Itsetuntoni romahtaa jos mies ei tee seksialoitetta kahteen viikkoon saati yli

Yksi melkoisen takuuvarma seksintappaja on aloitekiintiö tai -velvoite, jonka toteutumista seurataan tarkasti. Minun neuvoni on, että kannattaisi yrittää muuttaa koko asennetta tähän touhuun: aloite ei ole "yritys", jonka onnistumista pitäisi mitata ylipäänsä, ja varsinkaan sillä, suostuuko toinen vai ei. Sehän on vain (yksi) tapa viestittää toiselle, että nyt mua panettais. Jos toista panettaa myös, hän lähtee mukaan, mutta voihan olla että toista nyt vaan ei paneta. Sehän ei ole aloitteen epäonnistuminen, sillä eihän sinuakaan aina ja joka tilanteessa paneta, vai kuinka? Jos toinen ei lähde aloitteeseen mukaan, niin ehkä sitten on sooloseksin vuoro (ja mieluiten toisen nähden, mikä saattaa hyvinkin vielä muuttaa sen aloitteen kohtalon, vink vink).

Paras tapa saada enemmän aloitteita ja enemmän seksiä on se, että ... tekee enemmän aloitteita ja harrastaa enemmän seksiä. Jos tavoitteesi on minimoida "epäonnistuneiden" aloitteiden määrä, niin se ei kyllä lupaa seksintäyteisiä aikoja.

Kerrohan hieman millä tavoilla olet niitä aloitteitasi tehnyt?

Meillä riittää naisen aloitteeksi, että illalla sänkyyn mennessä hän nostaa yöpaidan helman niin että peppu on paljaana (itse nukun aina alasti) ja tulee kyljellään eteeni kannikka minua kohti. Tietää että kohta on kalu kovana vasten vakoaan ja siitä sitten alkaa käteni vaeltaa pitkin poikin ja lopulta hänen ei tarvitse kuin suostua, vaikka tavallaan asettumisellaan viereeni tekikin aloitteen. Tottahan tässäkin hänellä on mahdollisuus sanoa, että nukutaanko nyt, jolloin tiedän ettei kannata jatkaa kun tulen kuitenkin torjutuksi..

Joskus kun olen kokeillut etten heti alakaan pitää hyvänä ja mennä kovan kaluni kanssa lähemmäs, hän onkin sitten peruuttanut ja asettautunut kunnes on kalu vakoa vasten, liikehtinyt kunnes mulla on himot heränneet (siihen ei tarvita paljoa liikettä).

Jos nainen ei halua, saattaa jäädä lueskelemaan samassa tilanteessa, antaa paidan helman peittää kannikkansa tai kääntyy minua kohti. Ollaan kyllä lähekkäin muuten, mutta ilman seksiä sitten. Näin teidän, että nyt uni kiinnostaa enemmän.

Meillä ainakin jää seksi vähiin, jos alan vaikka ehdotella että josko olisi seksiä, tällainen hienovaraisempi näyttää toimivan meillä paremmin. 

Komppaan myös edellistä vastaajaa, juuri noinkin asiat on.

Olen itse aina ja joka kerta lähtenyt mukaan miehen aloitteisiin jo kohta 20 vuoden ajan vaikkei juuri sillä hetkellä olisi aktiivisesti panettanutkaan, mies siis ei ole pakkeja joutunut ottamaan vastaan koskaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen itse aina ja joka kerta lähtenyt mukaan miehen aloitteisiin jo kohta 20 vuoden ajan vaikkei juuri sillä hetkellä olisi aktiivisesti panettanutkaan, mies siis ei ole pakkeja joutunut ottamaan vastaan koskaan. Ap

No se on ihan ok, jos tiedät syttyväsi siitä sitten kun homma lähtee käyntiin. Mutta mitään velvoitettahan sinullakaan ei ole lähteä seksiin jos ei sillä hetkellä huvita, tiedäthän sen?

