Lue keskustelun säännöt.
Uskontoon etäisyyttä ottaneet, onko teille ollut helppoa "mennä maailmaan"?
01.09.2019 |
Itselleni uskonnosta irroittautumisessa ei ole toisaalta ollut mitään vaikeaa, mutta olen niin hiljainen ja "tylsä", että sellaista normaalia nuoren aikuisen elämä bilettämisineen ja seurusteluineen ei ole koskaan minulle muodostunut (nyt jo yli 30). Ystäviäkään ei ole, ja keskivertoa konservatiivisemmassa ympäristössä kasvaneena olen aika epäluonteva jännittäjä monissa tilanteissa.
Hämmentää, kun joskus uskonnollisissakin konteksteissa tapaa ihmisiä, jotka ovat selkeästi elämäntavoiltaan hyvin liberaaleja. Minullekin olisi ehkä ollut helpompaa löytää "maailmallinen" elämä, jos olisi sosiaalisempi ja tutustuisin helposti uusiin ihmisiin. Tavallaan voisin harkita jopa takaisin uskovaisiin piireihin menemistä, mutta olen pääni sisällä niin monesta asiasta eri mieltä, että tiedän että siellä eläminen ei tuntuisi luontevalta. Olen välitilassa.
Kommentit (2)
Tiedän et on uskovia jotka on liberaaleja, silloin ei varmasti ole uudestisyntynyt jos onkin uudestisyntynyt niin luopunut/luopumassa uskostaan ja elämästään pyhitykseen. Toiset henget riivaa.
Monet uskovat sallii liikaa vapauksia itselleen ja muille uskoville eivätkä elä raamatun sanan mukaan esim just haureus, huumeet, alkoholi sallitaan joitain tiettyjä asioita tai vääristellään omiin tarkoitukseen raamatun sanaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistun myös siitä, jos joku selkeästi elää liberaalia elämää/omaa liberaalit arvot (siis seksin ja päihteiden suhteen), mutta hengaa samalla myös uskovaisten ihmisten kanssa. Tuntuu todella omituiselta, että jollekin toiselle sellainen on sallittua. Samalla oma sosiaalisuuden puute eristää minut sinne jonnekin omaan karsinaani. Ap