Olen nyt ollut 32 vuotta ilman seksiä

Haluatko mitalin?

Itsellä 40 vuotta täynnä. Ei parisuhdetta, ei seksiä, ei halauksia, ei suudelmia, ei koskaan ketään odottamassa, kun palaan kotiin, ei toista ihmistä, jota tukea ja joka tukee, ei mitään ikinä.

Kai minäkin sitten liityn kuoroon. 42v mittarissa eikä koskaan ollut ensimmäistäkään suhdetta, ei halauksia, ei suukkoja, ei yhteisiä juttuja, ei mitään. On meitä varmaan useampiakin.

Vierailija kirjoitti:

Kai minäkin sitten liityn kuoroon. 42v mittarissa eikä koskaan ollut ensimmäistäkään suhdetta, ei halauksia, ei suukkoja, ei yhteisiä juttuja, ei mitään. On meitä varmaan useampiakin.

Varmasti on useampia. Ei montaa, mutta satoja ainakin. Ikävä tilanne, kun toisia samassa tilanteessa olevia ei oikein voi tavata ja vaikka keskustella, koska tällaisen asian paljastuminen olisi sosiaalinen itsemurha, eikä sellaista halua kaiken muun päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai minäkin sitten liityn kuoroon. 42v mittarissa eikä koskaan ollut ensimmäistäkään suhdetta, ei halauksia, ei suukkoja, ei yhteisiä juttuja, ei mitään. On meitä varmaan useampiakin.

Varmasti on useampia. Ei montaa, mutta satoja ainakin. Ikävä tilanne, kun toisia samassa tilanteessa olevia ei oikein voi tavata ja vaikka keskustella, koska tällaisen asian paljastuminen olisi sosiaalinen itsemurha, eikä sellaista halua kaiken muun päälle.

Ymmärrän. Itse en välitä, ja muutama ihminen tietääkin tilanteeni. Kerron kysyttäessä, tosin yleensä oletusarvo on että tämän ikäisellä on jälkikasvua ja useita suhteita, ja siksi näistä asioista harvemmin edes tulee keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai minäkin sitten liityn kuoroon. 42v mittarissa eikä koskaan ollut ensimmäistäkään suhdetta, ei halauksia, ei suukkoja, ei yhteisiä juttuja, ei mitään. On meitä varmaan useampiakin.

Varmasti on useampia. Ei montaa, mutta satoja ainakin. Ikävä tilanne, kun toisia samassa tilanteessa olevia ei oikein voi tavata ja vaikka keskustella, koska tällaisen asian paljastuminen olisi sosiaalinen itsemurha, eikä sellaista halua kaiken muun päälle.

Ymmärrän. Itse en välitä, ja muutama ihminen tietääkin tilanteeni. Kerron kysyttäessä, tosin yleensä oletusarvo on että tämän ikäisellä on jälkikasvua ja useita suhteita, ja siksi näistä asioista harvemmin edes tulee keskustelua.

En minäkään enää oikeastaan välitä. Kukaan ei tilanteestani tiedä, mutta varmasti lähimmät tutut ja perhe osaavat arvata. En silti ole heidänkään kanssaan koskaan asiasta puhunut ja se mitä kammoan on asian paljastuminen tuntemattomille. Varmasti moni tapaamani ihminen epäilee ja osaisi arvata, jos viettäisivät enemmän aikaa kanssaja ja siksi en enää pyri tilanteisiin, joissa on edes pieni mahdollisuus, että asia tulee esille.

Itsellä 23 vuotta menossa.

Itsellä meni 35 vuotta yksin. Sitten jätin naishaaveeni ja aloin olemaan lihavien naisten kanssa. Tosin henkinen hyvinvointi kerkesi jo mennä ja nyt lääkityksessä.

Kerran eräs nainen kysyi minulta onko se tietoinen valinta ettei ole lapsia, hah mistäs niitä tulis jos ei kellekään kelpaa.

Vielä ehditte. Olkaa silmät auki ja antakaa tilaisuudelle mahdollisuus. Samanlaisia naisia on myös paljon. Pitäisi keksiä, missä tiet voisivat kohdata. Parasta olisi hakeutua sellaisen tekemisen pariin, mistä on kiinnostunut, niin seura olisi samanhenkistä. Esim melontakurssille, seurakunnan sinkkuiltaan, lukupiiriin, kuoroon, suunnistuskouluun, kansalaisopiston bändiin tai joogatunnille voisi mennä tutustumaan. Se yksi voi löytyä vaikka teatterista. Jos nainen avaa keskustelun, mene mukaan ja suostu uuteen tapaamiseen. Vaihda yhteystietoja, ettei tarvitse myöhemmin harmitella. Harvoja tullaan oikeasti kotoa hakemaan.

Olen nainut 32 vuotta eikä se niin ihmeellistä ole.