Lue keskustelun säännöt.
Jalat menee alta/kaatumisen tunne/kaatuminen
01.06.2008 |
Onko kenelläkään ollut sellaista tunnetta, ettei tunne maata jalkojen alla ja jos ei saa liikettä pysäytettyä, niin oikeesti kaatuu? Mulla tälläinen vaiva alkoi jo yläasteella ja sitä tutkittiinkin, muttei mitään löytynyt. Sanottiin vaan, että on 'psyykkistä'
Tätä on jatkunut vuosien varrella vaihdellen. Nyt on viimeisen vuoden aikana yltynyt niin pahaksi, etten juurikaan uskalla kävelylle lähteä. Sama tunne tulee myös hissistä ulosastuessa tai rullaportaista poistuessa. Myös kaupan käytävillä (laajoilla) kävellessä tunne on voimakas ja kaadun oikeasti (monesti koettu) jos en jää hetkeksi paikoilleni.
En osaa kuvata tunnetta... kutsun sitä huimaukseksi, vaikkei se varsinaisesti tunnu siltä.
Onko kellään ollut mitään vastaavaa??? Vai hulluko sitten olenkin ?
Kommentit (5)
Kun mun lapset oli ihan pieniä, niin mulla oli tuota kaupan käytävillä, kaduilla, toreilla. Kerran lenkillä ollessa kaaduin. Mä laitoin nuo ihan väsymyksen piikkiin ja niskat oli myös erittäin jumissa. Myös paniikkihäiriötä alkoi olla. En uskaltanut edes kävellä ilman rattaita. Viime talvena oli samanlaista ja mulla oli niskat silloinkin erittäin juntturassa. Kun vaiva oli pahimmillaan, sitä tutkittiin jonkin verran terveyskeskuskuksessa, mutta mitään erityistä vikaa ei löytynyt (muuta kuin niskan ja hartioitten kireys). Tuota hissi- ja rullaporrastuntemusta en ole yhdistänyt noihin muihin kaatumisiin ja tuntemuksiin. Musta on erittäin epämiellyttävää olla hississä ja liukuportaissa, kun tuntuu, että matka vain jatkuu. Myöskään trampoliinilla en pysty pomppimaan ollenkaan. Ajattelen, että nämä voivat myös liittyä jotenkin tasapainoelimen toimintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä se diagnosoitiin yllättäen narkolepsiaksi. Ei siis nukahtele pystyyn, mutta jalat saattavat mennä alta.
Tuntui kun olisin kävellyt patjan päällä, ikäänkuin olisin joka askeleella painunut vähän maan sisään ja vastaavasti noussut ilmaan, karmeaa.
Aistimuksia aiheutti myös mainitsemasi tilanteet, tai ihan mitkä tahansa missä kävelyalusta muuttuu. Kivilattialta lautalattialle, rullaportaista lattialle ym.
Muutenkin huomaan, että aistin voimakkaasti alustan jolla kävelen. Pienikin viistouma, kohouma, epätasaisuus saattaa aiheuttaa vastaavan tunteen. Mies joskus nauraakin, että susta tulisi hyvä lattianvalaja kun samnatien huomaan esim. lattialla jos siinä on pienikin poikkeama tasaiseen.
Voisiko kysymyksessä olla asentohuimaus (en tiedä sen hienompaa nimeä)?
huomata, että jollain muullakin ollut vastaavia tuntemuksia/kokemuksia. Joskus olen tosissaan pelännyt olevani hullu :( Juuri tuo alustan vaihtuminen(kin) tuntuu pahalta. Itse olen myös aina sillon kokenut tämän olevan pahana, kun niskat on tosi jumissa ja muulloin helpompaa ja vähemmän oireita. Paniikkihäiriötäkin on veikattu, mutta miksi sitten oikeesti kaadun, jos on kyse vaan paniikista??? Sitä en ymmärrä.
Helpotti todella huomata, että on muitakin :):) Kiitos vastaajille