Kumpi talorakenne parempi? Osin maan alla oleva rintamamiestalo vai maan tasalla oleva 70 --luvun valesokkeliperustus
Kumpaa suosisitte ja miksi?
Salaojat olivat harvinaisia molempina aikoina. Molemmissa on se hyvä puoli, että ongelmat olisivat jo näkyvissä. Rintamamiestalossa - vaikka se onkin maan alla - on parempi routakestävyys. Maan tasolle rakennetussa talossa on taas helpompi salajoitusmahdollisuus. Molemmissa on ratkaisevaa maan kallistus.
Kumman ottaisitta ja miksi?
Kommentit (19)
Vaikeata sanoa,ehkä valesokkelirötiskö on helpompi tunkata ilmaan jolloin kosteus ei enää pääse sisään.
Kasvit on sinästä aika helppo poistaa. Maan kallistus ja sadevedet ovat tärkeä juttu ja joskus näiden kunnolla tekeminen on mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeata sanoa,ehkä valesokkelirötiskö on helpompi tunkata ilmaan jolloin kosteus ei enää pääse sisään.
Näissä on usein laattaperustus, eli yhtenäinen betonilaatti, joka kattaa sokkelin ja palkit. Ei tällaista voi tunkata oikein mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeata sanoa,ehkä valesokkelirötiskö on helpompi tunkata ilmaan jolloin kosteus ei enää pääse sisään.
Näissä on usein laattaperustus, eli yhtenäinen betonilaatti, joka kattaa sokkelin ja palkit. Ei tällaista voi tunkata oikein mitenkään.
No tuossa esimerkiksi on tunkattu ilmaan majakka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeata sanoa,ehkä valesokkelirötiskö on helpompi tunkata ilmaan jolloin kosteus ei enää pääse sisään.
Näissä on usein laattaperustus, eli yhtenäinen betonilaatti, joka kattaa sokkelin ja palkit. Ei tällaista voi tunkata oikein mitenkään.
No tuossa esimerkiksi on tunkattu ilmaan majakka
Tuo ei liittynyt asiaan mitenkään. Turha klikata. Ei taloja siirrellä jollaikin telaketjuilla.
Rintsikka on helpompi nostaa ilmaan, jos on hirsirunkoinen. Mitä nyt olen taloja tässä vuosien saatossa nähnyt ja remontoinut niin '70-luvun valesokkelimörskässä on yleensä koko alapohja mätä ja kosteus noussut ympäritaloa seiniä pitkin ylöspäin. Rintsikassa on yleensä kosteus noussut yhdestä tai kahdesta kohtaa ja vaikuttaa vain alimpaan hirsikertaan.
Näin jälkiviisaana ostaisin vanhan talon ainostaan tontin hinnalla ja talolle arvoa olisi 0 euroa - purkukustannukset. Tällöin ei ota päähän remontoida sitä uuteen uskoon tai sitten oikeasti purkaisin sen ja rakentaisin kokonaan uuden.
Rintamiestalo parempi, jos alapohjaan ei ole valettu betonilattiaa. Eli kellari on tehty tavallaan tuulettuvaksi.
Sokkelin vierustat on aika vaivatonta avata ja tehdä tarvittavat vesieristykset/salaojat/sadevesiputkitukset.
70-luvun talo on usein tehty maanvaraisella laatalla, jonka täyttönä käytetty tavara voi olla mitä vaan ja siten on vähän arvaamaton rakenne. Lähes mahdotonta korjata mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeata sanoa,ehkä valesokkelirötiskö on helpompi tunkata ilmaan jolloin kosteus ei enää pääse sisään.
Näissä on usein laattaperustus, eli yhtenäinen betonilaatti, joka kattaa sokkelin ja palkit. Ei tällaista voi tunkata oikein mitenkään.
No tuossa esimerkiksi on tunkattu ilmaan majakka
Tuo ei liittynyt asiaan mitenkään. Turha klikata. Ei taloja siirrellä jollaikin telaketjuilla.
No ilmaan tuo kuitenkin on nostettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeata sanoa,ehkä valesokkelirötiskö on helpompi tunkata ilmaan jolloin kosteus ei enää pääse sisään.
Näissä on usein laattaperustus, eli yhtenäinen betonilaatti, joka kattaa sokkelin ja palkit. Ei tällaista voi tunkata oikein mitenkään.
Höpsis, betonilaatan alle palkit niin talo lähtee vaikka mukaan.
Ei talon perustamistapa vaikuta ostopäätökseeni vaan sen nykyinen kunto. Haiseeko tunkkaiselle, onko seinät vääntyneet, sokkeli haljennut, notkuuko lattiat. Nämä merkit paljastavat, onko rakenteissa kosteutta.
Monet rintamamiestalot on aikanaan rakennettu huonosti ja ajan mittaan korjattu päin persettä. Kummassakin talotyypissä usein puutteellinen ilmanvaihto, vanhat sähkökaapeloinnit eikä vedeneristeitä märkätiloissa. Rintamamiestalon kellariin voi nousta rankkasateilla likavesi viemäriverkosta.
Riippuu sijainnista ja hinnasta. Tuon ikäisen talon ostohinta on noin tontin ja liittymien arvo.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu sijainnista ja hinnasta. Tuon ikäisen talon ostohinta on noin tontin ja liittymien arvo.
Kyllä Pohjois-Uudellamaalla ja Reuna-Uudellamaalla noilla on hintaa noin 140 000-200 000 €. Mikä sitten olisi järkevä vaihtoehto? Olisiko 80 -luvun rivitalokaksio tai kolmio, joka on samanhintainen?
Nimim. "Kehäkolmosen kerrostaloon jo kyllästynyt".
Kummassakin kerjää vain rahankulutusta ja oikeusjuttua.
Vierailija kirjoitti:
Rintamiestalo parempi, jos alapohjaan ei ole valettu betonilattiaa. Eli kellari on tehty tavallaan tuulettuvaksi.
Sokkelin vierustat on aika vaivatonta avata ja tehdä tarvittavat vesieristykset/salaojat/sadevesiputkitukset.
70-luvun talo on usein tehty maanvaraisella laatalla, jonka täyttönä käytetty tavara voi olla mitä vaan ja siten on vähän arvaamaton rakenne. Lähes mahdotonta korjata mitenkään.
Eikö näissä ole aina betonilaattaperustus? Vai onko näissä jossain siis rossipohja? Jos ei ole laattaa, niin mihin ihmeeseen lattiapinnoitteet on sitten kiinnitetty? Huom. Olen oikeasti tietämätön rintamamiestalon yleisistä alapohjarakenteista.
Kun tätä lukee, niin tulee mieleen, että onko muka suurin osa Suomen taloista kelvottomia, siis 1946-1980 välisenä aikana rakennetut.
Vai onko ainoa pelastava selitys se rakennuspaikka ja veden maastokaadot. Kaikilla tonteilla tätä ei voitu silti miettiä, kun nämä talot olivat jo ruutukaavassa ja viivottimella oli paikat määrätty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintamiestalo parempi, jos alapohjaan ei ole valettu betonilattiaa. Eli kellari on tehty tavallaan tuulettuvaksi.
Sokkelin vierustat on aika vaivatonta avata ja tehdä tarvittavat vesieristykset/salaojat/sadevesiputkitukset.
70-luvun talo on usein tehty maanvaraisella laatalla, jonka täyttönä käytetty tavara voi olla mitä vaan ja siten on vähän arvaamaton rakenne. Lähes mahdotonta korjata mitenkään.Eikö näissä ole aina betonilaattaperustus? Vai onko näissä jossain siis rossipohja? Jos ei ole laattaa, niin mihin ihmeeseen lattiapinnoitteet on sitten kiinnitetty? Huom. Olen oikeasti tietämätön rintamamiestalon yleisistä alapohjarakenteista.
Jos rm-talon kellarikerrokseen on tehty jotain tiloja (pesutiloja + varastoja), on siellä melko varmasti betonilattia, mutta sen alla ei kyllä ole mitään eristeitä ja ovat siksi melko kylmiä ja kosteuskin saattaa nousta, kun on voitu valaa vaikka suoraan maata vasten, mutta jos se on tehty tuulettuvaksi, (korkeus jotain 150-170 cm), niin sitten on usein ihan maapohja, joten sitä on paljon helpompi muunnella ja parannella. Parantelu edellyttää tietysti että pohjaa voi kaivaa syvemmäksi ja tehdä siten lisätiloja sinne.
Usein jos on tuo matala kellari, siihen on syynä ettei ole voitu kaivaa syvemmäksi kallion tai jonkin muun syyn vuoksi, koska aika vähällä vaivalla sen kaivoi sen puolisen metriä syvemmäksikin vaikka lapiopelillä tehtiinkin.
Ap:n kirjoituksesta ymmärsin, että rintsikan alakerrassa on huoneita. Tällöin alakerran pohja on tietenkin valettu betoni, todennäköisesti hiekan tai soran päälle, ilman lämpö- tai vesieristeitä. Tällainen rakenne on ok, onhan se toiminut talon eliniän 50-60 -vuotta. Alakerta ei kuitenkaan ole kovin lämmin, vaan pikemminkin hieman kolea ja kostea (mitään hajuja ei kuitenkaan pitäisi olla). Rakenne on ns. sisäänpäin tuulettuva, eli kosteus johtuu maasta rakenteiden läpi alakerran sisäilmaan, josta se poistuu painovoimaisen ilmanvaihdon (hormit) kautta ylös ja ulos. Tällöin mitkään eristeiden puuttumiset eivät ole mikään ongelma, koska kosteus ei muhi missään ja rakenne on tuulettuva. Jos tällaiseen sisäänpäin tuulettuvaan kellariin lisätään vesieriste, alkaa ongelmat. Vanhalla rakennustavalla tehdyssä kellarissa toimii pesu- ja saunatilat vallan mainiosti, mitään asuin-/oleskeluhuoneita kellarikerrokseen ei kuitenkaan kannata alkaa väkertämään, muutoin joutuu purkamaan kaikki lattiarakenteet auki ja tekemään eristeillä uusiksi.
Itse ottaisin sen rintsikan ja lukisin Panu Kailan Talotohtori -kirjan kannesta kanteen huolella. Monesti vanhemmat ratkaisut ovat ihan toimivia, kunhan niitä ei lähdetä muuttamaan nykyaikaisilla hömpötyksillä. Jos vanhan talon rakenteissa on jotain ongelmaa, olisi talo jo mätä.
Kumpikin on nykykäsityksen mukaan riskirakenne. Se tontti siinä ympärillä+taloihin jo tehdyt/tulevat remontit pitkälle määrittävät noiden riskien realisoitumisen. Sekä valesokkeli, että rintsikan kellari on mahdollista tuoda nykyaikaan sikäli mikäli niissä jotain ongelmaa paljastuu. Käsittääkseni valesokkelin korjaus on raskaammin itse talon rakenteisiin puuttuva, kun taas kellari eristetään/muutetaan asumiskäyttöön useimmiten ulkopuolisella eristyksellä ja kellarin sisätilojen maamassojen vaihdolla, eristämisellä+tarvittava sähköistys, viemäröinti ja pintatyöt.
Valinta noissa kahdessa kai on vähän kuin kyselisi kumpi on kivempi, rutto vai kolera. Voi ne kumpikin olla terveitä rakenteita, mutta yleensä jotain ongelmaa on, tai niitä ongelmia tulee kun halutaan sinne kellariinkin huoneita, tai pihamaalle uutta muotoa.
Tämä palsta on väärä näille kysymyksille.
Kummankaan rakenteen riskit eivät välttämättä realisoidu ikinä. Toki riippuen siitä, mitä tekee kiinteistöjen kanssa.
Jos mietitään, kumman korjaaminen vastaamaan tämän päivän tarpeita ja tämän ollessa halvempaa, päätyisin valesokkelitaloon: korjaaminen on helppoa. Itseäni, jos mietin, asuisin (asun) mieluummin rintamamiestalossa. Näissä on paljon muitakin asioita, joita tulee ottaa huomioon... PAH-yhdisteet, kellaritilojen muuttamiset asuinkäyttöön yms.
Riippuu maaperästä ja sadevesien ohjauksesta. Onko kasveja pitkin talon kylkiä/lähellä taloa?