Viikko-viikko vanhemmuus

Alun vaikeuksien jälkeen nykyään kaikki sujuu todella hyvin.

Sujuihan se. Asutaan eri paikkakunnilla niin lapsen koulunaloitus muutti systeemin niin, että hän on miehen luona viikonloppuisin ja lomilla. Lapselle se oli rankka paikka, kun isää alkoikin nähdä vähemmän ja ikävä on kova.

Loistavasti, pienen totuttelun jälkeen. Viikko lapsiperhe-elämää + viikko vapaata elämää = jaksaa paremmin, kun saa välillä hermot levätä ja sitten toisaalta panostaa lapsiin enemmän, kun niitä taas näkee pienen tauon jälkeen. Suosittelen kaikille.

Meillä vaihtopäivä on perjantai. Sen jälkeen kun lapset lähtevät, pe-su menee viikon jutuista toipuessa, siinä kohtaa yleensä nautin omasta ajasta, enkä ikävöi lapsia. Maanantaina sitten arki koittaa ja olen kovan ikävän kourissa perjantaihin asti.

Hyvin sujuu. Lapsella on aidosti kaksi läsnäolevaa ja arjesta huolehtivaa vanhempaa, se on vuoroviikkosysteemin suurin etu.

Me eletään viikko-viikko elämää vaikka olemmekin lapsen isän kanssa yhdessä. Tällä ratkaisulla kumpikin saa enemmän omaa aikaa sekä jaksaa paremmin lapsen kanssa. Tietysti vietämme paljon aikaa myös kolmestaan.

Lapsiviikko:

Maanantai

- lapset palaavat luokseni illalla, on ollut kamala ikävä ja vietämme illan yleensä jutellen ja sylitellen.

Tiistai

- lasten ikävä purkautuu yleensä kiukkuna ja vaikeutena päästä arkeen kiinni. Tiistait on taistelupäiviä.

Keskiviikosta lauantaihin

- arki rullaa taas. Päästään kiinni siihen "normaaliin" perhearkeen.

Sunnuntai

- minulla alkaa näkymään pientä väsymystä. Pyöritän lapsiviikon aina itsekseni, lähipiiri asuu kauempana. Lapset huomaavat sen ja testaavat.

Maanantai

- olen väsynyt, mutta ahdistaa luopua lapsista taas viikoksi, vaikka tiedänkin että heillä ei ole mitään hätää toisessa kodissa. Nappailen ekstrahaleja pitkin päivää. Illalla vien lapset isälleen.

Lapseton viikko:

Maanantai-ilta

- koomaan sohvalla, itkeskelen. Ahdistaa ja harmittaa kaikki. Menen ajoissa nukkumaan ja nukun kellon ympäri.

Tiistai

- aamu alkaa aina alakuloisesti tiistaisin. Teen pitkän työpäivän, yritän olla ajattematta lapsia liikaa.

Keskiviikosta perjantaihin

- arki alkaa taas rullaamaan, nautin omasta ajasta.

Lauantaista sunnuntaihin

- ikävä alkaa olla valtava. Keksin viikonlopuksi aina paljon tekemistä. Nautin parhaani mukaan omasta ajasta ennen lasten tuloa.

Ihanaa saada aina viikko vapaata lapsista ja päästä panostamaan parisuhteeseen! Tiedän, että kateellisia riittää.

Hyvin sujuu, kunhan ei kuvittele että kulut jakautuisivat puoliksi, kun kyseessä on vuoroviikkovanhemmuus. Sehän ei automaattisesti tarkoita sitä ettei elatusmaksuja makseta. Mun exäni halukkuus vuoroviikkojärjestelyyn taisi johtua pelkästään siitä, että ajatteli välttyvänsä elareilta.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin sujuu, kunhan ei kuvittele että kulut jakautuisivat puoliksi, kun kyseessä on vuoroviikkovanhemmuus. Sehän ei automaattisesti tarkoita sitä ettei elatusmaksuja makseta. Mun exäni halukkuus vuoroviikkojärjestelyyn taisi johtua pelkästään siitä, että ajatteli välttyvänsä elareilta.

Niissä tapauksissa mitä tiedän, eivät ole maksaneet elareita toisilleen. Ymmärrän, jos toisella on huomattavan suuri palkka, että silloin voi maksaa.

Yleensä lapsilisät yh- korotuksineen vain toiselle jo kompensoi tuloerot. Suuremmat hankinnat esim polkupyörä tms sovitaan miten kustannukset jaetaan.

Jos vanhemmat asuvat suht lähekkäin vuoroviikkosysteemi on toiminut hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin sujuu, kunhan ei kuvittele että kulut jakautuisivat puoliksi, kun kyseessä on vuoroviikkovanhemmuus. Sehän ei automaattisesti tarkoita sitä ettei elatusmaksuja makseta. Mun exäni halukkuus vuoroviikkojärjestelyyn taisi johtua pelkästään siitä, että ajatteli välttyvänsä elareilta.

Niissä tapauksissa mitä tiedän, eivät ole maksaneet elareita toisilleen. Ymmärrän, jos toisella on huomattavan suuri palkka, että silloin voi maksaa.

Yleensä lapsilisät yh- korotuksineen vain toiselle jo kompensoi tuloerot. Suuremmat hankinnat esim polkupyörä tms sovitaan miten kustannukset jaetaan.

Jos vanhemmat asuvat suht lähekkäin vuoroviikkosysteemi on toiminut hyvin.

Tää on sun mielipide, ja näköjään sama kuin exälläni. Käytiin käräjäoikeuden kautta, ja ihan elatusapulaskurin mukaiset elarit sieltä tuli maksettavaksi. Luonapitovähennyksellä toki, mutta kuitenkin. Alunperin olin niin naiivi että kuvittelin että kustannukset osattaisiin jakaa muuten, mutta kun konkretia oli se ettei ekan vuoden aikana isä ostanut lapsille yhtään mitään, niin aika nopeasti siinä alkaa ymmärtää että ne elarit ovat sittenkin helpompi ratkaisu.

Eli ainakaan ihan pelkästään elareitten välttelemiseksi ei kannata vuoroviikkojärjestelyyn päätyä. Motiivi pitää olla joku muu (= kuten halu vietää aikaa oman lapsensa kanssa, eikä halu säästää rahaa)

Vierailija kirjoitti:

Loistavasti, pienen totuttelun jälkeen. Viikko lapsiperhe-elämää + viikko vapaata elämää = jaksaa paremmin, kun saa välillä hermot levätä ja sitten toisaalta panostaa lapsiin enemmän, kun niitä taas näkee pienen tauon jälkeen. Suosittelen kaikille.

Itse vihaan tätä. Ei koskaan voi lähteä minnekään silleen että olisi vaikka pe-ma. Aina oltava su iltapäivällä viimeistään kotona kuin patsas oottamassa vaihtoa jompaan kumpaan suuntaan...

Kaikki lomat menee ”pilalle” kun systeemi pyörii silloinkin, jos ei nyt halua synkronoida kaikkia lomiaan exän menojen tahtiin.