Lue keskustelun säännöt.
Kummilapsen äiti ei pidä yhteyttä - onko väärin olla ostamatta lapselle lahjaa?
03.09.2019 |
Olen kummina kaverini lapselle ja meillä on molemmilla lapset, hänen on vanhempi kuin omani. Ollaan tunnettu kahdeksan vuoden ajan ja olen kyllästynyt siihen, että minä joudun tekemään aina aloitteen tapaamiseen esim. kahville. Toki kaverini on aina suostunut mielellään näkemään ja tullaan toimeen. Kummilapsen synttärikahveille minut on pyydetty hänen toimestaan tasan yhden kerran. Muina kertoina olen kutsunut itse itseni paikalle. Jouluna olen kummilasta muistanut, mutta en saa kiitosta edes tekstiviestillä tai seuraavalla kerralla kun nähdään.
Lapsi käy meillä n. 2-3 kuukauden välein leikkimässä ja viihtyy luonamme. Voisin sanoa, että meillä on ihan hyvä kummisuhde vaikka hän on vielä melko pieni. Hän on vielä sen ikäinen, että äiti hoitaa yhteydenpidon. Touhuan mielelläni hänen kanssaan ja olisin se turvallinen ulkopuolinen aikuinen hänelle nyt ja tulevaisuudessa.
Olen vain todella väsynyt yksipuoliseen yhteydenpitoon kaverisuhteessa, että en vain enää jaksa ylläpitää meidän suhdetta oman vauvan hoidon ohella, sillä koen sen raskaaksi. Tiedän hänen olevan yksinäinen ja ehkä masentunutkin, joten liekö se vaikuttaa tähän. En saa lapsesta esim. päiväkodissa otettuja valokuvia tai mitään muistamista jouluna. Lapsen oma tekemä piirrustuskin riittäisi, muuta en tarvitse. Olisi mukavaa, että minutkin jotenkin muistettaisi. En kuule lapsen arkisia kuulumisia kaveriltani koskaan ja tuntuu, että hän ei omalta osaltaan ylläpidä kummisuhdetta lapsensa tukena yllä.
Koen itseni vain lahja-automaattina tällä hetkellä ja lahjan ostaminen tuntuu turhalta, kun en tiedä mitä leluja hänellä jo on kotonaan ja vielä kun ei kiitostakaan saa äidiltä kohteliaisuudesta. Onko väärin, jos en osta enää kummilapselleni erikseen lahjoja? Eihän minulle tule kutsua syntymäpäivillekään. Toivoisin, että olisi vielä mahdollisuus tavata kummilasta säännöllisesti ja käyttää ne "turhat" lahjaan tarkoitetut rahat yhteiseen tekemiseen?
Kommentit (16)
Älä nyt hyvä ihminen äidin takia kummisuhdetta lopeta. Aika palkitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun tehtäväsi on pitää yhteyttä kummilapseesi.
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt hyvä ihminen äidin takia kummisuhdetta lopeta. Aika palkitsee.
Nimenomaan tarkoituksenani ei ole kummisuhdetta lopettaa. Harmittaa kovasti, että suhde tähän ystävääni on täysin yksipuolinen eikä hän kerro lapsen kuulumisia minulle lainkaan. Jos yhtäkkiä lopetan lahjojen oston, niin pelkään äidin reaktiota. Saanko enää tavata kummilastani hänen loukkaantuessaan...
Tiedostan, että on minun tehtäväni pitää yhteyttä kummilapseen ja aionkin yrittää, mutta ei sen nyt täysin yksipuolista pitäisi olla, jos lapsi on vielä sen ikäinen ettei itse osaa olla yhteydessä. Oman lapseni kummit ovat samanlailla kiinnostuneet lapseni asioista ja vastavuoroisesti kerron lapsen kuulumisia ja huomioin pienellä lahjalla jouluna. Mielestäni on kohteliasta ylläpitää vastavuoroisesti suhteita.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Sinun tehtäväsi on pitää yhteyttä kummilapseesi.
