloittanut soittamaan jotain soitinta aikuisena? Mitä? Eteneekö opinnot? Oletko tykännyt?
22.12.2019 |
Soitin lapsena pianoa ja nyt haluaisin tosi kovasti aloittaa jonkun muun soittimen, olen nelikymppinen. En tavoittele mestaruutta vaan ihan omaksi iloksi. Olisi kiva päästä johonkin aikuisten ryhmään soittamaan. Yksin tai vaan opettajan kanssa soittelu ei ole niin kivaa. Tunneillekin toki menisin.
Se on vaan niin kallista, että pitää miettiä tarkkaan. Teoriaakin vois kerrata ja opetella uuden soittimen kannalta. On aika hyvin unohtunut suurin osa.
Kommentit (8)
Ainakin täällä soitta musiikkiopistossa aikuisiakin. Just olin lapsen konsertissa ja siellä oli pari aikuista, jotka minun arvioni mukaan eivät olleet soittaneet vielä kovin kauaa. Vaskia soittivat molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin viulunsoiton opinnot 20-vuotiaana.
Olen tosin sellisti taustaltani ja muusikko koulutukseltani, joten saattaa hieman auttaa.
Ihan hyvin menee opinnot, opiskelen musiikkiopistossa, pääaine tällä hetkellä tuo viulu.
Aloitin yksityisellä opettajalla. Oon nyt noin 4 vuotta soittanut.
Opistoissa on usein erilaisia orkestereita jne, eritasoisille soittajille. Siitä vaan.
Juu ja hyvin etenee opinnot. Oikean opettajan löytäminen on tärkeää.
Vinkki: kannattaa ensin vuokrata soitin.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin viulunsoiton opinnot 20-vuotiaana.
Olen tosin sellisti taustaltani ja muusikko koulutukseltani, joten saattaa hieman auttaa.
Ihan hyvin menee opinnot, opiskelen musiikkiopistossa, pääaine tällä hetkellä tuo viulu.
Aloitin yksityisellä opettajalla. Oon nyt noin 4 vuotta soittanut.
Opistoissa on usein erilaisia orkestereita jne, eritasoisille soittajille. Siitä vaan.
Juu ja hyvin etenee opinnot. Oikean opettajan löytäminen on tärkeää.
Vinkki: kannattaa ensin vuokrata soitin.
Kiitos! :)
ap
90-vuotias isoäitini aloitti taannoin pianon soittamisen. :) Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta harrastusta.
Kökkö tee-se-itse-opiskelutarina: minä ostin 33-vuotiaana elämäni ekan instrumentin (en laske ala-asteen pakkonokkahuilua mukaan), sähkökitaran. Olisi kannattanut panostaa johonkin kurssiin tai ryhmään tai opettajaan, mutta rahat olivat tiukalla ja jotain opin ihan youtube-ohjeidenkin kera. Näin itseohjattuna hommasta puuttui nousujohteisuus, menin vain biisien vetämänä ja opettelin yhden jutun tuolta, toisen täältä.
Etenkin ihan alkukankeuden jälkeen oli ihan mahtavaa kun pystyi jo soittamaan edes pätkiä kappaleista ja oppi perustekniikkaa. Kaverini oli näyttänyt esimerkkiä pari vuotta aiemmin ja hän oli ottanut yksityistunteja. Hän soitti mielestäni oikeastaan tosi hyvin parin vuoden harjoittelun jälkeen. Lisäksi hänellä on opiskelutekniikka ja "draivi" kunnossa, hän uppoutuu innostuksiinsa todella syvälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soitin oboeta nuorempana seitsemän vuotta. Aina välillä on käynyt mielessä, että tekisin 3/3 -suorituksen ja siitä eteenpäin. Soittaminen saa olemaan läsnä hetkessä ja kasvattaa keuhkoja. Lisäksi virkistää aivoja, koska pitää miettiä silmien ja käsien yhteistoimintaa.
Minulla oli nuorempana soittoharrastuksen takia todella hyvät keuhkot: suoritin priimusmaisterin uimamerkkiä (11-v.) ja sukelsin altaan päästä päähän, 25 metriä. Vaatimus taisi olla 15 metriä.
Oonko ainoo, joka haluaa aloittaa soittamisen vasta aikuisena? :D
ap