Kulissiliitto ahdistaa

Onko jotain tapahtunut, että se rakkaus miestäsi kohtaan on loppunut? Jos ei mitään erityisempää, niin kyllä se rakkaus on heräteltävissä uudelleen. Menkää pariterapiaan.

Ja älä lähde sen uuden tyypin matkaan, tulet pettymään satavarmasti. Olen itse tehnyt kaikki ne virheet, joista nyt sinua varoitan.

Vierailija kirjoitti:

Ja älä lähde sen uuden tyypin matkaan, tulet pettymään satavarmasti. Olen itse tehnyt kaikki ne virheet, joista nyt sinua varoitan.

Sulle virhe voi olla toiselle juuri oikea ratkaisu. Et voi tietää. Joku pettyy, joku löytää onnensa.

Otin eron vaimostani ja löysin muutaman vuoden jälkeen vihdoin minulle oikeasti sopivan naisen. En tiennytkään että olisi juuri tuollaista naista olemassakaan. Ruoho todellakin on vihreämpää, ja voin vain suositella etsimään sinulle sopivampaa kumppania.

M.43

Keski-iän kriisiä tuo on vain ja ainoastaan. Se tekee myös sinusta tuollaisen haihattelijan, joka ei edes halua parantaa omaa avioliittoaan, vaan haihattelee vaan vieraan munan perään.

Sinä teet avioliittosi tuollaiseksi, SINÄ. Et voi syyttää siitä miestäsi kuin ehkä joiltakin osilta, mutta sinä olet vastuussa avioliittosi tilasta.

Jos nyt teet jotain typerää, niin turha se on enää itkeä vanhojen hyvien aikojen perään. Vastuu on sinulla nyt.

Täsmälleen sama tilanne. Pitkä parisuhde takana. Tällä hetkellä vapaa-aika menee asuntoja katsellessa. Omaa miestä en kestä enää yhtään. Ärsyttää kun se puhuu ja ärsyttää kun sen näkee.  Tuntuu ettei saa happea kotona, ahdistaa niin pirusti.  Päällisin puolin kaikki hyvin, mutta seksi loppunut, ja mun mielestä yksi avioliiton tarkoituksia on varma saanti. Tällä hetkellä on avioliiton ulkopuolinen suhde jolta saa kun haluaa. Parisuhdetta en kuitenkaan sen kanssa halua.  

Millainen tausta sinulla on, ap? Mulla kaveri kipuilee pitkää parisuhdettaan (avioliitossa + lapsia), mies vieläpä tosi hyvä löytö. Mutta kaverillani on tietyt asiat olleet aina itsestään selviä. On ollut ruokaa, rahaa, katto pään päällä ja taloudellista tukea runsaasti vanhemmilta. Itse tulen ihan päinvastaisesta taustasta ja osaan ehkä enemmän nauttia niistä "tavallisista" asioista, koska ne eivät koskaan ole tulleet helposti. Melkeinpä alan sääliä häntä. Hän on jäänyt paljosta paitsi, eli elämän oikeasti varjoisista puolista. Ehkä niitä tarvitaan, että pystyy oikeasti nauttimaan siitä, mitä on.

Vierailija kirjoitti:

Otin eron vaimostani ja löysin muutaman vuoden jälkeen vihdoin minulle oikeasti sopivan naisen. En tiennytkään että olisi juuri tuollaista naista olemassakaan. Ruoho todellakin on vihreämpää, ja voin vain suositella etsimään sinulle sopivampaa kumppania.

M.43

Hah, kaikille ei käy noin. Tuttuni lähti oikeasti hyvästä avioliitostaan ja perheestään ovet paukkuen, löysi uuden naisen, tekaisi tämän kanssa uuden setin lapsia ja kas kas, nyt hän itkee vanhan vaimon perään. Uusi vaimo on älyttömän mustis ja miehen aikaisemman liiton lapset, nyt jo teinit, ovat naiselle uhka. Uudet lapset ovat taas pieniä taaperoita, joiden kanssa ei enää oikein energia riitä. Uusi nainen haluaa myös harrastaa ja mennä, joten mieshän se on silloin kotona pienten kanssa.

