Kateelliset ystävät?

Miksi Suomessa ihmiset eivät osaa olla aidosti iloisia toistensa puolesta? Aina haukutaan, mollataan ja keksitään jotain negatiivistä.
Mulla asiat on nykyään pintapuolisesti ihan hyvin, olen kivassa työpaikassa, koulu menee hyvin, matkustelen jne. Silti kaverit, ja jopa lähimmät ystävät aina arvostelevat, eivätkä ole iloisia saavutuksistani, vaikka itse olen heitä aina tukenut. Olen muutenkin nöyrä persoona ja aina olen jakanut muille omastani.
Nykyään joudun piilottelemaan jos ostan jotain uutta tai olen lähdössä reissuun, välttääkseni tuomitsevia katseita.