Mä en oikein mitenkään ymmärrä tuota "pakkien" käsitettä aloitteen yhteydessä. Mulle aloitteen tarkoitus on se, että minä tai puolisoni kertoo, että "mua panettais kyllä nyt, huvittaisko sua?" Ei (aina) juuri tuolla tavalla, mutta ajatuksellisesti tästä on kyse. Jos toista ei huvita (yleensä kyllä aina huvittaa, mutta joskus vaan on liian myöhä ja liian väsy), niin sitten voidaan sopia että huomisiltana sitten paneskellaan. Tai sitten se halukkaampi voi ihan vaan hieroskella itseään sen verran kuin haluaa.

Mulle seksialoitteen tekeminen rinnastuu vaikka siihen, että kysyy toiselta että lähdetäänkö kävelylle. Eihän kukaan mittaa omaa arvoaan silläkään, että kuinka usein toinen suostuu lähtemään mukaan iltalenkille, korkeintaan voi ajatella itsestään, että jos usein haluaa lähteä lenkille, niin ainakin itse on kiinnostunut terveellisistä elämäntavoista. Sama pätee seksiin: jos teet aloitteita usein, voit lähinnä olla tyytyväinen itseesi siitä, että seksuaaliterveytesi on hyvällä mallilla. Jos toiselle ei ulkoilu maita, niin silloin miettinet keinoja siihen, millä saisit hänet kiinnostumaan lenkkeilystä, etkä mittaamaan sitä, kuinka usein hän ehdottaa lenkille lähtemistä?

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Hommaat muutaman teinin ja kakaran siihen pyörimään, niin unohtuu nämäkin asiat, ei yksinkertaisesti ole paikkaa eikä aikaa sellaiseen turhuuteen kuin seksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Se ei nyt todellakaan ole niin, mutta jos et tuosta ajatuksesta pääse yli, niin eipä juuri helpotusta ole näköpiirissä, valitettavasti. Jos seksiä harrastaa jostakin muusta syystä kuin siitä nauttiakseen, kuten nyt vaikka pönkittääkseen omaa itsetuntoaan, niin pieleen menee ihan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Itsetunto ensin kuntoon ihan seksistä ja aloitteista riippumattomin keinoin, ja sitten on hyvät mahdollisuudet nauttia seksistä täysipainoisesti.

Katsos kun se mieskin voi vaistota sinusta, että SINÄ et halua seksiä sen vuoksi että haluaisit häntä, vaan että käytät sitä vain oman itsetunnon mittarina. Jos sanot, että aloitteesta innostumattomuus johtuu siitä ettei mies pidä sinusta, niin ymmärrätkö että tällöin vaadit että mies ei saa koskaan olla haluamatta? Reilua? Miehen mielestä varmaan ihan superkiihottavaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Meinaatko, että jos nainen ei innostu miehen seksialoitteesta, nainen pitää miestä epämiehekkäänä? Että missään tapauksessa naista ei vaan saattanut juuri silloin panettaa?

Aikamoisia ajatusleikkejä, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa.

Jos haluat seksiä, kerro se miehellesi ja lakkaa arvioimasta viehättävyyttäsi miehen aloitteden mukaan. Nähtävästi hänen luontainen tahtinsa on mikä on, kun suhteenne alkuhuuma on mennyt ohi. Et voi sitä muuttaa millään tempuilla, mutta siltikin naisella voi olla konstinsa houkutella mies seksiin vaikka kuinka usein. Ehkä seksinne ei vaan ole riittävän kiinnostavaa hänelle (eli sama kaava tekee sen tylsäksi), voisit ehkä jutella mieltymyksienne kohtaamisesta ja siitä mitä uusia juttuja kumpikin ehkä haluaisi kokeilla, jos toinen olisi myötämielinen? Ei tarvitsse kovinkaan suuria muutoksia seksitouhuihin, kun kiinnostavuus pomppaa huimasti isommaksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Se ei nyt todellakaan ole niin, mutta jos et tuosta ajatuksesta pääse yli, niin eipä juuri helpotusta ole näköpiirissä, valitettavasti. Jos seksiä harrastaa jostakin muusta syystä kuin siitä nauttiakseen, kuten nyt vaikka pönkittääkseen omaa itsetuntoaan, niin pieleen menee ihan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Itsetunto ensin kuntoon ihan seksistä ja aloitteista riippumattomin keinoin, ja sitten on hyvät mahdollisuudet nauttia seksistä täysipainoisesti.

