Muistatteko sellasta tapaa 70-80-luvun kerrostaloelämästä, että käytiin kysymässä naapurilta, et oisko teillä lainata jauhoja

Vai oliko kauppoja vähemmän ja ne sijaitsi kauempana kuin nykyään?

Muistan, se oli varmaan siksi, että oli jo aloitettu se lettutaikinan teko, kun huomattiin, että perskules, kananmunia ei ole tarpeeksi. Eikä se kauppa ihan vieressä ollut. Ja yleensä meidät lapset laitettiin asialle ja myös palauttamaan. Kananmunia vietiin käsissä sitten takaisin päin, kun äiti ehti kauppaan. Ei se mitenkään kauheaa ollut, vastavuoroista ja yhteisöllistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vai oliko kauppoja vähemmän ja ne sijaitsi kauempana kuin nykyään?

Ja aukioloajat huomattavasti nykyistä suppeammat.

Naapurin yksinään asuva keski-ikäinen nainen käy sillointällöin lainailemassa milloin mitäkin ja aina kylpytakissa. Mahtaakohan sillä olla jotain mielessään muuta kuin "lainailu"...

m38

Ei tapahtunut muualla kuin kotimaisissa Tv-sarjoissa.

Kun on leipomassa ja kesken leipomisen loppuu jauhot niin silloin naapuri oli lyhemmän matkan päässä, ettei leipomus ehtinyt menemään pilalle kauppareissun takia. Lisäksi silloin tehtiin tikusta asiaa naapuriin, että naapurisuhteet pysyvät hyvinä. Silloin ihmiset arvostivat naapureitaan ja kokivat toisensa tarpeellisiksi. Silloin käytiin ihan vain jutustelemassa naapurille, koska jutustelu on ihan kivaa ajanvietettä :)

kaupat meni kiinni ajoissa.

Sunnuntai? Kokeile elintarvikekioskia

Lauantai ja kello neljä? Pahus

Vierailija kirjoitti:

Naapurin yksinään asuva keski-ikäinen nainen käy sillointällöin lainailemassa milloin mitäkin ja aina kylpytakissa. Mahtaakohan sillä olla jotain mielessään muuta kuin "lainailu"...

m38

Kai Sitäkin voi "lainata"...

Vierailija kirjoitti:

Ei tapahtunut muualla kuin kotimaisissa Tv-sarjoissa.

Voi kun meiltä naapuri tuli lainaamaan lämmintä vettä, oikeasti :)

Meillä Espoossa ostarin kaupat meni kuudelta kiinni arkisin ja neljältä lauantaisin. Leivottiin myös useammin kuin nykyään kun on helppo kantaa teksaspullat kaupasta. Eli hyvinkin saattoi käydä niin että munia oli liian vähän, onneksi naapurissa useimmiten oli. 

Juhliin myös lainattiin kaikkea kahvikupeista tuoleihin. 

miks nykyään ei enää lainaila

Meillä naapurin lapsi tuli ihan omakotitaloalueella kysymään onko meillä leivinjauhetta, kun äiti tarvitsee. Kauppaan 2 km ja auto pihassa.

Vierailija kirjoitti:

miks nykyään ei enää lainaila

Se lainailu on yleensä kovin yksipuolista. Lisäksi lainatut tavavarat tulevat ties missä kunnossa takaisin, jos tulevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai oliko kauppoja vähemmän ja ne sijaitsi kauempana kuin nykyään?

Ja aukioloajat huomattavasti nykyistä suppeammat.

Jep, jotenkin koomista kun jengi on ihan hiilenä kun siiderii ei saa ostaa kuin 9-21 välillä

Kokeilkaa elää 80-luvun alkon rytmissä ***tanan hemmotellut pikkup*skat.

Kyl me ollaan naapurin kanssa lainailtu esim munia ku huomattu kesken kaiken, et ei riitä. Tosin ollaan myös katsottu toistemme lasten perään ja entuudestaan ei tunnettu. Näin ihan Helsingissä

Vierailija kirjoitti:

Meillä naapurin lapsi tuli ihan omakotitaloalueella kysymään onko meillä leivinjauhetta, kun äiti tarvitsee. Kauppaan 2 km ja auto pihassa.

 

Jos olisit laittanut miehesi viemään siellä oltais oltu sängyllä piirakka valmiina

Vierailija kirjoitti:

Meillä naapurin lapsi tuli ihan omakotitaloalueella kysymään onko meillä leivinjauhetta, kun äiti tarvitsee. Kauppaan 2 km ja auto pihassa.

 

Kyllähän sinun pitäisi tietää mitä kananmunataikinalle tapahtuu jos sen jättää vartiksi pöydälle seisomaan kesken tekemisen. Sen sijaan vatkaamista voi jatkaa ja pitää taikinan kuohkeana kun huomaa leivinjauhepurkkia kopaistessaan, että purkki onkin tyhjä.

Ihan normisettiä omakkotitaloalueella "ennen vanhaan".

Häh, asutaan okt-alueella ja just yksi päivä naapurin tyttö tuli ovelle lantin kanssa pyytämään kananmunaa. :D tämä ei ole meilläpäin mitenkään outoa tai erikoista. Meidänkin lapset on käyneet pyytämässä naapurilta jotain vastaavaa jos just kesken leipomisen huomataan että meillä ei olekaan sokeria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä naapurin lapsi tuli ihan omakotitaloalueella kysymään onko meillä leivinjauhetta, kun äiti tarvitsee. Kauppaan 2 km ja auto pihassa.

 

Kyllähän sinun pitäisi tietää mitä kananmunataikinalle tapahtuu jos sen jättää vartiksi pöydälle seisomaan kesken tekemisen. Sen sijaan vatkaamista voi jatkaa ja pitää taikinan kuohkeana kun huomaa leivinjauhepurkkia kopaistessaan, että purkki onkin tyhjä.

Ihan normisettiä omakkotitaloalueella "ennen vanhaan".

Tämä tapahtui ihan 2010-luvulla. Kun aloitan leipomaan, katson ensin, että kaikki tarvittavat aineet on kotona saatavilla. Jos ei ole niin haen kaupasta.

Kaupat menivät kiinni klo 18 ma-pe. Oli hienoa kun ne rupesivat olemaan auki klo 19 asti.

Lauantaina kaupat menivät kiinni klo 13. Jotkut olivat auki klo 14 asti ja myös se tuntui upealta.

Sunnuntaina kaupat olivat tietenkin kokonaan kiinni.

Ja tämä siis Helsingissä eikä missään pienessä kylässä. Tunnelin kaupat saivat olla pitempään auki ja sunnuntainakin mutta harvapa sitä lähti keskustaan iltasella jos huomasi että jotain puuttui.