Kuten aloituksessakin mainitsin, että olen mielelläni lapsen kanssa tekemisissä. Keskustelun tarkoituksena pohdin, onko oikein jättää materialistiset lahjat ostamatta ja panostaa enemmänkin yhteiseen tekemiseen lapsen kanssa. Tuntuu, että moni olettaa lahjojen olevan se juttu. Lapsi kyllä varmasti saa vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan ihan tarpeeksi lahjoja.
Olen myös harmissani kuihtuvasta ystävyyssuhteesta kummilapseni äidin kanssa. Kaikkeni olen yrittänyt, mutta en voi toisen puolesta ylläpitää meidän suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun tehtäväsi on pitää yhteyttä kummilapseesi.
Kuten aloituksessakin mainitsin, että olen mielelläni lapsen kanssa tekemisissä. Keskustelun tarkoituksena pohdin, onko oikein jättää materialistiset lahjat ostamatta ja panostaa enemmänkin yhteiseen tekemiseen lapsen kanssa. Tuntuu, että moni olettaa lahjojen olevan se juttu. Lapsi kyllä varmasti saa vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan ihan tarpeeksi lahjoja.
Olen myös harmissani kuihtuvasta ystävyyssuhteesta kummilapseni äidin kanssa. Kaikkeni olen yrittänyt, mutta en voi toisen puolesta ylläpitää meidän suhdetta.
Luultavasti aivan sama ne sinun lahjasi.
Hän elää ruuhkavuosia. Voisit vähän ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu täysin siitä minkälainen ihminen tuo nainen on. Onko hän varakas, joka kokoajan on järjestämässä kaikenlaisia juhlia ja kutsuu useita vieraita lapsen juhliin, VAI, onko hän köyhä masentunut, vaikeuksissa oleva, vailla tukiverkostoa, joka ei kertakaikkiaan jaksa nyt laittaa energiaa sellaiseen juhlien pyörittämiseen, eikä ole rahaa edes lapsen koulukuviin. Tästä se riippuu.
Jos hän on jälkimmäinen, niin sinuna myös ottaisin nyt rennomman asenteen tuohon kummihommaasi. Kuulostat että olet ottanut asian melko tosissaan, hän taas on ehkä uupunut eikä jaksa välittää muusta kuin selviämisestä.
Mutta jos hän on ensimmäinne tapaus, niin sano suoraan että olisi kiva saada lapsen koulukuva edes.
Mulla oli samanlainen kummilapsen vanhempi, ei oikein välittänyt näistä asioista, joskus jotain. Eli asenteet vaan on hänellä rennommat. Jotkut taas ottaa kummiuden kuin jonain urana.
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt hyvä ihminen äidin takia kummisuhdetta lopeta. Aika palkitsee.
enpä tiedä...mulla ei palkinnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun tehtäväsi on pitää yhteyttä kummilapseesi.
Kuten aloituksessakin mainitsin, että olen mielelläni lapsen kanssa tekemisissä. Keskustelun tarkoituksena pohdin, onko oikein jättää materialistiset lahjat ostamatta ja panostaa enemmänkin yhteiseen tekemiseen lapsen kanssa. Tuntuu, että moni olettaa lahjojen olevan se juttu. Lapsi kyllä varmasti saa vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan ihan tarpeeksi lahjoja.
Olen myös harmissani kuihtuvasta ystävyyssuhteesta kummilapseni äidin kanssa. Kaikkeni olen yrittänyt, mutta en voi toisen puolesta ylläpitää meidän suhdetta.
Luultavasti aivan sama ne sinun lahjasi.
Hän elää ruuhkavuosia. Voisit vähän ymmärtää.
Ollaan tunnettu aikaa ennen lapsia ja oikeastaan nyt kun mietin, niin lähes aina minä olen ollut aktiivisempi osapuoli. Varmaan ruuhkavuosia jo ennen lasta sitten? Onhan minullakin ruuhkavuodet ja silti kykenen olemaan yhteydessä tärkeisiin ihmisiin ympärilläni. Enkä todellakaan niin usein kuin ennen. Kuin myös suurin osa muista ystävistänikin pystyy.
