Entisajan kasvisruoka.

Ei ne pärjännykkää. Vahingolliset vaikutukset tulevat viiveellä seuraaviin sukupolviin ja sen takia Suomen syntyvyys laskee nyt.

Ei entisaikaan ollu mitään vihervassarivegaaneja.

Sihen aikaan mustikat ja puolukatkin oli ihan normi ruokaa. Nyt ne on superfoodii

Näinhän se on. Vielä sata vuotta sitten köyhä kansa veti puuroa aamuin illoin. Eläinproteiinia sai kalasta.

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Vielä sata vuotta sitten köyhä kansa veti puuroa aamuin illoin. Eläinproteiinia sai kalasta.

Näin taisi olla vielä 1950-luvulle asti köyhemmissä torpissa.

Silloin ei ollut fitness-hulluja hokemassa että proteiini = elämä. Silloin elettiin sillä mitä oli saatavilla, ilman hypeä.

Sama pätee nykyaikaisiin käsityksiin siitä että jos virtsa on jotain muuta kuin vedenkirkasta, on kyseessä kauhea nestehukka (eräs amerikkalainen urheilujuomayhtiö rahoitti tutkimuksen jonka seurauksena suositeltiin "nollatason" nestehukkaa kovimpienkin treenien jälkeen, eli erittäin runsasta juomista).

Elinikä on pidentynyt koko ajan, nyt naiset elävät 86 -vuotiaiksi keskimäärin. Monet heistä ovat aika vähän lihaa syöneet ainakin nuoruusvuosinaan tuonne  70-80-luvulle asti, kun Suomi alkoi rikastua ja lihansyönti lisääntyä. Ei silloin aikaisemmin paljon kasviksiakaan ollut, lähinnä perunaa, porkkanaa ja sipulia ruuissa ja puolukkasurvosta talvella. Ainakaan omass lapsuudessani ei ollut varaa osta kaupan hedelmiä, eikä karkkejakaan sen puoleen.

Olisiko tuo karkin ja muiden sokeristen tuoteiden vähyys syynä pitkään ikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Vielä sata vuotta sitten köyhä kansa veti puuroa aamuin illoin. Eläinproteiinia sai kalasta.

Näin taisi olla vielä 1950-luvulle asti köyhemmissä torpissa.

Myös maito on ollut tärkeä eläinproteiinin lähde. Samoin kasvisruoka ei ollut mitään vegaania vaan voita käytetiin jos sitä oli.

Onhan ihmisten eliniänodote noussut noista ajoista. Silloin viiskympppisiä vietettiin huolella koska välttämättä seuraavia tasavuosia ei tullut.

Kotimaan metsä on täynnä ruokaa, sinne vaan keräämään. Marjat, yrtit ja sienet säilyvät kuivattuna pitkään, juurekset (maakellarit) ja omenat (porstuat) viileässä myös tuoreena monta kuukautta.

Ei ollut persuja, kasvisruokaa ei mitenkään demonisoitu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Vielä sata vuotta sitten köyhä kansa veti puuroa aamuin illoin. Eläinproteiinia sai kalasta.

Näin taisi olla vielä 1950-luvulle asti köyhemmissä torpissa.

Myös maito on ollut tärkeä eläinproteiinin lähde. Samoin kasvisruoka ei ollut mitään vegaania vaan voita käytetiin jos sitä oli.

Onhan ihmisten eliniänodote noussut noista ajoista. Silloin viiskympppisiä vietettiin huolella koska välttämättä seuraavia tasavuosia ei tullut.

Käsittääkseni eläikä laitettiin 65 vuoteen vähän silläkin  perusteella, että aika moni oli jo muutenkin kuollut siihen mennessä.  Koko iän jatkunut kova työ, aika yksipuolinen ravinto ja tupakointi (sisätiloissakin!) vei terveyden, eikä tietenkään sairaanhoitokaan ollut nykytasolla, jopa synnytyskuolemat olivat paljon nykyistä yleisempia varsin hiljattain.

1920-luvulla syntyneen isäni kotona, keskikokoisella maatilalla, syötiin kyllä viikoittain lammasta (omia), tosin mausteita ei paljon ollut, joten ei se lampaanlihakaan aina oikein maistunut, juhla oli nimenomaan silloin harvoin kun saatiin sianlihaa. Ne jotka metsästivät, saivat jäniksen ja joskus hirvenkin lihaa, tosin nekin moni joutui ainakin osaksi myymään, kuten tietysti (meijerissä teetetyn) voikin, koska tarvittiin rahaa verojen maksuun ja lainojen lyhennykseen. Kala oli myös paikoin harvinaista, riippuen tietysti missä päin asui. Marjastaa oli ihan pakko ruoan jatkeeksi, mutta jostain syystä sieniä ei kaikin paikoin käytetty kuin vähän. D-vitamiinin puute vääristi joidenkin lasten sääret.