Katsos kun se mieskin voi vaistota sinusta, että SINÄ et halua seksiä sen vuoksi että haluaisit häntä, vaan että käytät sitä vain oman itsetunnon mittarina. Jos sanot, että aloitteesta innostumattomuus johtuu siitä ettei mies pidä sinusta, niin ymmärrätkö että tällöin vaadit että mies ei saa koskaan olla haluamatta? Reilua? Miehen mielestä varmaan ihan superkiihottavaa?

Tavallaan ymmärrän tämän, mutta miten saatan nostaa itsetuntoani kun seksittömyys suhteessa todistaa epäkelpouteni? Ap

Vierailija kirjoitti:

Hommaat muutaman teinin ja kakaran siihen pyörimään, niin unohtuu nämäkin asiat, ei yksinkertaisesti ole paikkaa eikä aikaa sellaiseen turhuuteen kuin seksi.

On meillä lapsia ja tiedän että monessa lapsiperheessä vanhemmilla on aktiivinen seksielämä, joten en voi selittää tilannetta lapsilla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Elättelet siis mielessäsi sitä(kin) myyttiä, että jokainen mies on aina hetivalmis panokone? Aika palata maan pinnalle pohtimaan asiat uuteen järjestykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Se ei nyt todellakaan ole niin, mutta jos et tuosta ajatuksesta pääse yli, niin eipä juuri helpotusta ole näköpiirissä, valitettavasti. Jos seksiä harrastaa jostakin muusta syystä kuin siitä nauttiakseen, kuten nyt vaikka pönkittääkseen omaa itsetuntoaan, niin pieleen menee ihan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Itsetunto ensin kuntoon ihan seksistä ja aloitteista riippumattomin keinoin, ja sitten on hyvät mahdollisuudet nauttia seksistä täysipainoisesti.

Katsos kun se mieskin voi vaistota sinusta, että SINÄ et halua seksiä sen vuoksi että haluaisit häntä, vaan että käytät sitä vain oman itsetunnon mittarina. Jos sanot, että aloitteesta innostumattomuus johtuu siitä ettei mies pidä sinusta, niin ymmärrätkö että tällöin vaadit että mies ei saa koskaan olla haluamatta? Reilua? Miehen mielestä varmaan ihan superkiihottavaa?

Tavallaan ymmärrän tämän, mutta miten saatan nostaa itsetuntoani kun seksittömyys suhteessa todistaa epäkelpouteni? Ap

Se nyt ei todista yhtään mitään, korkeintaan ehkä sen että miehellä on vähäisemmät halut kuin sinulla. Tuo itsetuntoasia ei ratkea seksin kautta, eikä se myöskään ratkea nettipalstoilta sympatiaa hakemalla. Sun täytyy puhua asiasta jonkun oikean auttajan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Se ei nyt todellakaan ole niin, mutta jos et tuosta ajatuksesta pääse yli, niin eipä juuri helpotusta ole näköpiirissä, valitettavasti. Jos seksiä harrastaa jostakin muusta syystä kuin siitä nauttiakseen, kuten nyt vaikka pönkittääkseen omaa itsetuntoaan, niin pieleen menee ihan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Itsetunto ensin kuntoon ihan seksistä ja aloitteista riippumattomin keinoin, ja sitten on hyvät mahdollisuudet nauttia seksistä täysipainoisesti.

Katsos kun se mieskin voi vaistota sinusta, että SINÄ et halua seksiä sen vuoksi että haluaisit häntä, vaan että käytät sitä vain oman itsetunnon mittarina. Jos sanot, että aloitteesta innostumattomuus johtuu siitä ettei mies pidä sinusta, niin ymmärrätkö että tällöin vaadit että mies ei saa koskaan olla haluamatta? Reilua? Miehen mielestä varmaan ihan superkiihottavaa?

