Lue keskustelun säännöt.
Mitä virheitä olet tehnyt elämässäsi?
14.12.2019 |
Minä aloitan; menin naimisiin paljon itseäni vanhemman miehen kanssa. Nyt mies on parissa vuodessa vanhettunut kovin. Kaduttaa. Itse olen vielä nuori ja viriili, mies papparainen. Kaduttaa että otin hyvin paljon vanhemman miehen, esim mies impotentti iän myötä (ei suostu Viagraan). Kärsin seksin puutteesta ja miehen passiivisuudesta kaikessa.
Olen pystyyn kuollut tässä liitossa.
Kommentit (20)
Olin 1,5 vuotta suhteessa miehen kanssa joka kohdisti minuun henkistä väkivaltaa ja lopulta petti. Nuo hänen tekojensa jäljet näkyvät edelleen ja nykyisessäkin suhteessa on välillä vaikea luottaa 100% ja uskoa riittävänsä. Välillä on edelleen pelkoja joiden järjellä tiedän olevan turhia, mutta totta kai nuo pelot ovat henkisesti kuormittavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajauduin nuorempana suhteeseen, jonka myötä menetin kaiken (mielenterveyden, opiskelumahdollisuudet, työpaikan ja sen myötä luottotiedot jne.) Kesti vuosia ja vuosia päästä takaisin jaloilleen.
Vaikka mitä ja liian monta. Mutta miksi avautuisin niistä täällä? Muuttaako se mitään? Tuottaako jonkinlaisen helpotuksen tunteen? Ei, joten mitä turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mitä ja liian monta. Mutta miksi avautuisin niistä täällä? Muuttaako se mitään? Tuottaako jonkinlaisen helpotuksen tunteen? Ei, joten mitä turhaa.
No oho! Avauduithan tuonkin verran. Anna tulla vaan, se helpottaa.
Onnistuin viimeinkin kolmekymppisenä laihduttamaan ja treenaamaan itselleni hyvän kropan. Sitten repsahdin taas syömään epäterveellisesti ja plösähdin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varastin kaupasta kun olin lapsi. Sen jälkeen en ole tehnyt mitään virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitsen kumppanikseni vääränlaisia miehiä. Olen ollut liian herkkäuskoinen ja sinisilmäinen. Ihastuneena jää hälytysmerkit huomaamatta, joutuu katumaan jälkenpäin. Pakko karaistaa itsensä. Se ei ole helppoa.
Vaikka mitä, kaduttaa.
Mutta eteenpäin on mentävä kuin mummo lumessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menetin neitsyyteni miehelle, joka oli kaverini mutta vasta myöhemmin välimme menivät, kun hän paljastui narsistiksi joka käytti vain hyväkseen. En ollut ainoa jonka kanssa vehtasi ollessaan parisuhteessa, tuosta suhteesta en tietenkään tiennyt mitään (ei mainintaa somessa, asuivat eri kaupungeissa, käyttäytyi kuin olisi ollut sinkku jne). Katumusta entisestään lisäsi se, että tutustuin nykyiseen miesystävääni vasta tuon kaveruuden päätyttyä, miesystävä myös tunsi tuon miehen ja tämä narsisti myöhemmin pahoinpiteli miesystäväni. En pidä neitsyyden menettämistä mitenkään maailman tärkeimpänä tapahtumana, mutta tietysti sitä toivoisi että ne muistot voisi linkittää johonkin toiseen ihmiseen kuin juuri tuohon kyseiseen mieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyöttäydyin yhteen ensimmäisen kanssa ollessani 16v, siitä nyt 27v. Olen elossa, mutta en elä, seksiä ollut viimeksi 2,5v sitten koska mies ei halua. Oli vain niin helvetin kiire päästä kotoa pois, ei ollut kovin hyvä olla siellä. Ja kiitos vanhempieni en ilm arvosta itseäni tarpeeksi, että uskaltaisin erota ja olla yksin. Vaikka yksin olen nytkin.
Elämä oli, ja meni.
Vierailija kirjoitti:
Onnistuin viimeinkin kolmekymppisenä laihduttamaan ja treenaamaan itselleni hyvän kropan. Sitten repsahdin taas syömään epäterveellisesti ja plösähdin.
