Lue keskustelun säännöt.
Miten olla mukava vieras eteläeurooppalaisen kovaäänisen +60v rouvan kotona?
05.08.2019 |
Tämä mietityttää suomalaisena rauhallisena aikuisena naisena, jota ei kiinnosta saippuasarjat.
Hilpeät, "Kiitoksia, kiitoksia todella paljon!!!", iloitsemisen osoitukset ja ylenmääräiset, "Kyllä, kyllä, ymmärrän, kyllä!! Voi hyvänen aika!! Kuuntelen kyllä!! Voi kyllä!!", myötäilyt osaan toki.
Rouva toisteleekin huutaen, "Ymmärrätkö, hä? Mitä? Sano!! Ymmärtätkö? Ei voi olla..siis?!!..Hä!!?", kun ei ilmeisesti ymmärrä, että olen vastannut jo moneen kertaan ja ymmärtänyt, kyllä.
Miten saisin rouvan ymmärtämään, että kielimuuria ei todellisuudessa ole?
Silloin, kun hän toistaa minulle asioita kuin pienelle lapselle ja sitten eri sanoilla, vielä kuvaillenkin, joskus pantomiiminkin kera.
Miten yleensäkin tulla toimeen vieraana kahden viikon ajan eteläeurooppalaisen yli 60-vuotiaan kaupunkilais-emännän kodissa?
Rouvan kanssa, joka pitää kolmekymppisiä vielä neuvottavina, valvottavina ja huolestumiseen saakka pään vaivoina olevina pikkulapsina?
Kommentit (8)
Niin. Tämän tyyppistä on varmaan aika monikin aupairiksi tai ulkomaille opiskelemaan lähtenyt aikuinen suomalainen kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyiset ja ex- vapaaehtoistyöntekijät, aupairit, opiskelijat, työnhakijat ulkomailla?
Kokemuksia kulttuurieroista tai vuorovaikutuksen vaikeuksista majapaikan emäntien ja isäntien kanssa?
Up.
Ongelma, kun haluaa itse olla kohtelias.
Kokemuksia vastaavasta?
En minä menisi tuollaisen retardin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Up.
Ongelma, kun haluaa itse olla kohtelias.
Kokemuksia vastaavasta?
Hymyile ja myöntele ja nyökkäile. Kai sä nyt osaat käyttäytyä. Miksi sä tuollaiseen paikkaan olet mennyt, jos noin kovasti ahdistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se hymyily ja nyökkäily auta paljon, kun siitä kyseinen rouva luulee, etten ymmärtänyt sanomisiaan ollenkaan.
Toimii se niin, etten ainakaan sano mitään "väärää".
Ihmetyttää suomalaisena naisena, kun rouva ja hänen yli nelikymppinen poikansa vuorotellen huutavat omia perheongelmiaan kysyen mielipidettäni.
Poika, aikuinen, on sitä mieltä, että hänen nuorempi sisarensa määrää kaiken mitä hänen äitinsä kodissa saa tehdä, mikä näyttää joiltain osin ehkä olevan tottakin. Rouva taas näyttää pelkäävän tuon aikuisen tyttärensä hermostumista, vaikka tytär asuu jo muualla, ja haukkuu poikansa ja kertoo tyttärensä hoitavan asiansa hyvin. Uhkauksiaan he heittelevät toisilleen mutta eivät toteuta.
En ole tottunut tuollaiseen.
Omituinen perhe yhdistettynä eteläeurooppalaisten dramaattiseen käytökseen.
Yritän olla mahdollisimman huomaamaton.
Eikä sekään toimi.
Siis mitä tehdä?
Etsiä suosiolla uusi majapaikka vielä reilun viikon ajaksi?
Hä?