Isäni sai/saa minut tuntemaan itseni tyhmäksi.
Itseasiassa kaikki muut ovat tyhmempiä kuin hän, jotkut jopa ihan idiootteja ja hän hoitaisi kaiken aina paremmin.
Mutta nyt 10 avioliittovuoden jälkeen huomaan miehessäni samoja piirteitä. Hän saa minut tuntemaan itseni tyhmäksi.
Miten helvetissä tässä näin kävi?
Kommentit (9)
Sama, se taitaa olla isien universaali tehtävä :/ Miehessäni en onneksi ole huomannut samaa.
Eiks ne sano että naiset ottaa isänsä kaltaisen miehen?
Tai sit vaan oot tyhmä ja jossain kohtaa menee perille kun kuuntelee riittävän kauan saman ihmisen kettuilua.
Who knows.
Oletko varma että "vika" on miehessäsi? Isäsi käytös voi vaikuttaa itsetuntoosi edelleen ja saada sinut tulkitsemaan asioita väärin. Tee töitä käsitelläksesi asiaa.
Aika yleinen luonteenpiirre miehillä jos on itsetunto-ongelmaa. Koitetaan päteä puolison kustannuksella. Miten säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma että "vika" on miehessäsi? Isäsi käytös voi vaikuttaa itsetuntoosi edelleen ja saada sinut tulkitsemaan asioita väärin. Tee töitä käsitelläksesi asiaa.
Aivan varmasti isäni käytös vaikuttaa edelleen itsetuntooni, se on totta.
Mutta kyllä miehen käytöksessä on parantamisen varaa. Meillä on hieman eri vahvuudet; hän on käytännön ihminen, ei juuri kielitaitoa, ei kovin laajaa yleissivistystä. Minä en ole niin käytännöllinen, mulla on parempi kielitaito, yleissivistys, koulutus. Me ollaan erilaisia. Mutta en mä koe että mun tarvitsisi nolata/mollata miestäni jos hän ei jossain tilanteessa hallitse jotain sivistyssanaa. Hän taas kokee tarpeelliseksi hauskuttaa myös tuttavia epäkäytännöllisen vaimonsa mokailuilla.
Vierailija kirjoitti:
Aika yleinen luonteenpiirre ihmisillä jos on itsetunto-ongelmaa. Koitetaan päteä puolison kustannuksella. Miten säälittävää.
Korjasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma että "vika" on miehessäsi? Isäsi käytös voi vaikuttaa itsetuntoosi edelleen ja saada sinut tulkitsemaan asioita väärin. Tee töitä käsitelläksesi asiaa.
Aivan varmasti isäni käytös vaikuttaa edelleen itsetuntooni, se on totta.
Mutta kyllä miehen käytöksessä on parantamisen varaa. Meillä on hieman eri vahvuudet; hän on käytännön ihminen, ei juuri kielitaitoa, ei kovin laajaa yleissivistystä. Minä en ole niin käytännöllinen, mulla on parempi kielitaito, yleissivistys, koulutus. Me ollaan erilaisia. Mutta en mä koe että mun tarvitsisi nolata/mollata miestäni jos hän ei jossain tilanteessa hallitse jotain sivistyssanaa. Hän taas kokee tarpeelliseksi hauskuttaa myös tuttavia epäkäytännöllisen vaimonsa mokailuilla.
No sano miehellesi, että hän on ehkä osaava käytännön asioissa, mutta sosiaaliset taidot ovat kyllä pahasti hukassa. Toisen nolaaminen muiden kuullen ei ole huumoria, tai sellaisesta pahastuminen ei myöskään ole huumoritajun puutetta, mikäli hän yrittää sellaiseen vedota.
Jos syy ei olekkaan seurassa? (tai no... ainahan tyhmempääkin seuraa voi etsiä) Tai sitten valitset vain alitajuisesti isäsi kaltaisen miehen.