Voinko sanoa alkkis sukulaiselle

että nähdään toki, jos pystyy olemaan selvinpäin?
Voiko tälläistä edes vaatia alkoholistilta? (Tähän hän ei varmasti kyllä pysty)

Suvussani on eräs ihminen, joka ei tätä nykyä selvää päivää näekään. En ole ollut hänen kanssaan juurikaan tekemisissä. Hän kovasti tahtoisi lapsiani nähdä, mutta minä en halua lapsiani viedä ihmisen luo joka on 24/7 kännissä.
Hän on sellainen "hyväntahtoinen juoppo" kylläkin, jos voi sanoa. Ei rähise tms. Viina saa hänet hyvin puheliaaksi ja hilpeäksi.
Mutta kyllä se persoonallisuus on alkanut kadota tuon "iloliemen" myötä.

Etenkin, miten lapsi voisi tätä ymmärtää? Tiedän ettei pumpulissa ketään voi kasvattaa, mutta onko väärin jos en halua lapsiani ehdoin tahdoin viedä alkoholinhuuruisen ihmisen tykö? Ovat alle kouluikäisiäkin.

Ärsyttää muutenkin, että suvussani tästä asiasta ei puhuta.
Hiljaa hyväksytään, lainataan rahaa, majoitetaan jne. Paapotaan minkä ehtii. Tästä syystä tilanne ehkä onkin tämä. Ajattelen että he ehkä mahdollistavat tämän juomisen?
Tämä ihminen on mm potkittu ulos kalliista vieroitushoidosta, koska ei ollut motivoitunut.
Ymmärrän lähtökohdat mistä tämä riippuvuus tulee ja miksi. Mutta olen kai kääntänyt selkäni ihmiselle, koska hän taas on valinnut viinan avun sijaan.

Kamala vuodatus tuli ja kuulostan varmasti itsekkäältä minäkin ja tuomitsevalta.
Lisään tähän, että minulla on tietty asenne alkoholia kohtaan kyllä, oman menneisyyteni ja kokemuksieni takia. Työstän sitä jatkuvasti, jotta en näkisi asioita aina niin mustavalkoisesti.
Kiperä tilanne kun tässä omaakin napaa miettii, ettei ole rahkeita pitää yllä ihmissuhdetta tähän ihmiseen. Samalla haluaisi tietysti auttaa, olla tukena vaikka tilanne on mikä on.

Antakaa näkökulmaa , kertokaa omia kokemuksia, vertaistukea jne.