Koulukiusaaminen jenkkityyliin

On.

Mitä luulisit?

Ap oli kotiopetuksessa koko peruskoulun.....?

Missä pahvilaatikossa sinä olet elänyt?

Ei tuo mikään jenkkityyli ole, vaan ihan ympäri maailmaa tapahtuva kiusaamismuoto. Myös täällä kaukana pohjolassa.

Ei koskaan. Ei tuollaista ole olemassa Suomessa eikä Yhdysvalloissa, ja tuskin missään muuallakaan. Kiusaamista kyllä on, mutta se ei yhtään muistuta tv-viihteessä kuvattua, vaan on paljon julmempaa ja väkivaltaisempaa.

Tuollaista se oli silloin kun olin peruskoulussa 90-luvulla, ja samanlaista oli jo ennen sitäkin. Joskus jako on saattanut mennä sen mukaan, onko silmälasit (olet nörtti) vai poltatko tupakkaa (olet cool). Nykyään taitaa mennä lähinnä materian perusteella.

Ei ennen tällaista ollut enää lukiossa.

Ei ole ollut aina. 70-luvulla käymässäni koulussa oli useampia erilaisia porukoita, joihin jokaiseen kuului juuri siihen porukkaan samanhenkisiä oppilaita. Ei kiitettäviä arvosanoja hakevat ja lukioon haluavat oppilaat edes halunneet kuulua tupakoivien ja alkoholia käyttävien matalamman opiskelumotivaation porukkaan eikä tupakoivat ja alkoholia käyttävät taas kilpaurheilua harrastavien porukkaan. Oli myös ihan tavallista, että saattoi kuulua useampaankin porukkaan. Esim kilpaurheilua harrastavista osa halusi myös kiitettävät arvosanat ja päästä lukioon, osalla taas tähtäimenä oli esim NHL ja keskittyivät enemmän menestymään harrastuksessaan kuin hyviin arvosanoihin. 

Menin oppikouluun eli "ylempää koulusivistystä" tarjoavaan oppilaitokseen vuonna 1975. Luulimme tietysti olevamme tosi välkkyjä, mutta menestyminen koulussa ei mitenkään estänyt meitä olemasta tavallisen tyhmiä teinejä, oli klikit ja kaikki.

Meillä oli yläasteen (koulujärjestelmä mullistui kesken kaiken) aikana monta erilaista ryhmää, johon joko kuului selvästi tai ei kuulunut ollenkaan. Minä olin onnekseni kansakoulun alusta lukion loppuun niin mitäänsanomaton tyyppi, ettei minua oikeastaan pantu merkille eikä siis kiusattukaan. Pituudestani ja jopa kilpaurheiluharrastuksestani minua yritettiin kiusata, mutta kun suosio tai sen puute ei liikuttanut minua, sain lopulta olla rauhassa klikkien ulkopuolella parin kaverini kanssa.

Niitä klikkejä riitti. Taajamasta ja sen ulkopuolelta tulevien välillä oli kuilu. Paikkakunnalla oli ja on edelleen hyvin vahva kulttuuriväki, jonka jälkeläiset saivat muun muassa opettajilta erikoishuomiota ja myös ansaitsematonta kunnioitusta. Ulkonäöltä tunnisti diinarit, punkkarit, BCR-fanit, trendikkäät tytöt ja meidät seiniin sulautuvat tyypit. Minä kuuluin kai hikareihin (ja koulun ulkopuolella urheilijoihin), mutta taajaman ulkopuolelta tulevana ja ei-kultturellisen suvun vesana en koskaan päässyt Gaussin käyrän kärjeksi. Tarkkaa oli.

Trendikkäät tytöt olivat vastine nuorisoelokuvien "suosituille" teineille. He meikkasivat vahvasti, pukeutuivat viimeisen päälle muodikkaasti, heiluttelivat permanenttihiuksiaan, pitivät meteliä, flirttailivat pojille, kantoivat pientä parfyymipulloa kaulassaan ja tanssivat liikuntatunnilla eturivissä Saturday Night Feverin tahtiin. Ja heillä kaikilla oli poikaystävä. Totta kai pojat kiinnostuivat heistä, mutta eivät he muuten olleet "suosittuja". He olivat yksi klikki muiden klikkien joukossa: kaveriporukka, joka muodostuu omien kiinnostuksen kohteidensa ympärille. Valmiisiin kaveriporukoihin on vaikea tulla ulkopuolelta, mutta ei se minun mielestäni ole kiusaamista.

Katselin netistä, mitä "popular in high school" on teinien itsensä mielestä, ja huomasin, että se voi olla ihan mitä tahansa varakkuudesta oman tien kulkijuuteen ja koulumenestykseen. Alla olevassa jutussa ilmiön löyhyys ja laveus käy selville aika hyvin.

https://thekit.ca/life/how-to-be-popular-high-school-2018/

On sitä ainakin jokunen vuosikymmen ollut kun ihan liikaa ihaillaan yhdysvaltoja ja otetaan sieltä mallia huonoista käytännöistä

Suosittuja oli koulussa ja ne on vieläkin mutta oikeasti ne on kyllä todella rasittavia

Up

Samanlaista tuo on ollut myös 1980-luvulla, kun itse kävin peruskoulun.

Up