Lue keskustelun säännöt.
Paras Kaari Utrion kirja? Mistä siis
13.10.2019 |
aloittaisinp, kun haluan tutustua Utrion kirjoihin? Että innostuisin... 😉
Kommentit (28)
Vaskilintua tulin mäkin ehdottamaan. Utrion kaikki kirjat luettu, ja Arantilan Terhenin tarina tuli ekana mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pirkkalan pyhät pihlajat, se on mielestäni paras.
Sunnevat olivat minun suosikit (2osaa)
No koska olen itse 1600-luvun tutkija, niin mun mielestä ne kaikki vanhempaan aikaan sijoitetut on ihan hirveää kakkaa. Mutta ne 1800-luvulle sijoitetut on kivoja ja kepeitä. Paras on varmaan Rautalilja.
Yhtä paskoja kuin Anna-Leena Härkösenkin kirjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaskilintu on mielestäni paras, mutta se on melkoinen järkäle, yli 800 sivua. Jos haluat aloittaa ohuemmilla kirjoilla, suosittelen vanhempia keskiaikakirjoja, esim. Vehkalahden neidot tai Pirita, Karjalan tytär.
Itse innostuin Utrion kirjoista luettuani Rakkaan Henrietan. :) sen jälkeen lukenut kaikki hänen romaaninsa. Suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin suosittelen Vaskilintua! Luin teini-iässä paljon Utriota, ja vaikka nykyään en enää hänen kirjojaan luekaan, käytän edelleen pientä pronssista lintukorua menneiden aikojen muistoksi.
Kiva, kiitos kommenteista ja vinkeistä! Huomenna kirjastoon! 🏃♀️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaskilinnun luettuani piti matkustaa Istanbuliin ja katsastella kaikkea mikä liittyy vanhaan bysanttuen aikaan. Ja niitähän sieltä löytyy. Palkattiin ihan oma opas meille joka kertoi historiasta ja näytti meille niitä paikkoja aivan loistavalla tavalla.
Eli kirja oli hieno ja siitä poiki vielä upea reissukin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vendela. Tykkään myös epookeista, esim. Ruma kreivitär.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut niitä kovin paljon, mutta Porvarin morsian on suosikkini.
Vendela vanhemmista, ja sitten nämä ohuemmat uudet, esim. Seuraneiti.
Oppii hauskalla tavalla historiaa, suosittelen =)
Minustakin Vaskilintu on paras, mutta ehkä siitä ei kuitenkaan kannata aloittaa. Isabella voisi olla hyvä ensimmäiseksi. Tai jos 1800-luku kiinnostaa enemmän kuin keskiaika, niin sitten Saippuaprinsessa.
Nehän on aika kuraa kirjalliselta anniltaan, Harlequin romantiikkaa historiaan sijoitettuina, eli paljon tekstin kannalta toisarvoisia yksityiskohtaisia seksikohtauksia linnan käytävillä jne. Tavallaan sääli, sillä historiallisesti kirjat ovat usein hyvinkin tarkkoja ja totuudenmukaisia ja lukisin siksi mielellään, mutta halvan tyylin ja lapsellisten, epäuskottavien ja yksiulotteisten "neito hädässä" tai "kaikkien miesten (salainen) unelma" sankaritarhahmojen vuoksi takia meni maku jo kauan sitten. Näitä typeriä naishahmoja suoltava kirjailija vielä esiintyy naisten puolustajana, hohhoijaa.
Olen lukenut niitä keskiaikaan sijoittuvia romaaneja ja pitänyt niistäkin, mutta enemmä pidän vielä noista 1800-luvulle, Venäjän vallan ajan alkuun sijoittuviin. Viimeiset, jotka oma kustannusliike kustansi ja joista puuttuu kustannustoimittajan esiluku ja turhan karsinta, olisivat parempia, jos monet pitkät jaarittelut olisi joko tiivistetty tai karsittu pois.
Kyllä mä olen tykännyt niistä keskiaikaan sijoittuvista eniten. Lue vaikka Vaskilintu.