Lue keskustelun säännöt.
Halasin tänään puuta ja pidin siitä
01.11.2019 |
Olen 28-vuotias kiireinen nainen. Luin viime viikolla jostain että puiden halailu voi oikeasti ”antaa energiaa” ja aamulla töihin lähtiessä asia muistui mieleeni kun näin valtavan rungon metsikössä jonka ohi kuljen.
Nauroin itselleni mutta halasin kuin halasinkin sitä puuvanhusta (tarkistettuani moneen kertaan ettei kukaan vain näe)...
Halasin, hengähdin ja todella kun siitä lähti niin hymy oli huulilla. Rupesi naurattamaan kun tajusin että olin juuri halannut puuta :D
Kokeile vaikka itse.
Kommentit (5)
Mun halauspuu kaadettiin, iso vanha kuusi. Seisoin sen kannon äärellä itkemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko halata minuakin?
Kuten puu olen myös paikalleni juurtunut, pinnaltani melko kuiva ja rosoinen. Myös minussa voi havaita vuosirenkaita, muutan väriäni vuodenaikojen mukaan ja joskus myös linnut käyvät luonani vierailulla.
Jos laitat silmät kiinni tuskin huomaat eroa.
Minusta tuo on julmaa. Puu ei pääse pakoon, se ei voi mitenkään huutaa, että älä koske minuun. Moniko kysyy puulta lupaa, onko puu edes halukas luovuttamaan energiaansa?
Kiva että löytyi muitakin halailijoita :D Yllätti kyllä.
Ap
Ma halailen puita aika useinkin (yleensa koivuja kun ne tuntuu jotenkin lampimilta :D).
Se on vaan yksinkertaisesti kivaa ja siita tulee hyva mieli.
Mita valia mita muut ajattelee :D Hauskaa olla ihan konkreettisestikin ns. puunhalaaja!
Eli hienoa etta sinakin "uskalsit"! <3
N44