Niinpä.. usein se parisuhteen hoito jää ainoastaan naisten harteille.. että ei yllätä yhtään tällaiset vuodatukset. Mieti tarkkaan ja tee valmistelut kunnolla valmiiksi ennen eroa. Mutta reilua olisi edes yrittää puhua miehen kanssa etukäteen sinua harmittavista asioista ja että mietit eroa. Ettei sitten tule yllätyksenä kun eropaperi ilmestyy.. mutta varmaan silti se toinen sanoo että yllätys ero 🙄🤣

Vierailija kirjoitti:

Millainen tausta sinulla on, ap? Mulla kaveri kipuilee pitkää parisuhdettaan (avioliitossa + lapsia), mies vieläpä tosi hyvä löytö. Mutta kaverillani on tietyt asiat olleet aina itsestään selviä. On ollut ruokaa, rahaa, katto pään päällä ja taloudellista tukea runsaasti vanhemmilta. Itse tulen ihan päinvastaisesta taustasta ja osaan ehkä enemmän nauttia niistä "tavallisista" asioista, koska ne eivät koskaan ole tulleet helposti. Melkeinpä alan sääliä häntä. Hän on jäänyt paljosta paitsi, eli elämän oikeasti varjoisista puolista. Ehkä niitä tarvitaan, että pystyy oikeasti nauttimaan siitä, mitä on.

Väärin.. jos jo lapsuus ollut kurjaa ja omakin perhe-elämä ja parisuhde samantyyppistä, niin kyllä siinä jokainen täysjärkinen ihminen murtuu ja miettii eroa. Sinulla ei ole tämän hetkisessä sinua harmittavia ongelmia toisin kuin ap llä. Ap ei ilmeisesti kertonut niistä täällä.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä.. usein se parisuhteen hoito jää ainoastaan naisten harteille.. että ei yllätä yhtään tällaiset vuodatukset. Mieti tarkkaan ja tee valmistelut kunnolla valmiiksi ennen eroa. Mutta reilua olisi edes yrittää puhua miehen kanssa etukäteen sinua harmittavista asioista ja että mietit eroa. Ettei sitten tule yllätyksenä kun eropaperi ilmestyy.. mutta varmaan silti se toinen sanoo että yllätys ero 🙄🤣

Olen katsonut jo hieman asuntoja, mutta kyllähön taloudellinen tilanne heikkenisi eein myötä. En edes tiedä haluanko parantaa liittoamme, olen voinut huonosti jo ennen kuin tapasin tämän uuden miehen, kenen kanssa tunteet roihahtivat. Erosta puhuminen voisi tulla yllätyksenä miehelleni, mutta pakkohan hänen on ollut vaistota etäisyyteni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen tausta sinulla on, ap? Mulla kaveri kipuilee pitkää parisuhdettaan (avioliitossa + lapsia), mies vieläpä tosi hyvä löytö. Mutta kaverillani on tietyt asiat olleet aina itsestään selviä. On ollut ruokaa, rahaa, katto pään päällä ja taloudellista tukea runsaasti vanhemmilta. Itse tulen ihan päinvastaisesta taustasta ja osaan ehkä enemmän nauttia niistä "tavallisista" asioista, koska ne eivät koskaan ole tulleet helposti. Melkeinpä alan sääliä häntä. Hän on jäänyt paljosta paitsi, eli elämän oikeasti varjoisista puolista. Ehkä niitä tarvitaan, että pystyy oikeasti nauttimaan siitä, mitä on.

Väärin.. jos jo lapsuus ollut kurjaa ja omakin perhe-elämä ja parisuhde samantyyppistä, niin kyllä siinä jokainen täysjärkinen ihminen murtuu ja miettii eroa. Sinulla ei ole tämän hetkisessä sinua harmittavia ongelmia toisin kuin ap llä. Ap ei ilmeisesti kertonut niistä täällä.