Tavallaan ymmärrän tämän, mutta miten saatan nostaa itsetuntoani kun seksittömyys suhteessa todistaa epäkelpouteni? Ap

Se nyt ei todista yhtään mitään, korkeintaan ehkä sen että miehellä on vähäisemmät halut kuin sinulla. Tuo itsetuntoasia ei ratkea seksin kautta, eikä se myöskään ratkea nettipalstoilta sympatiaa hakemalla. Sun täytyy puhua asiasta jonkun oikean auttajan kanssa.

Seksihaluni ovat vähentyneet jo valtavasti mutta seksittömyys haittaa eniten siksi, että se tosiaan todistaa epäviehättävyyteni ja epäkelpouteni naisena. Olen jo moneen otteeseen vuosien aikana käynyt puhumassa tästä ”oikean auttajan” kanssa eikä siitä koskaan ole ollut mitään kestävää hyötyä tai apua olooni. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Se ei nyt todellakaan ole niin, mutta jos et tuosta ajatuksesta pääse yli, niin eipä juuri helpotusta ole näköpiirissä, valitettavasti. Jos seksiä harrastaa jostakin muusta syystä kuin siitä nauttiakseen, kuten nyt vaikka pönkittääkseen omaa itsetuntoaan, niin pieleen menee ihan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Itsetunto ensin kuntoon ihan seksistä ja aloitteista riippumattomin keinoin, ja sitten on hyvät mahdollisuudet nauttia seksistä täysipainoisesti.

Katsos kun se mieskin voi vaistota sinusta, että SINÄ et halua seksiä sen vuoksi että haluaisit häntä, vaan että käytät sitä vain oman itsetunnon mittarina. Jos sanot, että aloitteesta innostumattomuus johtuu siitä ettei mies pidä sinusta, niin ymmärrätkö että tällöin vaadit että mies ei saa koskaan olla haluamatta? Reilua? Miehen mielestä varmaan ihan superkiihottavaa?

Tavallaan ymmärrän tämän, mutta miten saatan nostaa itsetuntoani kun seksittömyys suhteessa todistaa epäkelpouteni? Ap

Se nyt ei todista yhtään mitään, korkeintaan ehkä sen että miehellä on vähäisemmät halut kuin sinulla. Tuo itsetuntoasia ei ratkea seksin kautta, eikä se myöskään ratkea nettipalstoilta sympatiaa hakemalla. Sun täytyy puhua asiasta jonkun oikean auttajan kanssa.

Seksihaluni ovat vähentyneet jo valtavasti mutta seksittömyys haittaa eniten siksi, että se tosiaan todistaa epäviehättävyyteni ja epäkelpouteni naisena. Olen jo moneen otteeseen vuosien aikana käynyt puhumassa tästä ”oikean auttajan” kanssa eikä siitä koskaan ole ollut mitään kestävää hyötyä tai apua olooni. Ap

No jos sinä olet omassa mielessäsi päättänyt asioiden olevan tuolla tavalla, niin sitten ne ovat sinun kohdallasi sillä tavalla. Nyt mua sitten enää ihmetyttää, että mitä oikein täältä palstalta haet, kun selkeästi sinun ajatusmalliisikaan ei pysty vaikuttamaan? Jotain täsmävinkkiä, että miten saataisiin miehestä muokattua panorobotti, joka pitää itsetuntosi taivaissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Se ei nyt todellakaan ole niin, mutta jos et tuosta ajatuksesta pääse yli, niin eipä juuri helpotusta ole näköpiirissä, valitettavasti. Jos seksiä harrastaa jostakin muusta syystä kuin siitä nauttiakseen, kuten nyt vaikka pönkittääkseen omaa itsetuntoaan, niin pieleen menee ihan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Itsetunto ensin kuntoon ihan seksistä ja aloitteista riippumattomin keinoin, ja sitten on hyvät mahdollisuudet nauttia seksistä täysipainoisesti.

Katsos kun se mieskin voi vaistota sinusta, että SINÄ et halua seksiä sen vuoksi että haluaisit häntä, vaan että käytät sitä vain oman itsetunnon mittarina. Jos sanot, että aloitteesta innostumattomuus johtuu siitä ettei mies pidä sinusta, niin ymmärrätkö että tällöin vaadit että mies ei saa koskaan olla haluamatta? Reilua? Miehen mielestä varmaan ihan superkiihottavaa?

