Lue keskustelun säännöt.
Tarkoittaako psyykkinen trauma kielteistä tapahtumaa ja kokemusta vai
02.09.2019 |
mielen järkytystä siitä kokemuksesta? Jos Pirkko ja Maija ovat molemmat vaikka onnettomuudessa x, mutta vain Maija menee siitä pitkäksi aikaa tolaltaan ja kärsii ahdistavista takaumamuistoista ja alkaa vältellä onnettomuudesta muistuttavia tilanteita, mutta Pirkko ei, onko vain Maija kokenut trauman ja Pirkko ei?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat kokeneet traumaattisen tapahtuman, mutta vain Maija on traumatisoitunut.
Entä jos unohdetaan Maija ja ajatellaan, että onnettomuudessa on ollut vain Pirkko eikä ketään muita, onko Pirkko silloinkin kokenut traumaattisen tapahtuman? Mihin sana "traumaattinen" viittaa silloin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti mikä tahansa ikävä tapahtuma ei edes kelpaa trauman taustaksi. Lääketieteellisessä määritelmässä täytyy olla OMAA TAI LÄHEISEN HENKEÄ TAI SEKSUAALISUUTTA UHKAAVA TAPAHTUMA.
Toisin sanoen: Muu kuin henkeä uhkaava onnettomuus ei ole traumaa aiheuttava. Muu kuin seksuaalisuuteen tai henkeen kohdistuva rikos ei ole traumaa aiheuttava. Koulu- tai työpaikkakiusaaminn ei ole traumaa aiheuttava (jotain muuta se kyllä todenänäköisesti aiheuttaa).
99% siitä, mistä palstalaiset puhuvat traumatisoitumisena, on jotain ihan ihan muuta. Varmaan vakavaa ja hankalaa, mutta muuta.
Ja psyykkinen trauma tarkoittaa sitä psyykkistä reaktiota, joka seuraa fyysisestä tapahtumasta.
Fyysinen trauma taas tarkoittaa fyysistä vahinkoa, joka seuraa tapahtumasta / haavaa, verenpurkaumaa, särkyneitä luita yms.
Kyllä voi traumatisoitua vaikkapa hylkäämisestä, vaikkei se uhkaisi henkeä vaan vain perusturvallisuutta. Traumoja on myös kahdenlaisia, kertaluontoinen tapahtuma tai pitkäkestoinen trauma esim. lapsuus vaurioittavassa kodissa.
Mielestäni voidaan puhua Pirkon olleen traumaattisessa tapahtumassa ja selvinneen siitä henkisesti, mikäli tapahtuma on sellainen, että se yleensä ottaen aiheuttaisi kokijalleen traumoja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi traumatisoitua vaikkapa hylkäämisestä, vaikkei se uhkaisi henkeä vaan vain perusturvallisuutta. Traumoja on myös kahdenlaisia, kertaluontoinen tapahtuma tai pitkäkestoinen trauma esim. lapsuus vaurioittavassa kodissa.
Mielestäni voidaan puhua Pirkon olleen traumaattisessa tapahtumassa ja selvinneen siitä henkisesti, mikäli tapahtuma on sellainen, että se yleensä ottaen aiheuttaisi kokijalleen traumoja.
Eli "yleisesti ottaen" on se määre johon sana traumaattinen tapahtuma viittaa. Enemmistö ihmisistä joille on tapahtunut kyseisen kaltainen onnettomuus on traumatisoitunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Traumaattisen tapahtuman kohdalla on usein mahdotonta sanoa miten pitkällä aikavälillä tulee kehenkin vaikuttamaan. Itse olen esimerkiksi raiskatuksi tuloa oireillut paljon enemmän monta vuotta myöhemmin kuin välittömästi tapahtuneen jälkeen. Monta vuotta meni siihen ennen kuin kykenin kunnolla myöntämään itselleni mitä minulle on tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti mikä tahansa ikävä tapahtuma ei edes kelpaa trauman taustaksi. Lääketieteellisessä määritelmässä täytyy olla OMAA TAI LÄHEISEN HENKEÄ TAI SEKSUAALISUUTTA UHKAAVA TAPAHTUMA.
Toisin sanoen: Muu kuin henkeä uhkaava onnettomuus ei ole traumaa aiheuttava. Muu kuin seksuaalisuuteen tai henkeen kohdistuva rikos ei ole traumaa aiheuttava. Koulu- tai työpaikkakiusaaminn ei ole traumaa aiheuttava (jotain muuta se kyllä todenänäköisesti aiheuttaa).
99% siitä, mistä palstalaiset puhuvat traumatisoitumisena, on jotain ihan ihan muuta. Varmaan vakavaa ja hankalaa, mutta muuta.
Trauma tarkoittaa vammaa. Esimerkiksi Töölön sairaala Helsingissä on traumasairaala. Siellä ei kuitenkaan ole psykiatrista hoitoa vaan paljon leikkaussaleja.
Sinä puhut psyykkisestä traumasta eli henkisestä vammasta. Sellainen voi syntyä myös hitaasti. Esimerkiksi läheisyyttä ja huolenpitoa vaille jäänyt lapsi voi traumatisoitua.
Traumatisoitumisesta puhutaan vain psyykkisten traumojen yhteydessä. Traumatisoituminen on yksilöllistä. Siksi Pirkko ja Maija voivat reagoida samaan tapahtumaan hyvin eri tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi traumatisoitua vaikkapa hylkäämisestä, vaikkei se uhkaisi henkeä vaan vain perusturvallisuutta. Traumoja on myös kahdenlaisia, kertaluontoinen tapahtuma tai pitkäkestoinen trauma esim. lapsuus vaurioittavassa kodissa.
