Lue keskustelun säännöt.
Elämäni rakkaus ei rakasta minua takaisin. Miten pärjätä henkisesti asian kanssa?
20.09.2019 |
Tämä kyseinen mies on siis ollut paras ystäväni teini-iästä lähtien, ja nyt vaikka olemmekin jo aikuisia, tunteeni eivät ole vieläkään kadonneet.
Olin todella ihastunut häneen jo siitä asti kun tapasimme ensimmäistä kertaa, ja jälkeenpäin olen kuullut että hänkin oli minuun. En kuitenkaan sanonut asiasta hänelle kuin kerran vasta myöhemmin (ja väitin tunteideni kadonneen), johon hän sanoi että jos hän olisi ollut silloin kiinnostunut seurustelemisesta, meistä olisi voinut tulla jotain.
Tietenkin tässä välissä tunteeni ovat välillä laimenneet ja minulla on ollut muita suhteita, joista valtaosa on kuitenkin kaatunut siihen etten pääse kokonaan eroon tunteistani tätä miestä kohtaan. Hänelläkin on ollut muita suhteita, suurin osa kuitenkin melko lyhyitä.
Kukaan muu ei ymmärrä minua samalla tavalla kuin hän, tiedämme toisistamme kaiken ja hän on aina tukenut minua ja minä häntä. Voin melko varmaksi sanoa, että ilman häntä en todennäköisesti olisi enää edes elossa.
Olimme jonkin aikaa sitten viettämässä iltaa hänen ja yhden yhteisen ystävämme kanssa, ja jälkeenpäin tämä ystävä sanoi minulle, että miksi en ole suhteessa tämän miehen kanssa kun välillämme oli niin paljon kemiaa. Vastasin hänelle vain, että olemme vain parhaita ystäviä emmekä muutu muuksi.
Otsikko on sinällään väärin, sillä tiedän että tämä mies rakastaa minua, mutta ei romanttisella/seksuaalisella tavalla vaan pitää minua perheenjäsenenään, kutsuu esimerkiksi "siskoksi" yms. Hän on sanonut meidän olevan sielunkumppaneita, mutta tarkoitti sitä platonisella tavalla.
En kerro hänelle tunteistani sillä en halua pilata ystävyyttämme, mutta minua sattuu joka kerta kun hän kertoo minulle olevansa kiinnostunut jostain uudesta naisesta.
Hän aloitti vastikään uuden parisuhteen ja kertoi minulle siitä, ja nyt nämä kaikki tunteet nousevat taas pinnalle. Haluaisin siis vinkkejä siihen, miten pystyn pärjäämään näiden tunteiden kanssa, en siihen, miten saisin tämän miehen omakseni.
Kommentit (16)
En koskaan kutsuisi elämäni rakkaudeksi ihmistä, joka ei rakasta samalla tavalla takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et pärjää. Ne nousevat ain uudestaan pintaan. Omani löysi ihanan,ihanan naisen ja siirryin kylmästi sivuun koska halusin että he luovat yhtä läheiset välit. Mies on todella onnellinen nykyään ja minäkin olen hänen puolestaan. Näemme hyvin harvoin enää.
N35
En tiedä pystyisinkö itse tuohon. En todellakaan, ikinä, yritä rikkoa kyseisen miehen suhteita vaan jos hän pyytä minulta apua suhteessa, autan häntä (ja siis oikeasti autan, en anna mitään sellaisia neuvoja joilla olisi päinvastainen vaikutus). Lisäksi mies haluaa itse pitää minuun tiiviisti yhteyttä, yleensä aina kun näemme tai soittelemme se on hänen aloitteestaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kutsuisi elämäni rakkaudeksi ihmistä, joka ei rakasta samalla tavalla takaisin.
Hän on kuitenkin minulle elämäni rakkaus ja sielunkumppanini, vaikkei hän tuntisikaan samoin minua kohtaan. Kukaan muu ei pysty ymmärtämään minua samalla tavalla kuin hän, tai ole koskaan tukenut minua yhtä paljon kuin hän on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kutsuisi elämäni rakkaudeksi ihmistä, joka ei rakasta samalla tavalla takaisin.
Hän on kuitenkin minulle elämäni rakkaus ja sielunkumppanini, vaikkei hän tuntisikaan samoin minua kohtaan. Kukaan muu ei pysty ymmärtämään minua samalla tavalla kuin hän, tai ole koskaan tukenut minua yhtä paljon kuin hän on.
Ap
Väärin, et ole vain vielä tavannut toista samanlaista. Tai siis tavallaan samanlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kutsuisi elämäni rakkaudeksi ihmistä, joka ei rakasta samalla tavalla takaisin.
