Lue keskustelun säännöt.
Synttäripäivä yksin :( ?
19.10.2019 |
Mulla on piakkoin synttärit. Tajusin juuri, etten edes uskalla kutsua kavereita kylään tai syömään, koska olen melko varma, ettei kukaan pääse tulemaan. Kaikilla lähimmillä on pienet lapset, ja ovat todella kiireisiä ja kiinni pikkulapsiarjessa. Itse olen sinkku ja tahattomasti lapseton. Toisaalta kauhistuttaa ajatus, että istun yksin kotona synttäripäivänäni. Pitäisikö aikuisen ihmisen vaan ohittaa synttärinsä ja olla välittämättä niistä, eikä vaivata kiireisiä ihmisiä sellaisella hömpötyksellä? Ootteko muut viettäneet yksin synttäreitänne? Mitä olette tehneet? Miltä on tuntunut?
Kommentit (19)
Joillekin synttärit ehkä tätkeitä. Minulle ei. Yleensä menee huomaamatta ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla synttärit päivä on aina ihan normi päivä mitään juhlija/kutsuja ei oo ollu 30 vuoteen. Joskus äiti ja isä käy kahvilla. Mutta vain jos päivä sattuu viikonloppuun. Muuten tulevat kylään seuraavana viikonloppuna. Muutenkaan en omista yhtään kaveria jonka kutsuisin kotiin. No mies joskus muistaa onnitelka yleensä ei. Ei tunnu missään.
Olen viettänyt yksin monesti. Just tuossa viikko sitten viimeksi.
Sentään 3 ihmistä muisti onnitella, hyvä kai sekin.
En tehnyt mitään erikoista, enkä viitsi tehdä asiasta suurempaa numeroa itselleni.
Jos sinulla on työpaikka, tarjoaa pullaa/kakkua/karkkia työkavereille. Meillä on tällainen tapa ja siten saa onnitteluja ainakin työkavereilta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen viettänyt yksin, läheisiä ei juuri ole. Kurjaltahan se tuntuu, vaikka koittaa olla välittämättä. En tarvitse aikuisena juhlia tai muuta ihmeellistä, mutta olisi kiva käydä vaikka kahvilla jonkun kanssa.
Tsemppiä sinulle ja hyvää syntymäpäivää <3
Kiitti! Tsemppiä sullekin!
Tuntuu jotenkin lapselliselta toivoa, että joku muistaisi jotenkin. Fakta on kuitenkin se, että aika harvoin aikuista yksineläjää oikeasti mitenkään muistetaan millään tavalla. Muiden juhlissa tulee kyllä käytyä paljonkin (häät, baby showerit, nimiäiset...). Myönnän olevani kateellinen joskus parisuhteellisille, joiden puoliso järkkää jonkun kivan yllätyksen synttäreiksi. Aikuiselle sinkulle sellaista kukaan harvemmin tekee. Ois ihanaa olla itse joskus välittämisen ja huomioinnin kohteena. Ajatus siitä, että yrittäisin järkätä itselleni jotain, ja kävisi niin, ettei kukaan pääse, pelottaa todella paljon. En uskalla edes kysyä.
Ap
Jep, eipä ole kavereita keiden kanssa viettää. Hukkasin ne jonnekin ruuhkavuosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen viettänyt synttäreitä yksin. Se on oikeastaan mukavaa kun voi keskittyä vaan niihin juttuihin, joista itse pidän. Olen käynyt mm. ravintolassa yksin, mennyt tanssimaan, lähtenyt matkalle tms. Luulen, että tämä asia on niin, että jos on tarpeeksi sinut vain oman seuransa kanssa, sitä ei välitä onko merkkipäivänä joku muu alussa läsnä vai ei. Itse viihdyn todella hyvin yksin, vaikkakin jos lähden itsekseen juhlimaan, niin tapaan kyllä matkan varrella hauskoja ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Jep, eipä ole kavereita keiden kanssa viettää. Hukkasin ne jonnekin ruuhkavuosiin.
Melkein sama. Ruuhkavuosien lisäksi vuorotyö auttoi kavereiden unohtamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, eipä ole kavereita keiden kanssa viettää. Hukkasin ne jonnekin ruuhkavuosiin.
Melkein sama. Ruuhkavuosien lisäksi vuorotyö auttoi kavereiden unohtamisessa.
Älkää perheelliset unohtako meitä :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, eipä ole kavereita keiden kanssa viettää. Hukkasin ne jonnekin ruuhkavuosiin.
Melkein sama. Ruuhkavuosien lisäksi vuorotyö auttoi kavereiden unohtamisessa.
Ajattelin kyllä, että alan itseni ystäväksi ja 'yllätän' itseni ja annan lahjaksi pienen hevosvaelluksen. Ja pakotan lapset ravintolaan ja käsken käyttäytyä kauniisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, eipä ole kavereita keiden kanssa viettää. Hukkasin ne jonnekin ruuhkavuosiin.
Melkein sama. Ruuhkavuosien lisäksi vuorotyö auttoi kavereiden unohtamisessa.
Ajattelin kyllä, että alan itseni ystäväksi ja 'yllätän' itseni ja annan lahjaksi pienen hevosvaelluksen. Ja pakotan lapset ravintolaan ja käsken käyttäytyä kauniisti.
Miten olet muka yksin, jos sulla on lapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, eipä ole kavereita keiden kanssa viettää. Hukkasin ne jonnekin ruuhkavuosiin.
Melkein sama. Ruuhkavuosien lisäksi vuorotyö auttoi kavereiden unohtamisessa.
Ajattelin kyllä, että alan itseni ystäväksi ja 'yllätän' itseni ja annan lahjaksi pienen hevosvaelluksen. Ja pakotan lapset ravintolaan ja käsken käyttäytyä kauniisti.
Miten olet muka yksin, jos sulla on lapset?
Pienet lapset ei ihan korvaa puolisoa tai aikuista ystävää, joten koen olevani yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi monet ei tajua, mitä on YKSIN. Se on sitä, ettei ole ketään. Se, että on puoliso tai lapsia siinä ympärillä, ei ole "yksin". Silloin kun yksinäisyys on jatkuvaa, eikä ole itse valittua, se ei myöskään ole mitään luksusta, tai "omaa aikaa" tai itsensä hemmottelua tai akkujen lataamista. Se on jotain aivan järkyttävän tuskallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, eipä ole kavereita keiden kanssa viettää. Hukkasin ne jonnekin ruuhkavuosiin.
Melkein sama. Ruuhkavuosien lisäksi vuorotyö auttoi kavereiden unohtamisessa.
Ajattelin kyllä, että alan itseni ystäväksi ja 'yllätän' itseni ja annan lahjaksi pienen hevosvaelluksen. Ja pakotan lapset ravintolaan ja käsken käyttäytyä kauniisti.
Miten olet muka yksin, jos sulla on lapset?
Pienet lapset ei ihan korvaa puolisoa tai aikuista ystävää, joten koen olevani yksin.
Ok, se on sun kokemus, ja ihan arvokas, mutta yksinhän on siis silloin, kun on yksin. Että on vain hiljaisuus, eikä ketään missään.
... sinänsä ehkä vähän tahditonta tulla tahattomasti lapsettomalle kertomaan yksinäisyydestään, kun on kuitenkin itse saanut lapsia...
Mulla on tänään syntymäpäivä. Kävin kaverin kanssa teatterissa, kaveri ei tosin tiennyt synttäreistä mitään.
Olen joskus aiempina vuosina käynyt yksikseni teatterissa tai leffassa syntymäpäivänäni. Ihan hyvä tapa viettää synttäreitä sekin. Pientä juhlaa. En halua olla juhlakalu.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tänään syntymäpäivä. Kävin kaverin kanssa teatterissa, kaveri ei tosin tiennyt synttäreistä mitään.
Olen joskus aiempina vuosina käynyt yksikseni teatterissa tai leffassa syntymäpäivänäni. Ihan hyvä tapa viettää synttäreitä sekin. Pientä juhlaa. En halua olla juhlakalu.
Hyvää syntymäpäivää! Kuulostaa hauskalta! Mäkin mietin, että menisin ehkä vaikka yksin teatteriin. Ap
Olen viettänyt yksin, läheisiä ei juuri ole. Kurjaltahan se tuntuu, vaikka koittaa olla välittämättä. En tarvitse aikuisena juhlia tai muuta ihmeellistä, mutta olisi kiva käydä vaikka kahvilla jonkun kanssa.
Tsemppiä sinulle ja hyvää syntymäpäivää <3