Mielestäni voidaan puhua Pirkon olleen traumaattisessa tapahtumassa ja selvinneen siitä henkisesti, mikäli tapahtuma on sellainen, että se yleensä ottaen aiheuttaisi kokijalleen traumoja.
No psykiatrian diagnoosia siitä ei voi saada. DSM on tästä täysin yksiselitteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti mikä tahansa ikävä tapahtuma ei edes kelpaa trauman taustaksi. Lääketieteellisessä määritelmässä täytyy olla OMAA TAI LÄHEISEN HENKEÄ TAI SEKSUAALISUUTTA UHKAAVA TAPAHTUMA.
Toisin sanoen: Muu kuin henkeä uhkaava onnettomuus ei ole traumaa aiheuttava. Muu kuin seksuaalisuuteen tai henkeen kohdistuva rikos ei ole traumaa aiheuttava. Koulu- tai työpaikkakiusaaminn ei ole traumaa aiheuttava (jotain muuta se kyllä todenänäköisesti aiheuttaa).
99% siitä, mistä palstalaiset puhuvat traumatisoitumisena, on jotain ihan ihan muuta. Varmaan vakavaa ja hankalaa, mutta muuta.
Trauma tarkoittaa vammaa. Esimerkiksi Töölön sairaala Helsingissä on traumasairaala. Siellä ei kuitenkaan ole psykiatrista hoitoa vaan paljon leikkaussaleja.
Sinä puhut psyykkisestä traumasta eli henkisestä vammasta. Sellainen voi syntyä myös hitaasti. Esimerkiksi läheisyyttä ja huolenpitoa vaille jäänyt lapsi voi traumatisoitua.
Traumatisoitumisesta puhutaan vain psyykkisten traumojen yhteydessä. Traumatisoituminen on yksilöllistä. Siksi Pirkko ja Maija voivat reagoida samaan tapahtumaan hyvin eri tavoin.
No susta tuntuu tuolta, ja ymmärrän että maallikkojörjen mukaan sen visi luulla menevän noin, mutta kun lääketieteellisesti ei silti ole noin. Diagnoosikriteerien mukaan psyykkinen trauma syntyy AINA omaa tai läheisen henkeä tai seksuaalisuutta uhkaavasta äkillisestä uhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Traumatisoitumisessa tärkeää on pystyikö trauman tapahtuessa vaikuttamaan asioihin vai ei. Onnistuneesti taistellut tai paennut traumatisoituu vähemmän kuin lamaantunut tai siihen pakotettu. Samoin tärkeää on pystyykö trauman jälkeen käsittelemään sen vai ei. Tunteensa tukahduttamaan oppineet traumatisoituu enemmän kuin sellaiset joille on sallittu tunteiden ilmaisu. Lisäksi pohjalla on temperamenttierot. Jo vauvoja tutkimalla huomataan että toiset reagoivat vahvemmin kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti mikä tahansa ikävä tapahtuma ei edes kelpaa trauman taustaksi. Lääketieteellisessä määritelmässä täytyy olla OMAA TAI LÄHEISEN HENKEÄ TAI SEKSUAALISUUTTA UHKAAVA TAPAHTUMA.
Toisin sanoen: Muu kuin henkeä uhkaava onnettomuus ei ole traumaa aiheuttava. Muu kuin seksuaalisuuteen tai henkeen kohdistuva rikos ei ole traumaa aiheuttava. Koulu- tai työpaikkakiusaaminn ei ole traumaa aiheuttava (jotain muuta se kyllä todenänäköisesti aiheuttaa).
99% siitä, mistä palstalaiset puhuvat traumatisoitumisena, on jotain ihan ihan muuta. Varmaan vakavaa ja hankalaa, mutta muuta.
Trauma tarkoittaa vammaa. Esimerkiksi Töölön sairaala Helsingissä on traumasairaala. Siellä ei kuitenkaan ole psykiatrista hoitoa vaan paljon leikkaussaleja.
Sinä puhut psyykkisestä traumasta eli henkisestä vammasta. Sellainen voi syntyä myös hitaasti. Esimerkiksi läheisyyttä ja huolenpitoa vaille jäänyt lapsi voi traumatisoitua.
Traumatisoitumisesta puhutaan vain psyykkisten traumojen yhteydessä. Traumatisoituminen on yksilöllistä. Siksi Pirkko ja Maija voivat reagoida samaan tapahtumaan hyvin eri tavoin.
No susta tuntuu tuolta, ja ymmärrän että maallikkojörjen mukaan sen visi luulla menevän noin, mutta kun lääketieteellisesti ei silti ole noin. Diagnoosikriteerien mukaan psyykkinen trauma syntyy AINA omaa tai läheisen henkeä tai seksuaalisuutta uhkaavasta äkillisestä uhasta.
No höpö höpö. Minulla psykiatri on kirjannut lausuntoihin väkivaltatraumaksi vanhemman pahoinpitelyt lapsuudessa, vaikkei hengenlähtö olekaan ollut missään vaiheessa lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkostyypin trauma syntyy pitkäkestoisesta tilanteesta ja eroaa joiltain osin ykköstyypin traumasta.
Molemmat ovat kokeneet traumaattisen tapahtuman, mutta vain Maija on traumatisoitunut.