Hän on kuitenkin minulle elämäni rakkaus ja sielunkumppanini, vaikkei hän tuntisikaan samoin minua kohtaan. Kukaan muu ei pysty ymmärtämään minua samalla tavalla kuin hän, tai ole koskaan tukenut minua yhtä paljon kuin hän on.
Ap
Ellei sielusi ole pohjimmiltaan itseään vihaava, missasit pointtini tosi rankasti. Sielunkumppani on se, joka haluaa satsata ja tulla vastaan yhtä paljon kuin sinunkin sielusi. Yksipuolisissa roikkumisissa kyse on vain joko epätasapainotilasta tai väärästä kohteesta. Mene elämässä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kutsuisi elämäni rakkaudeksi ihmistä, joka ei rakasta samalla tavalla takaisin.
Hän on kuitenkin minulle elämäni rakkaus ja sielunkumppanini, vaikkei hän tuntisikaan samoin minua kohtaan. Kukaan muu ei pysty ymmärtämään minua samalla tavalla kuin hän, tai ole koskaan tukenut minua yhtä paljon kuin hän on.
Ap
Väärin, et ole vain vielä tavannut toista samanlaista. Tai siis tavallaan samanlaista.
En usko pystyväni luomaan keneenkään muuhun samankaltaista ihmissuhdetta kuin tähän mieheen. Lisäksi hän oli ainoa tukeni kun esim. sairastuin vakavasti ja olin lähes kuolla, aina kun koin vastoinkäymisiä jne. Meillä on pitkä historia yhdessä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kutsuisi elämäni rakkaudeksi ihmistä, joka ei rakasta samalla tavalla takaisin.
Hän on kuitenkin minulle elämäni rakkaus ja sielunkumppanini, vaikkei hän tuntisikaan samoin minua kohtaan. Kukaan muu ei pysty ymmärtämään minua samalla tavalla kuin hän, tai ole koskaan tukenut minua yhtä paljon kuin hän on.
Ap
Ellei sielusi ole pohjimmiltaan itseään vihaava, missasit pointtini tosi rankasti. Sielunkumppani on se, joka haluaa satsata ja tulla vastaan yhtä paljon kuin sinunkin sielusi. Yksipuolisissa roikkumisissa kyse on vain joko epätasapainotilasta tai väärästä kohteesta. Mene elämässä eteenpäin.
Hän on "tullut minua vastaan" ja ollut ihan todella kallis apu monissa tilanteissa, hän panostaa ystävyyteemme aivan yhtä paljon kuin minä ja tukee minua kaikessa. Ainoa ongelma on se, että omat tunteeni ovat romanttiset ja hänen platoniset. Enkä ole kertonut hänelle, että olen yhä rakastunut häneen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kutsuisi elämäni rakkaudeksi ihmistä, joka ei rakasta samalla tavalla takaisin.
Hän on kuitenkin minulle elämäni rakkaus ja sielunkumppanini, vaikkei hän tuntisikaan samoin minua kohtaan. Kukaan muu ei pysty ymmärtämään minua samalla tavalla kuin hän, tai ole koskaan tukenut minua yhtä paljon kuin hän on.
Ap
Ellei sielusi ole pohjimmiltaan itseään vihaava, missasit pointtini tosi rankasti. Sielunkumppani on se, joka haluaa satsata ja tulla vastaan yhtä paljon kuin sinunkin sielusi. Yksipuolisissa roikkumisissa kyse on vain joko epätasapainotilasta tai väärästä kohteesta. Mene elämässä eteenpäin.
Hän on "tullut minua vastaan" ja ollut ihan todella kallis apu monissa tilanteissa, hän panostaa ystävyyteemme aivan yhtä paljon kuin minä ja tukee minua kaikessa. Ainoa ongelma on se, että omat tunteeni ovat romanttiset ja hänen platoniset. Enkä ole kertonut hänelle, että olen yhä rakastunut häneen.
Ap
Kerro hänelle, katso mitä tapahtuu. Jos mitään ei tapahdu, siirry eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kutsuisi elämäni rakkaudeksi ihmistä, joka ei rakasta samalla tavalla takaisin.
Hän on kuitenkin minulle elämäni rakkaus ja sielunkumppanini, vaikkei hän tuntisikaan samoin minua kohtaan. Kukaan muu ei pysty ymmärtämään minua samalla tavalla kuin hän, tai ole koskaan tukenut minua yhtä paljon kuin hän on.
Ap
Ellei sielusi ole pohjimmiltaan itseään vihaava, missasit pointtini tosi rankasti. Sielunkumppani on se, joka haluaa satsata ja tulla vastaan yhtä paljon kuin sinunkin sielusi. Yksipuolisissa roikkumisissa kyse on vain joko epätasapainotilasta tai väärästä kohteesta. Mene elämässä eteenpäin.
