Toinen lapsi, kyllä vai ei
Meillä on 3-vuotias lapsi ja jopa itseni yllättäen olen alkanut miettimään toista lasta. Asia on ristiriitainen, sillä todella haluaisin, että jo olemassa olevalla lapsella olisi sisarus. Taloudellisesti toinen lapsi ei aiheuttaisi päänvaivaa mutta minua ahdistaa uusi raskaus sekä maailman tilanne. Ensimmäinen raskaus oli helppo ja synnytys meni hyvin; ei repeämiä tai komplikaatoita. Mietin, että uskallanko raskautua uudestaan, jos kaikki ei menekään yhtä mallikkaasti. Toinen asia, jota pohdin, on kysymys lasten hankinnan itsekkyydestä. Millainen maailma lapsia odottaa kun he ovat aikuisia. Onko kukaan paininut samantyyppisten ajatusten kanssa ja millaiseen ratkaisuun on päädytty?
Kommentit (19)
Tuhannet avioparit eroavat vuosittain - toisen lapsen pikkulapsi aikana.
Lapsen kannalta on ollut hyvä, kun on se sisarus (huomaa kyllä, kun vertaa ainokaisiin lapsiin), mutta oma jaksaminen on pikkulapsiaikana ollut kortilla.
Puolensa on yhdellä lapsella, kuin myös kahdella. Kahden pikkulapsen kanssa on miltei tuplasti raskaampaa, mutta toisaalta niistä on aikanaan seuraa toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Tuhannet avioparit eroavat vuosittain - toisen lapsen pikkulapsi aikana.
Joo ja lapsettomat ja yksilapsiset avioparit ja avioparit joilla on koira.
Mulla kaksi lasta. Heillä ikäeroa 4v. Tyttö ja poika. Nyt 5v ja 9v.
Ja näillä mennään.
Mutta olisihan tää meidän kotin paljon hilaisempi ja draamaa 99% vähempi jos nuo ei toisiaan huudattaisi.
Olenkin näille sanonut, että sitten kun ovat aikuisia, niin saavat muuttaa niin kauas toisistaan kuin haluavat tai muuten päättää, etteivät keskenään enää koskaan missään tekemisissä ole, mutta niin kauan kuin elellään kaikkien yhteisessä kodissa, niin pitäisi koittaa osata olla koko ajan ärsyttämättä toista.
On niillä hyviäkin hetkiä. Ja molemmilla ihan omat kaverijutut.
Mutta en usko näin aikuisena sisaruksen olevan välttämättä mikään siunaus ja rikkaus elämässä. Miehelläni kaksi sisarusta. Asuvat samalla paikkakunnalla, eivät juuri tekemisissä ole. Eivät riidoissakaan, mutta välit etäiset ja täysin neutraalit. Lapseni hädin tuskin tajuavat näiden ihmisten olevan heille setä ja täti.
Ja omat sisarukseni. No kolmeasta sisaruksestani vain minä ja veljeni olemme aktiivisesti yhteydessä. Kahden muun kanssa eipä juuri. Ei mitään draamaa tähänkään liity.
Eli jos ei todella halua toista lasta, niin parempi jättää väliin.
Vaikea uskoa, että ap:lla tulisi olemaan kovin raskasta koska lapsille tulisi n. 4 v ikäero. Jos ikäero on paljon isompi niin he eivät samallalailla kasva yhdessä eikä heistä tule yhtä läheisiä kuin muuten tulisi.
En ole paininut maailmantuskan kanssa tuolla tavalla etkä sinäkään mielestäni ole huono ihminen jos haluat toisen lapsen ja lapsellesi sisaren.
Itselläni on veli ja meillä on 6v ikäero. Veli on ehkä läheisin ihminen minulle koko maailmassa ja tämä on yksi niistä syistä, jotka puoltavat toista lasta. Tämä on hyvin monimutkainen päätös tehdä, en ole enää parhaassa iässäkään saadakseni lapsen. Täytän 35 ja en voi lykätä päätöstä todellakaan kovin kauaa. Mies olisi ihan innoissaan uudesta vauvasta mutta itse olen niin kahden vaiheilla. Ap
Kyllä. Itse olen ainoa lapsi ja on haikeaa kun muilla on sisaruksia ja itse on ”yksin”. Oli jo lapsena ja on edelleen.
11 jatkaa vielä: Sain itse nuorimman lapseni kun olin 35, silloin tunsin itseni vanhaksi ja oma jaksaminenkin hieman arvelutti. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tajuan että nuorihan minä silloin olin. Ja hyvin jaksoin.
Aloitus on hyvä esimerkki, miten ilmastoöyhötys on saanut ihmiset pelkäämään älyttömiä asioita.
Sanon kyllä. Itselläni on kaksi lasta viiden vuoden ikäerolla ja mielestäni perheemme on juuri nyt hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on hyvä esimerkki, miten ilmastoöyhötys on saanut ihmiset pelkäämään älyttömiä asioita.
No mutta enhän minä missään vaiheessa ole puhunut ilmastosta yhtään mitään. Kirjoitin että 'maailman tilanne', mikä sisältää muitakin asioita kuin ilmastöyhötyksen. Ap
Minulla kolme lasta jotka kaikki syntyneet 3,5v sisällä. Sisarukset ovat olleet toisilleen parhautta, suosittelen
Meillä on kaksi lasta ja pohdin samoja asioita, kolmas kun välillä kummittelee mielessä.
Meillä lapsilla on ikäeroa 2v 2kk, molemmat on olleet aina helppoja lapsia, ja nyt kun kuopus on 4-vuotias, on alkanut iskeä pieni vauvakuume taas päälle vaikka järjen ääni sen yrittää vaimentaa ja on toistaiseksi onnistunut. Nyt on jo tosi helppoa kun pienempikin on jo varsin omatoiminen.
Mutta sanoisin, että enemmän tulet katumaan, jos ette ala yrittää toista.
En ehkä tekisi lasta, jos olisin tilanteessasi. Siis, että tuntisin siitä noin suurta epävarmuutta. Mutta odota vaikka vuosi ja katso uudelleen. saatat olla saanut varmuutta siihen, mikä teidän perheelle on oikea ratkaisu.
Meillä on yksi lapsi ja on ainakin saanut aikaa ja huomiota meiltä vanhemmilta. On nyt jo iso,mutta edelleen meillä on tosi läheiset välit ja esim. matkustellaan ja tehdä erilaisia juttuja edelleen yhdessä.
Jossain vaiheessa nuorempana lapsi kaipasi sisaruksia,mutta nyt ei enää. Kavereita ja on aina ollut riittävästi ja serkkujen kanssa on läheinen.
Ja meillä näin,koska lapsia ei hankita vaan saadaan...
ei