Mulla ihan sama mutta laihdutin nelikymppisenä. Tuli kalliiksi kun sai uusia koko vaatevastonkin. Nyt yli viiskymppisenä taas jätti koossa eikä millään maistu porkkanat niin että olen ne heittänyt ne puutarhan jäniksille kun ostan niitä että aion taas laihduttaa mutta motivaatioo ei vaan tahdo tulla kuin yhdeksi päiväksi jolloin ostan ne porkkanat.
Kun on lapsuudesta asti syömishäiriöt ja väärät ruokatottumukset niin ei niitä korjaa koskaan lopullisesti. Kun ne ovat perintönä tulleet vanhemmilta niin hyvin harva pystyy niitä korjaamaan. Sama perintö vastenmielisyys liikuntaan on tullut myös vanhemmilta joita ei liikunta ole koskaan kiinnostanut. .
Olen kärsinyt bulimiastakin ja nähnyt unia jatkyvasti että hampaat ovat tippuneet. Ahmiminen niin täyteen että oksennan näyttäisi nyt loppuneen. Kasvatus oli kamalaa pelottelua niin että pelkotiloista pääsemiseen on mennyt koko ikä. Pakkosyöminen ala-asteella nostatti syömishäiriööni ja kiusaaminen siitä että yrjösin lautaselle sen paskan makuisen ruuan. Nykyään saa onneksi viedä biopönttöön sen ruuan mikä on kamalaa eikä ole pakko syödä mutta siltikin tulee huono omatunto jos heittää ruokaa pois.
Hammaslääkäri oli kirjoittanut että ruuansulatusvaivat sillä hampaistani varmaan näki että kärsin bulimiasta. Osa hampaista on alkanut kuoleentumaan ja tippuu kohta pois. Joku tuskallinen juuri hoito olisi ihan turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lyöttäydyin yhteen ensimmäisen kanssa ollessani 16v, siitä nyt 27v. Olen elossa, mutta en elä, seksiä ollut viimeksi 2,5v sitten koska mies ei halua. Oli vain niin helvetin kiire päästä kotoa pois, ei ollut kovin hyvä olla siellä. Ja kiitos vanhempieni en ilm arvosta itseäni tarpeeksi, että uskaltaisin erota ja olla yksin. Vaikka yksin olen nytkin.
Elämä oli, ja meni.
Kamalaa noin nuorena vielä seksitön suhde. Käy vieraissa ja keksi jokin harrastus jonka lomassa voisit käydä vieraissa jäämättä siitä kiinni. Tarjoa salaista päiväkahviseuraa silloin kun miehesi on poissa jos sellainen mahdollisuus tulee. Katso ettet niin paskoihin törmää niin että alkaa laverrella.
Vierailija kirjoitti:
Lyöttäydyin yhteen ensimmäisen kanssa ollessani 16v, siitä nyt 27v. Olen elossa, mutta en elä, seksiä ollut viimeksi 2,5v sitten koska mies ei halua. Oli vain niin helvetin kiire päästä kotoa pois, ei ollut kovin hyvä olla siellä. Ja kiitos vanhempieni en ilm arvosta itseäni tarpeeksi, että uskaltaisin erota ja olla yksin. Vaikka yksin olen nytkin.
Elämä oli, ja meni.
Sä oot vasta nelikymppinen. Ala elämään, ei ole liian myöhäistä.
Syömishäiriöt ovat kamalin ongelma jotka periytyvät seuraavalle sukupolvelle niin ajatteleeko kukaan ennen lapsen tekoa korjata niitä ongelmia ensin ennen kuin alkaa lapsia tehdä vaan jatkaa niitä surutta.
En mitään kun en jatka paskaa sukuani.
Kaikki mahdolliset virheet oon tehnyt. Viimeisimpänä aloin suhteeseen varatun kanssa ja nyt on sydän riekaleina. Muita virheitä en nyt jaksa luetella tähän.
Sairastunut pitkäaikaissairauteen, viettänyt aikaa väärien ihmisten kanssa(narsististen,alkoholin juomiseen painostavien jne.), joutunut työttömäksi/käynyt väärän tutkinnon (kun en kerta työllisty ikinä)toisaalta rahkeet ei olis riittänyt paremmin työllistäville aloille oikein. Eihän änihin kaikkiin ole voinut vaikuttaa, mutta kun (nykyään)on tämä mentalitetti, että kaikki vastoinkäymiset on vain omaa syytä,laiskuutta ja huonoja valintoja,niin...
Jäin homekouluun töihin.