Lue keskustelun säännöt.
2v lapsi ja uusi vauva
22.03.2008 |
Miten n. 2v esikoisesi on reagoinut, kun perheeseen on tullut uusi vauva? Meillä hän pelkää vauvaa ja menee ihan paniikkiin, jähmettyy, alahuuli väpättää ja hän alkaa hokea " pois" , haluaisi että puetaan ulkopuku päälle saman tien kun vauva käy itkemään.
Tuntuu jotenkin niin kamalalta, en ole koskaan vielä nähnyt hänen maailmansa järkkyneen noin. (on ollut kotihoidossa tähän asti.)
Yöllä hän käy itkemään jo, jos herää pelkkään vauvan ääntelyyn. Miten kauan tätä jatkuu, ja miten voisin äitinä helpottaa hänen tilannettaan, kun kuitenkin olen sidottuna vauvaan?
Eilenkin tarjosin hänelle mahdollisuuden lähteä kaksistaan kanssani ulos, mutta ei hän halunnut lähteä. Kirjankin tarjosi mielummin isälleen luettavaksi, kuin minulle!
Kommentit (14)
tosin vielä senkin jälkeen silloin tällöin alkoi isoveljelläkin leuka väpättämään kun kuuli vauvan itkevän. Pikkuhiljaa poika huomasi, ettei vauvalla ole mitään hätää ja nyt jo oma-aloitteisesti lohduttaakin vauvaa juttelemalla mukavia ja silittämällä poskea ( pienempi nyt 1,5kk) Nyt kun vauva on alkanut jokeltelemaan ja hymyilemään, on isovelikin kiinnostunut ihan toisella tavalla. Vauva ei ole enää vain parkuva nyytti, vaan ihan oikea pieni ihminen joka reagoi hänen juttuihinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiukuttelua ollut, mutta 2v onkin tottunut jo sisaruksiin isosiskonsa myötä, jonka kanssa taisteleekin päivittäin...
kuin ensimäisen kerran ´vauvan ollessa puoli vuotta. Ei van ollut kiinnostunut. Asettuu varmasti teilläkin elämä pian. Anna isän olla paljon esikoisen kanssa, yllättävän tärkeää miehelle, joka helposti muuten tuntee itsensä ulkopuoliseksi.
mutta päinvastoin, esikoinen rakastui siskoonsa ensinäkemältä. Sen ohjeen antaisin, että huomioi todella paljon esikoista, joskus vauvan kustannuksellakin: se on parhaaksi pienemmällekin loppupeleissä! Älä liikaa varo vauvaa, vaan anna esikoisen hoitaa ja auttaa. Selitä, miksi vauva itkee.
mulla on vauva ja 2v7kk ja menee oikeastaan hämmästyttävän hyvin. Mä puhuin vauvasta paljon ennen syntymää, laitettiin vauvalle hyvissä ajoissa sänky jne, kuten neuvotaan. Pahinta esikoiselle oli kun äiti oli 3 yötä pois (2 meni hyvin). Toki meilläkin on selvästi isommalla mustasukkaisuutta, mutta kaikki kohdistuu isään ja äitiin, sisarukselle on todella ihana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs sä luulit??!!?? Sehän on lapselle elämänsä shokki, kun yhtäkkiä tuodaan kotiin vauva ja kaikki pyörii vauvan ympärillä. Kun lapsi on tähän saakka ollut teidän elämän keskipiste ja nyt siihen tulikin vauva joka vie kaiken aikaa ja huomion.
Olisit nyt miettinyt ennen kun järjestätä lapsellesi tällaisen tukalan ja ahdistavan tilanteen.
Taloon on tullut pieni vauva, ehkä rääkyväkin. Tietysti se pelottaa. Me ratkaistiin asiaa niin, että mies lähinnä hoiti vauvan ja minä olin sitten esikoisen kanssa. Sillälailla päästiin hyvin alkuun ja vaikka lyömistäkin oli, niin se vähentyi. Nyt kummakkin uhma eli kumpikin mätkii ja kiusaa :D noh elämää tää vaan on. Mut älä hei liimaudu siihe vauvaan, esikoinen on myös pieni ja tarvii sua. jos vauva on ruokittu, ei sillä ole mitään hätää ja pärjää sitterissä yksinkin. mukavaa kevättä sinne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisit myös kertoa millainen esikoisesi on itse ollut vauvana, kaivaa hänen vauva-aikaisia kuvia ja katsella niitä.
Itse tein esikoiselleni (heillä 1,5 v ikäeroa) oman pienen valokuvakansion, jossa valokuvat etenivät kronologisesti odotusajasta siihen astiseen päivään. Valokuvia oli myös hänen kaikista läheisistään ihmisistä hänen kanssaan. Se kansio oli monta kuukautta esikoiselle elintärkeä, joka raahattiin mukaan minne menimmekin. Ja niitä kuvia katseltiin ja niistä juteltiin PALJON. Kun kuopus oli sitten noin vuoden vanha, isoveli huolehti, että pikkuveljellekin tehtiin oma kansio.
TSEMPPIÄ, kyllä esikoisesi tottuu asiaan pikku hiljaa. Muista vaan kertoa päivittäin lukuisia kertoja, kuinka ihana hän on :)
Lohduttaudu ajatuksella että ei mene kuin " hetki" niin leikkivät jo keskenään kuin ylimmät ystävykset. Esim. meillä tänään: Isosisko 3v.10kk ja pikkusisko tasan 2v. leikkivät kahdestaan lastenhuoneessa kotia. Äiti ei saanut tulla edes häiritsemään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joo, yritin tuonne MLL:n sivuille mennä, mutta ei nyt jostain syystä auennut...
esikoinen pelkäsi hysteerisesti vauvan ääntelyä ja itkua. ymmärrän niin sun tunteet, voimia, kyllä se helpottaa ja esikoisesi selviää ja tottuu. meillä meni aika kauan, koska esikoinen herkkä ja pahin vaihe oli noin 1kk. sitten uusi kauhun aika alkoi, kun vauva oppi kiljahtelemaan. mut alku oli tosi raastavaa. tunsin pilanneeni esikoisen elämän ja sydän särkyi, kun itki ja halusi koko ajan pois kotoa ja vauvan luota. itkua oli kaiket päivät ja ei pystynyt vauvasta nauttimaan ollenkaan, kun oli niin kamalaa. nyt vuosi mennyt ja lapset parhaimmatt ystävykset! :-) jaksamisia, kyllä tekin selviätte!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattoi katsoa ihan rauhallisesti, kunnes yhtäkkiä löi kirjalla päähän. Tätä sattui usein, löi millon milläkin. Mutta myöhemmin sitten rauhottui, tätä jatkui vajaa puoli vuotta. Nyt tyttö on reilu 3v ja hoitaisi kaikkia maailman vauvoja ( meillä ollut usein kaverin vauvoja kylässä ) ja kokoajan hoivaa. Kun taas tämä pienempi joka nyt 1v8kk pelkää vauvoja ja katsoo luimuten. Meille tulossa syksyllä kolmas joten saapi nähdä miten nyt käy. Koita antaa mahdollisimman paljon huomiota myös esikoiselle, se olisi paras neuvo. Kyllä vauva pärjää sitterissä tai sohvalla yksinkin.
tänään on kyllä ollut hieman helpompi päivä. esikoinen ei ole enää itkenyt, ainoastaan jähmettynyt ja käytiin kahdestaan keinumassakin ja tosiaan jätin vauvan vain sitteriin odottelemaan, kun kerran tyytyväinen oli, jotta saatoimme pitää halittelutuokioita kahdestaan.
ap
Vierailija: