Raskaus keskellä ruuhkavuosia, miten selviän vai selviänkö?
Olen 47-vuotias. Minulla on kolme lasta, 15-, 13- ja 11-vuotiaat. Sama isä, jonka kanssa olen edelleen naimisissa kaikilla. Olen viimein saavuttanut elämässäni sen hetken, jota yleisesti kai tavoitellaan. Pitkä avioliitto, fiksut lapset, omakotitalo, kaksi autoa ja koiraa, hyvä työpaikka jne. Nyt oli kuitenkin jonkin aikaa ollut vähän raskausoireiden tapaisia juttuja ilmassa, luulin vaihdevuosioireiksi. No äsken sitten tekn tetsin ja plussaahan tuli. Olen ihan shokissa. Mitään järkevää syytä aborttiin ei ole enkä halua sitä tehdä, Minulla on loistava mahdollisuus pitää tämä lapsi, mutta tilanne ahdistaa. Lapset on jo kaikki kohta teinejä ja en tiedä miten mies reagoi, hän ei ole todellakaan uudesta lapsesta haaveillut. Miten voi olla mahdollista selvitä koko vauvarumbasta näin vanhana ja tässä elämäntilanteessa? Vertaistukea?
Kommentit (15)
Jos jatkat raskautta, muista kehityshäiriöriski. Ja miten et osannut ehkäistä, kun ikääkin on ja lapsia jo aiemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos jatkat raskautta, muista kehityshäiriöriski. Ja miten et osannut ehkäistä, kun ikääkin on ja lapsia jo aiemminkin.
Jotenkin olen ajatellut, että ei näin vanhan tarvitse kun ekn tule raskaaksi kuitenkaan.
Höpö höpö ap mitä kauhistelet. Lapsi on IHANA lahja ja pärjäät hyvon. Minä uraäiti vaativassa työssäni sain iltatähden 44v iässä ja se on parasta mitä tapahtunut. Vanhemmat lapset teinejä, ja rakastavat ja paapovat pikkusisartaan. Valvominen helppoa, kaikki mennyt kuin unelma, vielä voisin tehdä vaikka lisää.
Soita heti oman kunnan äitiyspolille, saat ikäsi puolesta automaattisesti NIPT kromosomitestin (verikoe) ja siitä selviää onko terveet kromosomit. Sitten vain nautit raskaudesta ja saat lapsen.
Lopeta kauhistelu. Tiedät oikein hyvin itsekin että tulet pitämään lapsen ja iloitsemaan siitä. Onnea ja hyvää odotusta! Ps. Älä edes lue ketjuun tulevia mummoäiti-haukkumisia, niistä saat vain pahan mielen.
Riittävä syy aborttiin on, että olet nykyiseen lapsimäärään ja elämäntilanteeseesi tyytyväinen. Jos intoa lapsiprojektiin ei löydy, vaan teet lapsen "kun on muka pakko" myös jo nyt olemassaolevien lastesi elämä kärsii.
Ehkäpä juttelet miehesi kanssa nyt alkuun, mitä mieltä hän on.
Mielestäni riskit on niin suuret ei terveeseen lapseen että itse en tekisi. Pelkästään ajatus 10v kuinka voin olla lapseni tukena kun en nytkään aina ymmärrä jälkikasvuni vaikeuksia. Ovat 29, 23 ja 20.
T. N47
No saitko itse ison O:n kun lapsi duunattiin alulle?
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö ap mitä kauhistelet. Lapsi on IHANA lahja ja pärjäät hyvon. Minä uraäiti vaativassa työssäni sain iltatähden 44v iässä ja se on parasta mitä tapahtunut. Vanhemmat lapset teinejä, ja rakastavat ja paapovat pikkusisartaan. Valvominen helppoa, kaikki mennyt kuin unelma, vielä voisin tehdä vaikka lisää.
Soita heti oman kunnan äitiyspolille, saat ikäsi puolesta automaattisesti NIPT kromosomitestin (verikoe) ja siitä selviää onko terveet kromosomit. Sitten vain nautit raskaudesta ja saat lapsen.
Lopeta kauhistelu. Tiedät oikein hyvin itsekin että tulet pitämään lapsen ja iloitsemaan siitä. Onnea ja hyvää odotusta! Ps. Älä edes lue ketjuun tulevia mummoäiti-haukkumisia, niistä saat vain pahan mielen.
Niin alle kouluikäisenä. Entäs sitten 7-15v kuka silloin on tukena kun sukupolvien gäppi on todellisuutta?
Et voi tietää millainen tulokas on. Uskallatko oikeasti tehdä harmoniseen perhe elämääsi vielä yhden jos onkin kiukutteleva koko ikänsä?
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä juttelet miehesi kanssa nyt alkuun, mitä mieltä hän on.
Mielestäni riskit on niin suuret ei terveeseen lapseen että itse en tekisi. Pelkästään ajatus 10v kuinka voin olla lapseni tukena kun en nytkään aina ymmärrä jälkikasvuni vaikeuksia. Ovat 29, 23 ja 20.
T. N47
Riskit saa selvitettyä etukäteen erittäin kattavasti. Se että SINÄ et jaksa ei tarkoita että jokainen 47v on vanhus ka kehäraakki.
T. N46 maratonjuoksija, elämänsä kunnossa ja jaksaa vaikka mitä
Ap tämä on aivan väärä palsta kysyä. Katkerat mt-ongelmaiset, työttömät ja köyhät elämäänsä pettyneet av mammat tekevät kaikkensa jotta savat painostettua sut aborttiin. Täällä monet on kouluja käymättömiä ja tehneet lapset nuorena.
Omassa piirussäni (akateemiset) erittäin moni teki 40v tietämillä lapset ja jaksavat loistavasti. Tutullani lapset tuli 40, 42 ja 44v iässä, terveet ja reippaat lapet joiden kanssa äiti jaksaa juosta ja telmiä.
Vaikea tilanne. Joko olet jutellut miehesi kanssa, mitä hän on mieltä? Sillä on kyllä painoarvoa mielestäni aika paljonkin. Jos hän ei lasta halua, katkeroituu ja kenties koko perheenne hajoaa.
Toisaalta, tee niinkuin sydän sanoo, mutta älä päätä asiaa yksin.
Olet haudassa ennenkuin uusi vauvasi muuttaa kotoa, eli loppuelämäsi on ditten pilalla. Miehesi lähtee luultavimmin lätkimään sillä tuskin hänkään jaksaa taas alusta koko rumbaa. Teillä olisi kohta alkanut jälleen oma yhteinen aika jolloin olisitte voineet matkustaa kahdestaan ja harrastaa villiä seksiä. Nyt senkin haaveen voi sitten tältä elämältä haudata.
Onnea ja menestystä valitsemallenne tielle.
Tuossa iässä ei kyllä enää satu "vahinkoja", pitäs olla jo elämänkokemusta sen verran.
Jos et kerran halua aborttia niin älä tee sitä, yksinkertaista. Senhän näkee sitten, jaksatko vai et, jaksaako miehesi vai ei, oletko kohta neljän lapsen yksinhuoltaja vai et.
Voihan se olla tervekin. Ja saattaahan se tulla kesken poiskin.
Siis missä ne ruuhkavuodet on eli montako vanhusta ja taaperoa on jo vastuullasi?