Tavallaan ymmärrän tämän, mutta miten saatan nostaa itsetuntoani kun seksittömyys suhteessa todistaa epäkelpouteni? Ap

Se nyt ei todista yhtään mitään, korkeintaan ehkä sen että miehellä on vähäisemmät halut kuin sinulla. Tuo itsetuntoasia ei ratkea seksin kautta, eikä se myöskään ratkea nettipalstoilta sympatiaa hakemalla. Sun täytyy puhua asiasta jonkun oikean auttajan kanssa.

Seksihaluni ovat vähentyneet jo valtavasti mutta seksittömyys haittaa eniten siksi, että se tosiaan todistaa epäviehättävyyteni ja epäkelpouteni naisena. Olen jo moneen otteeseen vuosien aikana käynyt puhumassa tästä ”oikean auttajan” kanssa eikä siitä koskaan ole ollut mitään kestävää hyötyä tai apua olooni. Ap

No jos sinä olet omassa mielessäsi päättänyt asioiden olevan tuolla tavalla, niin sitten ne ovat sinun kohdallasi sillä tavalla. Nyt mua sitten enää ihmetyttää, että mitä oikein täältä palstalta haet, kun selkeästi sinun ajatusmalliisikaan ei pysty vaikuttamaan? Jotain täsmävinkkiä, että miten saataisiin miehestä muokattua panorobotti, joka pitää itsetuntosi taivaissa?

Haluaisin kyllä muuttaa ajatusmalliani, mutta koska kyse on tunne-elämän ongelmasta, ei se vain itse päättämällä muutu. Ehkä haluaisin täsmävinkkejä siihen, miten saisin seksuaalista itsetuntoani parannettua miehestä riippumatta. En tosiaan nyt tiedä miten se olisi mahdollista, kun tarkoitus on kuitenkin elää yksiavioisesti avioliitossa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Se ei nyt todellakaan ole niin, mutta jos et tuosta ajatuksesta pääse yli, niin eipä juuri helpotusta ole näköpiirissä, valitettavasti. Jos seksiä harrastaa jostakin muusta syystä kuin siitä nauttiakseen, kuten nyt vaikka pönkittääkseen omaa itsetuntoaan, niin pieleen menee ihan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Itsetunto ensin kuntoon ihan seksistä ja aloitteista riippumattomin keinoin, ja sitten on hyvät mahdollisuudet nauttia seksistä täysipainoisesti.

Katsos kun se mieskin voi vaistota sinusta, että SINÄ et halua seksiä sen vuoksi että haluaisit häntä, vaan että käytät sitä vain oman itsetunnon mittarina. Jos sanot, että aloitteesta innostumattomuus johtuu siitä ettei mies pidä sinusta, niin ymmärrätkö että tällöin vaadit että mies ei saa koskaan olla haluamatta? Reilua? Miehen mielestä varmaan ihan superkiihottavaa?

Tavallaan ymmärrän tämän, mutta miten saatan nostaa itsetuntoani kun seksittömyys suhteessa todistaa epäkelpouteni? Ap

Se nyt ei todista yhtään mitään, korkeintaan ehkä sen että miehellä on vähäisemmät halut kuin sinulla. Tuo itsetuntoasia ei ratkea seksin kautta, eikä se myöskään ratkea nettipalstoilta sympatiaa hakemalla. Sun täytyy puhua asiasta jonkun oikean auttajan kanssa.

Seksihaluni ovat vähentyneet jo valtavasti mutta seksittömyys haittaa eniten siksi, että se tosiaan todistaa epäviehättävyyteni ja epäkelpouteni naisena. Olen jo moneen otteeseen vuosien aikana käynyt puhumassa tästä ”oikean auttajan” kanssa eikä siitä koskaan ole ollut mitään kestävää hyötyä tai apua olooni. Ap

No jos sinä olet omassa mielessäsi päättänyt asioiden olevan tuolla tavalla, niin sitten ne ovat sinun kohdallasi sillä tavalla. Nyt mua sitten enää ihmetyttää, että mitä oikein täältä palstalta haet, kun selkeästi sinun ajatusmalliisikaan ei pysty vaikuttamaan? Jotain täsmävinkkiä, että miten saataisiin miehestä muokattua panorobotti, joka pitää itsetuntosi taivaissa?