Ap
Kyllä sitä nyt ollaan mielensäpahoittajaa.
Olet kummiksi lupautunut. Hoida se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna jatkossa lahjaksi "lahjakortteja" yhteiseen tekemiseen. Esimerkiksi synttärikorttiin kirjoittaa että lahjaksii hoplop (tms) päivä kummitädin kanssa. Ei jää ilman lahjaa ja sinä saat viettää aikaa lapsen kanssa. Ja ei tosiaan mitään virallista hoplopin lahjakorttia vaan lupaus siitä että sinä viet lapsen.
Mielestäni tuo 2kk välein tapaaminen on ihan paljon kummisuhteessa. Ei tuon ikäiselle tarvitse mitään suurta lahjaa olla jos ei mene juhliin. Värityskirja ja kortti vaikka postiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä koitan joka vuosi pari kuukautta ennen lapsen synttäreitä kysellä mikä olisi lahjatoive. Ikinä en saa vastausta ja keskustelu tyssää siihen, kun kysyn. Alkuun kertoi näitä kalliita merkkejä mitä olisi halunnut. Mutta minulla ei ole 50€ laittaa lahjaan. Lopetin lahjojen oston ja lähetän kummilapselle vuosittain lahjakortin. Ikinä en ole saanut kuvaa tai kiitosta lahjasta. Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä nyt ollaan mielensäpahoittajaa.
Olet kummiksi lupautunut. Hoida se.
Mun mielestä sellaisessa ihmissuhteessa ei oo järkevää olla, jos ei tunnu hyvältä. Oon itsekin kummi ja multa on odotettu kalliita lahjoja 100€ lahjoja opiskelijana. Kutsuttu kylään vain synttäreiden ja joulun aikaan. Nykyään ei olla enää ollenkaan tekemissä. Toivottavasti ap voit olla lapsen kanssa tekemisissä vaikka välit ystävääsi viilenisivätkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä koitan joka vuosi pari kuukautta ennen lapsen synttäreitä kysellä mikä olisi lahjatoive. Ikinä en saa vastausta ja keskustelu tyssää siihen, kun kysyn. Alkuun kertoi näitä kalliita merkkejä mitä olisi halunnut. Mutta minulla ei ole 50€ laittaa lahjaan. Lopetin lahjojen oston ja lähetän kummilapselle vuosittain lahjakortin. Ikinä en ole saanut kuvaa tai kiitosta lahjasta. Outoa.
Lahjani ovat olleet arvoltaan 20-120. Ja vuosittain 2 kertaa niitä olen lähettänyt. Mitään kiitossoittoa ei kuulu, eikä kuvia mitä on hankittu. Ikinä en ole nähnyt niitä leluja enää mitä olen hankkinut...
No toivottavasti ovat menneet kierrätykseen ja saaneet mieluisia juttuja tilalle. Lahjakortit ovat varmaan ihan hyvä vaihtoehto. Harmittaa vaan kun ei yhtään tiedä saiko lapsi lahjaa...
Kummius on ihan turhaa. En ostaisi lahjoja jos ei kutsuta synttäreille. Antaa suhteen vain hiipua ja niin kai sen on tarkoituskin sieltä toiselta puolelta. Kyllä sen tuntee nahoissaan jos kaikki alkaa olla väkinäistä. Minulla katkesi välit kummilapseen kun lapsen vanhemmat erosi ja se perhe muuttui niin ettei sinne voinut yhdelle lahjaa lähettää vaan kaikille uuden puolison lapsillekkin eikä muutenkaan ollut tervetullut. Niin se vain toisilla muuttuvat perheet ja menee todella hankalaksi. Jos ei haluta pitää yhteyttä niin luovuttaa ihan suosilla.
Ei lahjojen antaminen ole velvollisuus missään olosuhteissa.
Sinä olet parhaasi tehnyt, mutta yksin on kovin vaikea pitää ihmissuhteita yllä. Itse unohtaisin tuollaisen perheen kokonaan.