Puetko ruokajonoon päällesi ykköset vai kuluneimmat lumput mitä kaapista löytyy?
Entäpä auton kanssa. Parkkeeraatko auton seuraavaan kortteliin vai jätätkö uudenkarhean kaupunkimaasturisi oven eteen sakkopaikalle?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Kuluneimmat pihavaatteet tietysti ja mersun jätän kulman taakse.
Sama juttu. Kerran unohdin Hublotin ranteeseen ja se kyllä vähän nolotti.
En erikseen vaihda vaatteita eli ihan siistit vaatteet laitan (kirpparilta ostetut). Ja kuljen pyörällä.
Silti jotenkin nolottaa kun en näytä niin homssuiselt kuin "pitäisi", meikkiäkin yleensä on.
Olen opiskelija ja säästän kuukauden ruokalaskussa paljon käymällä ruokajonossa.
Hai, ihan kansallispuvussa menen. En tarvitse mitään, mutta pystyn myymään ruoat edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Hai, ihan kansallispuvussa menen. En tarvitse mitään, mutta pystyn myymään ruoat edelleen.
Myytkö samalla pitsiä, nakatakkeja, rannekelloja ja hevosia?
Minulla on yhdet vaatteet, jotka laitan päälle lähtiessäni ulos asunnosta. En käy ruokajonossa, mutta jos kävisin, niin ihan noissa vaatteissa.
Kerran olen käynyt, tai sanotaanko joutunut käymään, kymmenen vuotta sitten.
Sain kyydin kun itsellä ei ollut silloin vielä ajokorttia eikä luonnollisesti autoakaan.
Ajettiin paikalle uudehkolla bemarilla. Silloin nolotti vaikka mitä se kenellekään kuuluu millä sinne tulee tai mikä on omistussuhde kulkuneuvoon.
Sain ruokakassin. Lähinnä leipää oli. Olin silloin eronnut yksinhuoltaja. Sitä päiväys leipää tungettiin pakettitolkulla mukaan vaikka sanoin etten tarvitse leipää niin mielin määrin kun ei leipää juurikaan syöty ja lapsetkin niin pieniä. Ja maitojauhetta neljä pakettia ja margariinia 2 pakettia. Siinäpä se ruoka-apu olikin.
Vaatetustani en muista. Varmaan ihan normivaatteet.
Mulla on yhet laadukkaat päälisvaatteet joita käytän vaan ku menen ulos ja pidän niistä muutenkin hyvää huolta joten se on voivoi jos joku luulee et mun paikka ei ole leipäjonossa.
Itsenäisyyspäivänä tuli kutsu linnanjuhliin, mutta erehdyin jonosta. Ihmettelinkin kun tuttuja ei näkynyt, ja boolin sijasta sain muovipussillisen kauraryynejä. Joku soitti huuliharppua, kun seisoimme palavan tynnyrin ympärillä. Luulin että Sale ja Jenny "näin tuttujen kesken", potevat taas jotain ilmastoahdistusta, mutta totuus valkeni, selaillessani instagramia, kun otin huikkaa kiertävästä pullosta.
Härre göööddd!!!! Jönssessöns!
Kuluneimmat pihavaatteet tietysti ja mersun jätän kulman taakse.