Lue keskustelun säännöt.
Paula Tiessalo: Parisuhteita vaivaa rippipukusyndrooma, ja sen korjaaminen vaatii muutosta myös naisilta
17.09.2019 |
"Kun miehiltä siis vaaditaan tunteista puhumista ja uudenlaisen roolin ottamista parisuhteessa, on myös naisen muututtava. Hänen on tehtävä tilaa miehen tunteille ja tahdonilmaisuille. Tunteista ja ajatuksista puhuminen on molemmille tärkeää, mutta yhtä tärkeää on kuunnella toista."
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin nainen olisi parisuhteessa joku pomo, joka jakaa tai hylkää puheenvuoroja tai oikeuksia tunteisiin.
En ainakaan itseäni tunnista tuommoisesta kuvauksesta.
Olen aina arvostanut tasa-arvoa kaikilla tasoilla. Tietenkin kaikilla pitää olla oikeus itseilmaisuun eikä siihen tarvitse erikseen kenenkään lupaa.
Eli tuon jutun perusteella mun pitäisi kieltäytyä miehen sukujuhlista, joilla joudun aina paheksunnan kohteeksi, sillä en sellainen kuin anoppi haluaisi. Minulla on väärä ammatti ja väärä painoindeksi ja paljon muutakin kuuluu olevan vialla. En todellakaan nauti niistä tapaamisista.
Olen kuitenkin lähtenyt aina mukaan, sillä tiedän tapaamisten olevan miehelle tärkeitä.
Tarkoittikohan linkissä ollut dunderfeltin ohje vain miehiä. Siis sitä, että vaimon kotkotuksiin ei ole pakko lähteä mukaan jos ei halua.
Muutkin d:n esimerkit olivat outoja. Naisen pitäisi edes harkita, että mieskin saa päättää sisustuksesta ja lastenhoidosta. Tietenkin mies saa niistä päättää yhtä paljon kuin vaimokin. Ei koti ole mikään naisen henkilökohtainen työleiri eikä puuhamaa tai työmaa jota nainen johtaa.
Aivan ihmeellisiä käsityksiä tuolla parisudetyypillä ihmisten parisuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Eli tuon jutun perusteella mun pitäisi kieltäytyä miehen sukujuhlista, joilla joudun aina paheksunnan kohteeksi, sillä en sellainen kuin anoppi haluaisi. Minulla on väärä ammatti ja väärä painoindeksi ja paljon muutakin kuuluu olevan vialla. En todellakaan nauti niistä tapaamisista.
Olen kuitenkin lähtenyt aina mukaan, sillä tiedän tapaamisten olevan miehelle tärkeitä.Tarkoittikohan linkissä ollut dunderfeltin ohje vain miehiä. Siis sitä, että vaimon kotkotuksiin ei ole pakko lähteä mukaan jos ei halua.
Muutkin d:n esimerkit olivat outoja. Naisen pitäisi edes harkita, että mieskin saa päättää sisustuksesta ja lastenhoidosta. Tietenkin mies saa niistä päättää yhtä paljon kuin vaimokin. Ei koti ole mikään naisen henkilökohtainen työleiri eikä puuhamaa tai työmaa jota nainen johtaa.
Aivan ihmeellisiä käsityksiä tuolla parisudetyypillä ihmisten parisuhteista.
Varmaan asiantuntijalla itsellään on väärä käsitys parisuhteesta. Onhan suhteita, jossa pirttihirmu päättää kaikesta, mutta olisko prosenttimäärä 10%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies on ärtynyt työhuolista tai jostain muusta, niin pitääkö siinä tapauksessa naisen ruveta kyselemään mikä mättää? Itse näen vain pahantuulisen miehen, joka ei suostu kertomaan, onko huonoon tuuleen jotain syytä. Ekanahan minä alan etsiä siihen syytä itsestäni ja joskus aikojen päästä selviää, mitä on sattunut. Mitä minun pitäisi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin nainen olisi parisuhteessa joku pomo, joka jakaa tai hylkää puheenvuoroja tai oikeuksia tunteisiin.