Haluaisin kyllä muuttaa ajatusmalliani, mutta koska kyse on tunne-elämän ongelmasta, ei se vain itse päättämällä muutu. Ehkä haluaisin täsmävinkkejä siihen, miten saisin seksuaalista itsetuntoani parannettua miehestä riippumatta. En tosiaan nyt tiedä miten se olisi mahdollista, kun tarkoitus on kuitenkin elää yksiavioisesti avioliitossa. Ap

Kyse edelleenkin on ajattelutavasta, kuten itsekin tunnistat ja haluat sitä muuttaa. Ajattelu on verbi ja siihen voidaan vaikuttaa. Kun saat Ajattelutapaasi muutettua, muuttuu myös itse asettamasi outo päähänpinttymä siitä, että sinun itsetuntosi pitäisi olla riippuvainen siitä kuinka usein miehesi sattuu haluamaan seksiä.

Tämän ajattelutapamuutoksen kautta EHKÄ saat vaikutettua myös omiin tunteisiisi, eli hyväksymään ajatuksen, että olet ihan kiva viehättävä oma itsesi ja se riittää. Itseä pitää rakastaa ensin, jotta pystyy toiselta ottamaan rakkautta vastaan (tai antamaan rakkautta takaisin) ja uskomaan että rakkautta on vaikka mies ei koko ajan seksiä ehdottelisikaan.

Tee asioita joista tulee hyvä olo, harrasta jotakin muutakin, kuin tänne kirjoittelua, huolehdi perheestä, huolehdi omasta terveydestä ja kunnosta. Älä jätä omanarvon tuntoasi riippumaan yhden ihmisen, miehesi seksialoitteista. Jos mies ei tee riittävän usein aloitteita, tee niitä itse. Jos torjuu, kerro, että pahoitat mielesi jos niin tekee usein, kysy miksi ei haluta silloin kun teet aloitteesi. Keskustele asioista, siitä mitä kumpikin toivoo seksielämältä ja kuinka usein huvittaa seksi.

Voi olla myös, että olet valinnut elämänkumppaniksi ihmisen, joka ei ole sinun kanssa yhteensopiva tai alkuviehätys on karissut, mieshän voi olla narsistikin, jolle ei liiemmin merkkaa miltä toisesta tuntuu. Aina ei ole järkevää jatkaa liittoa väkisin, jos se vuosia on jämähtänyt epätyydyttävään tilanteeseen, ei edes lasten vuoksi. Joissakin tapauksissa on vaan parempi ihan oman mielenterveyden vuoksi erota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se noin mene vaan niin että jos mies ei innostu naisen seksialoitteesta, mies pitää naista epäviehättävänä. Ap

Se ei nyt todellakaan ole niin, mutta jos et tuosta ajatuksesta pääse yli, niin eipä juuri helpotusta ole näköpiirissä, valitettavasti. Jos seksiä harrastaa jostakin muusta syystä kuin siitä nauttiakseen, kuten nyt vaikka pönkittääkseen omaa itsetuntoaan, niin pieleen menee ihan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Itsetunto ensin kuntoon ihan seksistä ja aloitteista riippumattomin keinoin, ja sitten on hyvät mahdollisuudet nauttia seksistä täysipainoisesti.

Katsos kun se mieskin voi vaistota sinusta, että SINÄ et halua seksiä sen vuoksi että haluaisit häntä, vaan että käytät sitä vain oman itsetunnon mittarina. Jos sanot, että aloitteesta innostumattomuus johtuu siitä ettei mies pidä sinusta, niin ymmärrätkö että tällöin vaadit että mies ei saa koskaan olla haluamatta? Reilua? Miehen mielestä varmaan ihan superkiihottavaa?

Tavallaan ymmärrän tämän, mutta miten saatan nostaa itsetuntoani kun seksittömyys suhteessa todistaa epäkelpouteni? Ap

Se nyt ei todista yhtään mitään, korkeintaan ehkä sen että miehellä on vähäisemmät halut kuin sinulla. Tuo itsetuntoasia ei ratkea seksin kautta, eikä se myöskään ratkea nettipalstoilta sympatiaa hakemalla. Sun täytyy puhua asiasta jonkun oikean auttajan kanssa.

