Miten suhtaudutte kun joku täysin alapuolellanne oleva hyypiö kuvittelee että hänellä jotain mahdollisuuksia?
Siis joku aivan lowlife pätkätyötön jonka kanssa teillä oli jotain nopeasti ohimenevää säpinää joskus yläasteella. Jätti sinut tökerösti kavereilleen haukkuen ja ilkamoiden.
Nyt kuvittelee että nelikymppisenä onnellisesti naimisissa olevana naisena olet edelleen kiinnostunut tästä luuserista. Miten torppaat jos olet aikuisiällä eksynyt samaan työpaikkaan tälläisen kanssa? Mies on keikkaroudari ja minä johtotehtävässä ko. yrityksessä.
Mies käyttäytyy siten että olen edelleen aivan lääpälläni häneen ja en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Nyt alkaa tuntua sille että tämä yksipuolinen peli on puhallettava poikki koska useammankin työkaverin pää pyörii hämmästyneenä.
Kommentit (16)
Älä ois säpissy yläasteella.
Teidän karmalliset auranne kietoutuivat silloin yhteen lopullisesti.
Eihän työttömät ole luusereita? Sen käsityksen olen saanut tältä palstalta. Onko yleinen totuus siis taas muuttunut?
Jos olette töissä samassa työpaikassa, mies ei varmaan ole työtön.
Ehkä hän on hyvännäköinen ja iskee naisia yhä helposti, eikä ajattele sinun olevan hänen yläpuolellaan "miehinä" ja "naisina" viehättävyydessä?
Ehkä vähän ikävästi sanottu että olisi alapuolella... Mutta joo, ei missään nimessä kivoja tilanteita jos joku sellainen yrittää kenellä ei mitään mahdollisuuksia ole. Kokemusta on ja paljon, valitettavasti. Kylmä käytös yleensä toimii, mikäli ei, suoraan sanominen on ratkaisu. Eikä tällöin kannata sanoa liian lempeästi.
No jos sä olet johtotehtävässä, niin köyttöydy tämän kanssa täsmälleen samalla tavalla kuin muidenkin keikkatyöläisten ja duunarien. Et sä muutakaan oikein voi.
Kertoo paljon kirjoittajasta, että nostaa itsensä muiden yläpuolelle. Asema työpaikalla on ihmisarvon mitta? Huh huh. Empä haluaisi olla ap:n kaltaisen narskun kanssa samassa työpaikassa. Mene hoitoon (mikäli tolla diagnoosilla on edes mitään tehtävissä).
Ap:n alapuolella on jotain märkää. Hartioiden yläpuolella sitä samaa.
En mä ajattele, että ihmiset olisivat ihmissuhdemielessä toistensa ylä- tai alapuolella. Ihan vaan sanon etten ole kiinnostunut/olen naimisissa. Jos tyyppi käyttäytyy jotenkin törkeästi tai ei usko, ettei kiinnosta niin sitten voi toki sanoa tylymmin takaisinkin.
Tuntuu kuin yhä edelleen yrittäisit kieltää hänen vastustamattoman vetovoimansa. Jospa vain antautuisit hänelle ja kokisit sen nuoruutesi hekuman yhä uudelleen ja uudelleen.
Sori, yritin samaistua. Ei onnistunut kun ei ole koskaan tapahtunut.
Alapuolellani asuu vanha pariskunta. En minä tiedä mitä he kuvittelevat.
En nyt hahmottanut kokonaisuutta. Keikkatyöläinen, joka heittää juttua firman johtavalle työntekijälle? Onko tässä kysymys, että hän ei ymmärrä nykyisen asemasi vaatimaa kunnioitusta ja sen sijaan käyttäytyy liian tuttavallisesti?
Tai siis heittää jotain iskuläppää?
Kuulostaa tosiaan väjän siltä, että olisit yhä kiinnostunut hänestä. Muuten et edes ajattelisi häntä tuolla lailla.
Antaa kuvitella. Jos mies kysyisi, olenko kiinnostunut, niin kertoisin ystävälliseen sävyyn etten ole. Muuten en kiinnittäisi asiaan turhan paljon huomiota. Voihan se kuvitelma olla vaikka miehen elämän ainoa ilo.
Selvennys tilanteeseen.
Hän heittää todella tuttavallista läppää minulle, vaikka emme ole nähneet 25 vuoteen. Tyyliin ”Pirjo kyllä tietää mistä miehet tykkää”.
En ole kiinnostunut hänestä mutten haluaisi olla ilkeä. Ikävä kyllä muita vaihtoehtoja ei taida enää olla kun luen kommenttejanne.
Minulla on myös mahdollisuus olla jatkamatta hänen vuokratyöfirmansa työsopimustaan. Taitaa olla se helpoin vaihtoehto.
Ihan ystävällisesti. En saa siitä mitään että olen ilkeä.