Hän on "tullut minua vastaan" ja ollut ihan todella kallis apu monissa tilanteissa, hän panostaa ystävyyteemme aivan yhtä paljon kuin minä ja tukee minua kaikessa. Ainoa ongelma on se, että omat tunteeni ovat romanttiset ja hänen platoniset. Enkä ole kertonut hänelle, että olen yhä rakastunut häneen.
Ap
Kerro hänelle, katso mitä tapahtuu. Jos mitään ei tapahdu, siirry eteenpäin.
En voi nyt, sillä hän aloitti juuri uuden parisuhteen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sielunkumppani hän voi olla, mutta sielunkumppani ei ole aina yhtä kuin parisuhdekumppani. Sielunkumppani voi olla myös vaikka ystävä tai jopa sukulainen, josta ikinä ei voi tulla parisuhdekumppania.
Minulle tuollainen vähän kaltaisesti tapaus oli exäni. Rakastin häntä aina, haaveilin, mutta tiesin ettei ole mahdollisuuksia. Pysyin ystävänä ja rinnalla, kun miehellä oli naisystäviä, meni lopulta naimisiin, sai lapsia, erosi. Minulla ei ollut yhtään suhdetta, koska tuntui että rakastan niin tuota miestä, että jos en saa häntä, en voi ottaa ketään.
No, minähän sitten tosiaan lopulta sain tämän miehen. Eron jälkeen mies oli henkisesti rikki ja joi, ja ryhdyin tueksi. Tueksi, jolla tosin oli tausta-ajatuksia. Siinähän sitä lähestyttiin kun mies vuodatti syvimmät traumansa ja tuntonsa minulle. Joskus istuttiin kaljoilla ystävinä juttelemassa ja humalan innoittamana päädyttiin sitten sänkyyn. Siitä se alkoi meidän onneton, kamala, 4 vuotta kestänyt suhde. Mies nimittäin olikin aivan muuta kuin mitä olin haaveillut. Hän oli vaativainen, ilkeä, julma, sai minut tuntemaan itseni kelvottomaksi ja surkeaksi. Mutta koska rakastin, tein kaiken mitä mies pyysi, jopa leikkauttelin kehoani saadakseni siitä hänen mieleisensä (silikonirinnat, vaginoplastia, rasvaimua useampaan paikkaan). Suostuin miehen kaikkiin oikkuihin, aina uskoin hyvää vaikka mies käyttäytyi pahasti. "Häntä ahdistaa ja on paha olla, siksi hän nyt sanoi tai teki noin, ei hän pohjimmiltaan ole sellainen, annan anteeksi", ajattelin.
Kunnes lopulta miehen käytös meni niin kamalaksi, että jouduin juomaan alkoholia kestääkseni miehen aiheuttamaan ahdistusta. Niin riippuvainen silti olin hänestä, että toivoin vain, ettei mies lähde. No, lähti se, oli löytänyt nuoremman ja kauniimman. Sittemmin tutustuin hänen ex-vaimoonsa ja tämä sanoi että miehellä on 2 vakavaa mt-diagnoosia, ja käytös tosiaan sopisi niihin. Ja että mies oli ihan samanlainen hänenkin kanssaan.
Nykyisin ollaan taas kavereita, ja kavereina homma toimii. Jos huomaan että herra on sekaisin kuin seinäkello, lopetan vaan puhelun lyhyeen tai en lähde baariin. Kun asuttiin yhdessä, tätä vaihtoehtoa ei ollut. Edelleen ajattelen että mies on minun sielunkumppani, mutta missään nimessä ei Se Oikea parisuhdekumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kutsuisi elämäni rakkaudeksi ihmistä, joka ei rakasta samalla tavalla takaisin.
Hän on kuitenkin minulle elämäni rakkaus ja sielunkumppanini, vaikkei hän tuntisikaan samoin minua kohtaan. Kukaan muu ei pysty ymmärtämään minua samalla tavalla kuin hän, tai ole koskaan tukenut minua yhtä paljon kuin hän on.
Ap
Ellei sielusi ole pohjimmiltaan itseään vihaava, missasit pointtini tosi rankasti. Sielunkumppani on se, joka haluaa satsata ja tulla vastaan yhtä paljon kuin sinunkin sielusi. Yksipuolisissa roikkumisissa kyse on vain joko epätasapainotilasta tai väärästä kohteesta. Mene elämässä eteenpäin.
Hän on "tullut minua vastaan" ja ollut ihan todella kallis apu monissa tilanteissa, hän panostaa ystävyyteemme aivan yhtä paljon kuin minä ja tukee minua kaikessa. Ainoa ongelma on se, että omat tunteeni ovat romanttiset ja hänen platoniset. Enkä ole kertonut hänelle, että olen yhä rakastunut häneen.