Seksihaluni ovat vähentyneet jo valtavasti mutta seksittömyys haittaa eniten siksi, että se tosiaan todistaa epäviehättävyyteni ja epäkelpouteni naisena. Olen jo moneen otteeseen vuosien aikana käynyt puhumassa tästä ”oikean auttajan” kanssa eikä siitä koskaan ole ollut mitään kestävää hyötyä tai apua olooni. Ap

No jos sinä olet omassa mielessäsi päättänyt asioiden olevan tuolla tavalla, niin sitten ne ovat sinun kohdallasi sillä tavalla. Nyt mua sitten enää ihmetyttää, että mitä oikein täältä palstalta haet, kun selkeästi sinun ajatusmalliisikaan ei pysty vaikuttamaan? Jotain täsmävinkkiä, että miten saataisiin miehestä muokattua panorobotti, joka pitää itsetuntosi taivaissa?

Haluaisin kyllä muuttaa ajatusmalliani, mutta koska kyse on tunne-elämän ongelmasta, ei se vain itse päättämällä muutu. Ehkä haluaisin täsmävinkkejä siihen, miten saisin seksuaalista itsetuntoani parannettua miehestä riippumatta. En tosiaan nyt tiedä miten se olisi mahdollista, kun tarkoitus on kuitenkin elää yksiavioisesti avioliitossa. Ap

No hyvä, nyt puhutaan minun mielestäni oikeasti asiaa! En ole mikään psykologian tai muunkaan ihmistieteen minkäänlainen asiantuntija, joten vinkkeihini voi suhtautua ihan täydellä varauksella. Ehkä tärkeintä kuitenkin, että sulle löytyisi nyt vähän uusia ajatusratoja, jotka sitten oikeasti veisivät asioita eteenpäin. Oma halusi muuttaa tilannetta on tosi tärkeä, ja se vaatii sen, että katsot asioita uudesta näkökulmasta. Suhtaudu siis tähän sillä mielellä.

Tärkeintä olisi varmaan saada sinulle syntymään ajatus, että viehättävyytesi ei ole kiinni seksin eikä aloitteiden määrästä, eikä seksin määräkään kiinni viehättävyydestäsi. Kyse on kahden ihmisen halujen yhteensovittamisesta, ja se on vaikeaa jos tilanne on päässyt tuollaiseksi kuin kuvailet. Miehestäsi ei tässä ole juurikaan puhuttu, mutta täytyy muistaa että hän on myös osapuoli asiassa, hänellä on omat ajatuksensa, halunsa ja oma tilanteensa. Hänen (mahdollinen) haluttomuutensa voi johtua jostain ihan muusta, jota sinä vain et tiedä. Koska hän ei nyt kuitenkaan ole osallisena tässä keskustelussa, niin minun on turha yrittää arvailla, mitä hänen pitäisi tehdä, joten ei hänestä sen enempää. Joka tapauksessa olette kuitenkin yhteen päätyneet, yhdessä pysyneet ja lapsiakin hommanneet, mistä nyt voisi ymmärtää että jonkinlaista molemminpuolista vetovoimaa on pakko olla pelissä, se on hyvä pitää mielessä.