Minulla ei ole minua harmittavia ongelmia? Mistähän tämän keksit? Minulla on ongelmia, en vain suhtaudu niihen itsekeskeisesti ja epäkypsästi.

Vierailija kirjoitti:

Täsmälleen sama tilanne. Pitkä parisuhde takana. Tällä hetkellä vapaa-aika menee asuntoja katsellessa. Omaa miestä en kestä enää yhtään. Ärsyttää kun se puhuu ja ärsyttää kun sen näkee.  Tuntuu ettei saa happea kotona, ahdistaa niin pirusti.  Päällisin puolin kaikki hyvin, mutta seksi loppunut, ja mun mielestä yksi avioliiton tarkoituksia on varma saanti. Tällä hetkellä on avioliiton ulkopuolinen suhde jolta saa kun haluaa. Parisuhdetta en kuitenkaan sen kanssa halua.  

Meilläkään ei ole seksiä kuin harvoin, en halua miestäni enää ja satunnaiset seksit tuntuvat vaivaannuttavilta.

Niin se tuntuu menevän, että ensin loppuu seksi, sitten puhuminen ja sitten onkin vuoro loppua avioliiton. Miks suotta olemaan yhdessä jos kummankaan ei ole hyvä olla. Ei muuta kuin kattilat jakoon.

Mut onhan Noora ja Timokin yhdessä vaan omakotitalolainan takia

Monen on varmasti vaikea käsittää että joku on ahdistunut liitossa jossa kumppani on komea/kaunis ja hyväkäytöksinen, on upea talo, pari lasta, rahaa enemmän kuin tarpeeksi, oltu yhdessä vuosikausia. Mutta niin se vain on mahdollista sekin. Ja yleistäkin käsittääkseni. Itsekin muutaman tiedän. Ei tuollaiset asiat välttämättä juuri merkkaa, jos tuntuu että suhde on väärä ja ei tunnu enää oikealta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja älä lähde sen uuden tyypin matkaan, tulet pettymään satavarmasti. Olen itse tehnyt kaikki ne virheet, joista nyt sinua varoitan.

Sulle virhe voi olla toiselle juuri oikea ratkaisu. Et voi tietää. Joku pettyy, joku löytää onnensa.

Ei elämästä koskaan tiedä. Joskus vaan totuus on tarua ihmeellisempää. Joskus joku ihminen kolahtaa niin kovaa, että pitkäkin liitto voi päättyä. Se on elämää, vaikka ei aina mukavaa ja reilua.

Itse lähdin avioliitosta jota kesti 20 vuotta. Päivääkään en ole katunut että sen ratkaisun tein! Olin myös tosi ahdistunut ja kärsin siinä liitossa missä ei ollut todellakaan hyvä olla. Seksi oli monta vuotta väkinäistä ja en halunnut enkä rakastanut enää miestä. Siihen oli monia syitä joita tässä en ala luettelemaan. Mutta tehkää ihmiset rohkeita ratkaisuja! Ei kuollutta liittoa niin vaan enää herätellä henkiin. Niin ja ps.minulla ei ollut mitään toista miestä valmiina eli se ei ollut eron syy.

N57v. 

Niin moni tyytyy  ruikuttamaan mutta haluaa pysyä suhteessa.

Aina sanotaan että raha ei ratkaise, mutta kyllä se ratkaisee suurimman osan elämän asioista.

Vierailija kirjoitti:

Niin moni tyytyy  ruikuttamaan mutta haluaa pysyä suhteessa.

Aina sanotaan että raha ei ratkaise, mutta kyllä se ratkaisee suurimman osan elämän asioista.

Kyllähän usein jäädään väljähtyneeseen liittoon, kun on yhteiset lapset, omaisuus ja kaverit. Niin pääsee helpommalla,kun että aletaan rahoja ja muita jakamaan. Jos suhde on edes jotenkin ok.