Lue keskustelun säännöt.
Voi kuinka surullista arkea elämme lapsiperheissä
07.10.2019 |
Vähän hassu otsikko, mutta tämä oli se ajatus mitä mietin tänään musiikkiopiston aulassa. Olen itse vielä hetken hoitovapaalla ja sitten se sama ruljanssi alkaa minullakin. Tukka putkella juokseminen töistä, päiväkotiin, sieltä kotiin ja lasten harrastuksiin. Katselin muskarilaisten vanhempia. Väsyneinä he vetivät väsyneitä lapsiaan muskaritunneilta pukemaan ja autoon. Äreää menoa vailla mitään lämpöä.
Voi kun olisi rahaa jäädä kotiäidiksi siiveksi kun nuorinkin 10v.
Kommentit (12)
Kaikkea sitä, mitä ei todellakaan elämäänsä kaipaa...
M41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on kyllä mennyt suht nuorena päiväkotiin. Mutta koin etteivät he tarvitse päiväkodin lisäksi muuta harrastusta. Joten harrastaminen on meidän perheessä aloitettu vasta eskari-iässä. Nyt lapset ovat 8- ja 10-vuotiaita. Molemilla on viikossa 2*1 tunti harrastamista ja mielestäni tämä on ihan riittävästi alakouluikäiselle
Tuon takia mun lapsilla ei ole ollut päiväkotilaisina harrastusta arki-iltaisin. 4-5-vuotiaana on aloitettu viikonloppuna joku. Ja pk-päivät olleet lyhyitä. Sitten lapsissa on erilaisia, joillain riittää virtaa aamusta hamaan yöhön ja aktiviteetit vain innostavat lisää.
Jos lapsi on päiväkodissa, ei hän todellakaan tarvitse harrastuksia enää illalla!
Ei päiväkodin jälkeen tarvita muskareita. Itse vien lapset kasiksi päiväkotiin/kouluun/aamupäiväkerhoon. Itse töihin. Pääsen kahdelta, teen lyhennettyä joka näkyy rankasti palkassa, mutta pelastaa arjen. Lapset haen kolmelta. Siinä jää vielä 5h/ennen nukkumaanmenoa yhteistä aikaa. 5v harrastaa kerran viikossa jumppaa 1h, sillä aikaa käyn itse lenkillä. Koululainen ei halua harrastaa mitään, ehkä aloittaa keväällä koulun shakkikerhon, johon jäädään suoraan koulusta.
Ja minä olen sentään lähes yh näille lapsilleni! Silti ihan järjissäni ja onnellinen, vaikka toki välillä väsyttää ja on kiire. Jos perheessä on kaksi vanhempaa, toinen voi vallan hyvin ainakin tehdä lyhennettyä. Ei siihen oravanpyörään ole pakko tunkea, vähemmälläkin pärjää. Lasten taaperovaihe voi toki olla vähän raskaampi monelle ylipäätään, mut koululaisten kanssa jo helpottaa moni juttu. (Toki ne murheet kohdalle osuessa voi sit olla isompia/ haastavampia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassua, luulin otsikkoa vitsiksi. Se tuntui niin etäiseltä. Minulla on 3-vuotias poika, olen yksinhuoltaja. Arki ei tunnu erityisen kiireiseltä vaan aika mukavalta. Meillä ei ole arkipäivisin harrastuksia, vain yhteinen jumppa viikonloppuna. Viikolla nähdään kavereita kotona tai leikkipuistossa. Toivottavasti löydätte vielä perheellenne sopivan rytmin.
Vierailija kirjoitti:
Hassua, luulin otsikkoa vitsiksi. Se tuntui niin etäiseltä. Minulla on 3-vuotias poika, olen yksinhuoltaja. Arki ei tunnu erityisen kiireiseltä vaan aika mukavalta. Meillä ei ole arkipäivisin harrastuksia, vain yhteinen jumppa viikonloppuna. Viikolla nähdään kavereita kotona tai leikkipuistossa. Toivottavasti löydätte vielä perheellenne sopivan rytmin.
Käytkö töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis mun henkilökohtainen helvetti, siksipä pysynkin lapsivapaana ☺.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea sitä, mitä ei todellakaan elämäänsä kaipaa...
M41
Jäät paitsi myös niistä mukavista hetkistä oman perheen kesken.
M39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takavuosina mukulat aloittivat harrastukset vasta ala-asteen aikana ja nyt se sukupolvi on aivan fiksuissa ja järkevissä töissä ja asemissa. Ei pieniä tarvitse viedä harrastuksiin. Eikö kotona voi irrottaa yhteistä aikaa vaikka satujenlukuhetkeen tai muuhun yhteiseen?
N44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea sitä, mitä ei todellakaan elämäänsä kaipaa...
M41
Jäät paitsi myös niistä mukavista hetkistä oman perheen kesken.
M39
Se mikä on sulle mukavaa, voi olla toisille neutraalia tai negatiivista.
No sitähän se on. Surettaa lapset jotka näkevät vanhempiaan 3-4tuntia päivässä. Tuona aikana käydään kaupassa, tehdään ruokaa, siivotaan ja harrastetaan. Sitten lapset nukkumaan ja uusi kamala hoitopäiviä melussa alkaa.