Lue keskustelun säännöt.
Miksi joidenkin ihmisten on niin vaikea vastata kutsuihin?
11.08.2019 |
Miksi joidenkin ihmisten on niin vaikea vastata kutsuihin? Oli kyseessä sitten häät, hautajaiset tai vaikkapa vaan epämuodollinen illanvietto, osa ihmisistä ei koskaan vastaa kutsuun eikä aina ole edes varmuutta ovatko saaneet viestin.
Tässä luokkakokousta oltiin järjestämässä ja arviolta 1/4 ihmisistä on tuollaisia, että järjestäjänä ei voi tietää onko niin, että meillä on väärän henkilön yhteistiedot vai että ei vain kiinnosta. Ironista kyllä, sitten kun näille ihmisille soittaa niin osa on kiinnostunut tulemaan ja osa ei, mutta yleensä kaikki sanovat saaneensa viestin. Eivätkö nämä ihmiset ymmärrä, kuinka työlästä tapahtumien järjestäminen on, jos jokaiselle pitää soitella erikseen perään? Mikä ihme siinä on niin vaikeaa ilmoittaa edes saaneensa viestin?
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain textiviestin luuriin tuntemattomasta numerosta kerran. Viestin sisältö oli tämä.
Heippa, olisi juhlat silloin ja silloin.
Ei nimeä laittanut kuka edes kutsui ja mitkä juhlat oli kyseessä. Luulin, että väärään numeroon tullu pyyntö. Kun sitten en mennyt enkä vastannut mitään ja juhlatkin oli, niin sain facebookkiin viesti kyseiseltä tyypiltä.. Olis ollu kiva jos olisit ollut ala-asteen muistelojuhlissa.
Olin ok selvä.
Jos ei vastaa tarkoittaa että ei tule.
A) Tapahtuma ei kiinnosta
B) Ei kiinnosta olla yhteydessä kutsun lähettäjään syystä tai toisesta, tapahtumaan menen kyllä jos kiinnostaa. Jotkut ihmiset vain kohdelleet niin etten välitä mitä ongelmia se heille aiheuttaa jos en vastaa mutta saavun paikalle. Siis jos sellainen tapahtuma missä paljon väkeä eikä kutsun lähettäjän kanssa tarvi olla tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
A) Tapahtuma ei kiinnosta
B) Ei kiinnosta olla yhteydessä kutsun lähettäjään syystä tai toisesta, tapahtumaan menen kyllä jos kiinnostaa. Jotkut ihmiset vain kohdelleet niin etten välitä mitä ongelmia se heille aiheuttaa jos en vastaa mutta saavun paikalle. Siis jos sellainen tapahtuma missä paljon väkeä eikä kutsun lähettäjän kanssa tarvi olla tekemisissä.
Oletko ajatellut, että tämä lapsellinen käytöksesi vaikuttaa myös muihin kuin siihen kutsujan?
Just viime kesänä samaa ihmettelin, kun 6-v. lapselle synttäreitä järkkäsin. Laitoin kutsuun vastauspyynnön, tuli sitten tai ei. Syy: tarjoilujen varaaminen JA mahdollisen varasuunnitelman tekeminen, jos lomakauden takia kukaan ei pääsisi. (Tuntikausien odottelua ja pettymistä en lapselleni toivo.) Kutsut seitsemälle lapselle, joista kolme vastasi ja tuli / kolme ei vastannut eikä tullut / yksi ei vastannut mutta tuli. Ilmeisesti joillekin on vaan niin vaikeaa se tekstiviestin lähettäminen. Mutta kivat kekkerit saatiin aikaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu häissä. Osa ei vaan tajua, että tilavaraukset, ruokatarjoilut ym. pitää varata ajoissa.
Koska jos sanoo kyllä, ei voi myöhemmin sanoa ei ja jos sanoo ei, ei enää välttämättä mahdu mukaan.
Ahdistaa tehdä sopimuksia paikallaolosta etukäteen. Tavallaan haluaisi mennä, mutta tulee hirveä stressi vaikka kyseessä olisi tilaisuus, joka on varmasti ihan kiva. Joudun sitten usein perumaan saman päivän aamuna, kun ei ole nukkunut pariin yöhön ja sekin sitten hävettää.
Yritän kyllä vastata että hei en valitettavasti tiedä vielä, milloin sun pitää saada vastaus vai voinko sitten saapua tai olla saapumatta spontaanisti parin tunnin varoajalla.
Kotoa lähteminen on vana hirveän paljon helpompaa, jos ei ole pakko tai luvannut mitään etukäteen ja se vähentää etukäteisstressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tuo joku sosiaalinen juttu myös? Että jos menee tarpeeksi huonosti niin ei oikein uskalla lähteä ihmisten ilmoille?
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo joku sosiaalinen juttu myös? Että jos menee tarpeeksi huonosti niin ei oikein uskalla lähteä ihmisten ilmoille?
Ei tarvitse mennä mitenkään huonosti. Erinäiset tekijät sosiaalisessa kanssakäymisessä ahdistaa ja stressaa etukäteen, vaikka ne olisikin asioita ja tilanteita, joista nauttii ainakin jossain määrin. Se, että sopii eikä voi sen jälkeen perua, ahdistaa aivan järjettömästi eikä sitä oikein voi selittää järkevän kuuloisesti kenellekään.
Käytännössä suunnitelmien lyöminen lukkoon johtaa mulla 90% varmuudella perumiseen, vaikka se itseäkin vituttaa. Spontaanisti voi lähteä vaikka äkkilähdöllä Indonesiaan.
Viesteihin vastaamatta jättäminen on nykyään normi. Siksi.