En ainakaan itseäni tunnista tuommoisesta kuvauksesta.
Olen aina arvostanut tasa-arvoa kaikilla tasoilla. Tietenkin kaikilla pitää olla oikeus itseilmaisuun eikä siihen tarvitse erikseen kenenkään lupaa.
Käytännössä naiset, tai ainakin feministit pyrkivät kontolloimaan ja halitsemaan miesten käyttäytymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kuitenkin puhuu turhautumisesta tai agressioista niin sitten yhteiskunta paheksuu. Itkeminen ei yleensä auta miehiä yhtä paljon kuin naisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos kuitenkin puhuu turhautumisesta tai agressioista niin sitten yhteiskunta paheksuu. Itkeminen ei yleensä auta miehiä yhtä paljon kuin naisia.
Miten niin ei auta? Jos minulla on kovasti huolia, niin itkemisen jälkeen mieli toimii kirkkaammin ja ongelmia on helpompi alkaa ratkomaan. Eikö miesten aivot toimikaan samalla tavalla? Itkiminen pitää kuitenkin hoitaa yksin vaikka suihkussa.
Miehillä on joku harhaluulo, että naiset saavat itkulla asioita mieleisekseen. Ei toimi. Naisten itku herättää miehissä vain ärtymystä, ainoastaan todella tyrmäävän näköisen naisen muutama kyynel voi hellyttää häneen ihastuneen miehen. Meillä tavallisilla naisilla silmät turpoaa ja menee punaisiksi sekä nenä alkaa vuotaa. Ei ole nättiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuitenkin puhuu turhautumisesta tai agressioista niin sitten yhteiskunta paheksuu. Itkeminen ei yleensä auta miehiä yhtä paljon kuin naisia.
Miten niin ei auta? Jos minulla on kovasti huolia, niin itkemisen jälkeen mieli toimii kirkkaammin ja ongelmia on helpompi alkaa ratkomaan. Eikö miesten aivot toimikaan samalla tavalla? Itkiminen pitää kuitenkin hoitaa yksin vaikka suihkussa.
Miehillä on joku harhaluulo, että naiset saavat itkulla asioita mieleisekseen. Ei toimi. Naisten itku herättää miehissä vain ärtymystä, ainoastaan todella tyrmäävän näköisen naisen muutama kyynel voi hellyttää häneen ihastuneen miehen. Meillä tavallisilla naisilla silmät turpoaa ja menee punaisiksi sekä nenä alkaa vuotaa. Ei ole nättiä.
Ei toimi samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on ärtynyt työhuolista tai jostain muusta, niin pitääkö siinä tapauksessa naisen ruveta kyselemään mikä mättää? Itse näen vain pahantuulisen miehen, joka ei suostu kertomaan, onko huonoon tuuleen jotain syytä. Ekanahan minä alan etsiä siihen syytä itsestäni ja joskus aikojen päästä selviää, mitä on sattunut. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ihmisillä on eri tyyli suhtautua omaan pahaan oloon. Itse tarvitsen silloin tilaa ja rauhaa, touhuan jotain yksi. Jos tuossa mies tulisi liikaa kyselemään saatan vain äsähtää jotain kiukkuisesti. Kun olen saanut rauhoitettua itseni voin puhua asiasta ja tulen taas miehen kanssa juttelemaan. Jokaisella oma juttunsa noissa mikä minusta OK kunhan ei omaa pahaa oloaan toisen päälle kaada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo rippipuku kuvaa ilmiötä mielestäni kovin hyvin. Huono vertauskuva, kun sitä pitää selittämällä selittää.
Vierailija kirjoitti:
Naiset: miehen pitää osata näyttää tunteitaan!
Myös naiset: hyi joku itkevä nössö, ei jatkoon
Allekirjoitan tämän naisten kaksinaismoralismin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo rippipuku kuvaa ilmiötä mielestäni kovin hyvin. Huono vertauskuva, kun sitä pitää selittämällä selittää.