Ap
Kerro hänelle, katso mitä tapahtuu. Jos mitään ei tapahdu, siirry eteenpäin.
En voi nyt, sillä hän aloitti juuri uuden parisuhteen.
Ap
Jatka elämässä eteenpäin. Omien vuosien tuhlaamisessa ei ole mitään jaloa. Sinulle ei jää siitä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sielunkumppani hän voi olla, mutta sielunkumppani ei ole aina yhtä kuin parisuhdekumppani. Sielunkumppani voi olla myös vaikka ystävä tai jopa sukulainen, josta ikinä ei voi tulla parisuhdekumppania.
Minulle tuollainen vähän kaltaisesti tapaus oli exäni. Rakastin häntä aina, haaveilin, mutta tiesin ettei ole mahdollisuuksia. Pysyin ystävänä ja rinnalla, kun miehellä oli naisystäviä, meni lopulta naimisiin, sai lapsia, erosi. Minulla ei ollut yhtään suhdetta, koska tuntui että rakastan niin tuota miestä, että jos en saa häntä, en voi ottaa ketään.
No, minähän sitten tosiaan lopulta sain tämän miehen. Eron jälkeen mies oli henkisesti rikki ja joi, ja ryhdyin tueksi. Tueksi, jolla tosin oli tausta-ajatuksia. Siinähän sitä lähestyttiin kun mies vuodatti syvimmät traumansa ja tuntonsa minulle. Joskus istuttiin kaljoilla ystävinä juttelemassa ja humalan innoittamana päädyttiin sitten sänkyyn. Siitä se alkoi meidän onneton, kamala, 4 vuotta kestänyt suhde. Mies nimittäin olikin aivan muuta kuin mitä olin haaveillut. Hän oli vaativainen, ilkeä, julma, sai minut tuntemaan itseni kelvottomaksi ja surkeaksi. Mutta koska rakastin, tein kaiken mitä mies pyysi, jopa leikkauttelin kehoani saadakseni siitä hänen mieleisensä (silikonirinnat, vaginoplastia, rasvaimua useampaan paikkaan). Suostuin miehen kaikkiin oikkuihin, aina uskoin hyvää vaikka mies käyttäytyi pahasti. "Häntä ahdistaa ja on paha olla, siksi hän nyt sanoi tai teki noin, ei hän pohjimmiltaan ole sellainen, annan anteeksi", ajattelin.
Kunnes lopulta miehen käytös meni niin kamalaksi, että jouduin juomaan alkoholia kestääkseni miehen aiheuttamaan ahdistusta. Niin riippuvainen silti olin hänestä, että toivoin vain, ettei mies lähde. No, lähti se, oli löytänyt nuoremman ja kauniimman. Sittemmin tutustuin hänen ex-vaimoonsa ja tämä sanoi että miehellä on 2 vakavaa mt-diagnoosia, ja käytös tosiaan sopisi niihin. Ja että mies oli ihan samanlainen hänenkin kanssaan.
Nykyisin ollaan taas kavereita, ja kavereina homma toimii. Jos huomaan että herra on sekaisin kuin seinäkello, lopetan vaan puhelun lyhyeen tai en lähde baariin. Kun asuttiin yhdessä, tätä vaihtoehtoa ei ollut. Edelleen ajattelen että mies on minun sielunkumppani, mutta missään nimessä ei Se Oikea parisuhdekumppani.
Onko sinusta ihan ok, että sielusi vastakappale on joku sadistinen sinusta piittaamaton sekopää? Minä veisin samassa tilanteessa itseni sielun jumppasalille ja petraisin tasoa niin paljon, että alkaisin vetää puoleeni aika hitosti parempia sielunkumppaneita. Anteeks nyt vain mutta välitän itsestäni.
Kuulostaa siltä että mies on ihastunut sinuun. Ja yrittää saada sinua kateelliseksi olemalla muiden naisten kanssa.
Jos kerta muutkin huomaavat teidän välillä kemiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisit ollu haarat levällään jo silloin muinoin, hukattuja tilaisuuksia ei saa takaisin
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että mies on ihastunut sinuun. Ja yrittää saada sinua kateelliseksi olemalla muiden naisten kanssa.
Jos kerta muutkin huomaavat teidän välillä kemiaa.
MIES ≠ NAINEN
Et pärjää. Ne nousevat ain uudestaan pintaan. Omani löysi ihanan,ihanan naisen ja siirryin kylmästi sivuun koska halusin että he luovat yhtä läheiset välit. Mies on todella onnellinen nykyään ja minäkin olen hänen puolestaan. Näemme hyvin harvoin enää.
N35