Mitä sinä sitten voisit itse tehdä? Minä lähtisin rakentamaan tuota omaa seksuaalista itsetuntoasi ihan sieltä perusasioista käsin, sellaiselle pohjalle joka ei ole riippuvainen muiden hyväksynnästä, vaan siitä hyväksytkö sinä itsesi sellaisena kuin olet. Tekstistäsi päätellen nautit tai ainakin olet nauttinut seksistä? Mitä jos lähtisit miettimään asiaa tuota kautta: kehosi tuottaa sinulle seksissä suurta nautintoa, joten eikö siihen silloin tulisi olla todella tyytyväinen? Miten voisit lähteä työstämään tuota ajatusta? Harrastatko itsetyydytystä? Mitä jos pitäisit pienen session, jossa tekisit itsellesi hyvää ihan kaikessa rauhassa, kuullostellen tuntemuksiasi ja hyvän olon tunnetta, vaikka peilistä katsellen jos vain kehtaat. Tärkeintä olisi, että se olisi ihan vain ja ainoastaan sinua itseäsi varten, voisit hetkeksi unohtaa miehen kokonaan ja keskittyä siihen, että kyllä sinä nauttia saat ja siihen pystyt. Voisit ehkä kokeilla jotakin uusia tapoja pitää hyvänä, tutkia mikä tuntuu hyvältä, mikä ehkä ei, ja miksi. Tekisit sitä siksi, että huomaisit miten oma seksuaalinen nautintosi lähtee SINUSTA, sinun kehostasi ja sinun halustasi. Ei siitä miten joku muu näkee sinut (tai pikemminkin miten sinä kuvittelet jonkun muun näkevän sinut). Sinulla on ihan täysi itsestä lähtevä vapaus nauttia seksuaalisuudestasi, jota muut eivät voi sinulle antaa tai ottaa.

Sitten kun olet tuon perusajatuksen kanssa päässyt sinuiksi, niin olisi varmaan aika tuoda se mieskin mukaan ensin ajatuksiisi, sitten tekohin ja puheisiin. Sitä minä en lähde nyt tähän enempää arvailemaan, koska kuten sanottu, hän ei ole nyt mukana tässä keskustelussa, ja toisaalta tuossa ensimmäisessä askeleessakin on varmasti ihan tarpeeksi työstämistä näin alkuun. Ja ei, en tosiaan nyt tarkoita sitä, että ongelma on ratkaistu sillä että käyt vähän hieroskelemassa peilin edessä ja löydät itsesi viidessä minuutissa. Neuvoni on, että ala rakentaa omaa seksuaalisuuttasi ja itsetuntoa sisältä päin, ei muiden kautta määrittelemällä. Se ei ole helppoa eikä onnistu hetkessä millään täsmäkikalla, minkä vuoksi ehdotinkin, että jokin säännöllinen ulkopuolinen apu voisi olla paremmin paikallaan kuin tällainen puolivillainen palstapsykologisointi. Mutta ennen kaikkea: yritä lähestyä asiaa uusista näkökulmista, eikä siitä että "totuus on, että ..."

Ihan turha naisen "työstää" mitään, jos mies ei kerran häntä halua. Jos pitkään on jatkunut tuollainen tilanne, niin ehkä suhdetta ei vain ole järkeä jatkaa, varsinkin jos keskusteluyhteyttä ei ole. Jos loputtomiin toinen osapuoli kärsii toisen haluttomuudesta ja pakeista, niin ei siinä ole järkeä. Miehellä voi myös olla porno-ongelma, silloin yleensä ei kumppani juuri kiinnosta.

Valitettavasti tuota metodia olen jo kokeillut moneen otteeseen eikä se auttanut kuin hyvin vähän ja lähinnä jonkinlaisen uhon voimalla ”en tarvitse miestä seksiin jos kerran ei kelpaa ja kiinnosta”. Ei se auttanut siihen suruun että elää parisuhteessa jossa ei ole riittävän säännöllistä seksielämää eikä parantanut lopulta itsetuntoanikaan kestävällä tavalla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihan turha naisen "työstää" mitään, jos mies ei kerran häntä halua. Jos pitkään on jatkunut tuollainen tilanne, niin ehkä suhdetta ei vain ole järkeä jatkaa, varsinkin jos keskusteluyhteyttä ei ole. Jos loputtomiin toinen osapuoli kärsii toisen haluttomuudesta ja pakeista, niin ei siinä ole järkeä. Miehellä voi myös olla porno-ongelma, silloin yleensä ei kumppani juuri kiinnosta.

Päästiinkin jo MELKEIN toiselle sivulle tätä keskustelua ennen kuin tultiin vihjaamaan että miehessä ja pornossa on taas ongelma, ja neuvoksi taas tämä tilanteeseen kuin tilanteeseen sopiva. Eikö teidän laulukirjasta mitään muuta virttä löydy?