Ei se minusta kehnokaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on ärtynyt työhuolista tai jostain muusta, niin pitääkö siinä tapauksessa naisen ruveta kyselemään mikä mättää? Itse näen vain pahantuulisen miehen, joka ei suostu kertomaan, onko huonoon tuuleen jotain syytä. Ekanahan minä alan etsiä siihen syytä itsestäni ja joskus aikojen päästä selviää, mitä on sattunut. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ihmisillä on eri tyyli suhtautua omaan pahaan oloon. Itse tarvitsen silloin tilaa ja rauhaa, touhuan jotain yksi. Jos tuossa mies tulisi liikaa kyselemään saatan vain äsähtää jotain kiukkuisesti. Kun olen saanut rauhoitettua itseni voin puhua asiasta ja tulen taas miehen kanssa juttelemaan. Jokaisella oma juttunsa noissa mikä minusta OK kunhan ei omaa pahaa oloaan toisen päälle kaada.
Sama ja jostain syystä mies haluaisi juuri sillä hetkellä puhua tuntemuksistaan kun minulla on jo keittänyt, olen mennyt eri huoneeseen ja sulkenut oven että saisin olla hetken rauhassa. Mies seuraa ja jankuttaa. Tekee tätä myös lapsille, jotka ovat aivan helisemässä kun ei pääse minnekkään omaan rauhaan.
Tunteiden näyttäminen meillä kulttuurissa onnistuu, ne vaan puretaan aggression kautta. Tunteiden sanoittaminen on se hankalampi juttu. Siksi ihan hyvä, että lapsille tuota nykyään halutaan opettaa. Mistä toisen pitäisi ymmärtää mitä itkijän päässä liikkuu, mikä tunnekuohun aiheutti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on ärtynyt työhuolista tai jostain muusta, niin pitääkö siinä tapauksessa naisen ruveta kyselemään mikä mättää? Itse näen vain pahantuulisen miehen, joka ei suostu kertomaan, onko huonoon tuuleen jotain syytä. Ekanahan minä alan etsiä siihen syytä itsestäni ja joskus aikojen päästä selviää, mitä on sattunut. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ihmisillä on eri tyyli suhtautua omaan pahaan oloon. Itse tarvitsen silloin tilaa ja rauhaa, touhuan jotain yksi. Jos tuossa mies tulisi liikaa kyselemään saatan vain äsähtää jotain kiukkuisesti. Kun olen saanut rauhoitettua itseni voin puhua asiasta ja tulen taas miehen kanssa juttelemaan. Jokaisella oma juttunsa noissa mikä minusta OK kunhan ei omaa pahaa oloaan toisen päälle kaada.
Sama ja jostain syystä mies haluaisi juuri sillä hetkellä puhua tuntemuksistaan kun minulla on jo keittänyt, olen mennyt eri huoneeseen ja sulkenut oven että saisin olla hetken rauhassa. Mies seuraa ja jankuttaa. Tekee tätä myös lapsille, jotka ovat aivan helisemässä kun ei pääse minnekkään omaan rauhaan.
Tuosta varmaan kannataa puhua joskus kun olette rauhallisia, tajuaako miten tuo ärsyttää. Miehellä taas ilmeisestitärkeää saada asia heti puitua, mikä tuossa kompromissi?
On kyllä harvinaisen huono esimerkki. Ikään kuin sukujuhliin meno olisi pelkästää parisuhdeasia. Ei se vaimokaan välttämättä siellä juhlissa viihdy, mutta sosiaaliset normit asettavat tiettyjä odotuksia. Nainen sitten järjestää asiat näiden odotusten mukaan, vaikkei välttämättä itsekään ole hirveän innokas ja sitten vielä joutuu tappelemaan kiukuttelevan miehen kanssa. Sitten sanotaan, että nainen sai tahtonsa läpi..
Naiset: miehen pitää osata näyttää tunteitaan!
Myös naiset: hyi joku itkevä nössö, ei jatkoon