Tytär nuorisopsyjikiatrisella ja takavarikoivat jatkuvasti älypuhelimen koska "menee kiihtyneeseen tilaan ja naureskelee itsekseen"

Mielenterveyspotilailla ei saa olla tunteita, varsinkaan onnen ja ilon tunteita.

On varmasti jokin syykin, miksi hän on nuorisopsykiatrisella? Jospa häntä hoidetaan siellä ja hänelle puhelimen tuomat ärsykkeet ovat tilannetta huonontava asia. 

Mitä tuohon nauramiseen tulee, niin onhan se joskus ihan paikallaankin, mutta jos kuulee ääniä, mitä toinen ei kuule, niin onkohan se puhelin sitten tarpeen..

Semmosta se on siellä.

En tiedä mistä syystä tytärtäsi hoidetaan nuorisopsykiatrisella, mutta mikäli hänen pitäisi välttää kiihtymistä tms niin voi olla ihan perusteltua rajoittaa puhelimenkäyttöä.

Kannatan kyllä sitä, että esim. läheisilleen saa soittaa mutta jos älypuhelimen käytöstä muuttuu vauhkoksi niin voisit viedä sinne vaikka netittömän kapulan yhteydenpitoa varten?

Korut nyt viedään siksi että niillä voi vahingoittaa itseään tai muita ja joku paita missä lukee "v*ttu"  tms. ei sovi laitostiloihin ihan yleisestä kohteliaisuudesta muita kohtaan

Mitenhän sitä pärjättiin niihin aikoihin kun kenelläkään ei ollut älypuhelimia? Tai selvittiin ylipäätään hengissä?

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän sitä pärjättiin niihin aikoihin kun kenelläkään ei ollut älypuhelimia? Tai selvittiin ylipäätään hengissä?

Ennen oli ennen, nuoriso kokoontui jossain kylillä, nyt ne kokoontuu somessa. Nykypäivän someton nuori vastaa entisajan kotiin teljettyä nuorta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän sitä pärjättiin niihin aikoihin kun kenelläkään ei ollut älypuhelimia? Tai selvittiin ylipäätään hengissä?

Ennen oli ennen, nuoriso kokoontui jossain kylillä, nyt ne kokoontuu somessa. Nykypäivän someton nuori vastaa entisajan kotiin teljettyä nuorta.

Niin? Ei ole tarkoitus olla kokoontumassa muiden nuorten kanssa kylillä, vaan olla hoidissa psyk osastolla. Sinnoin, ennen kännykkäaikaa, ei psyk osastolla oleva nuori voinut viettää aikaansa jossain kylillä kokoontuen, eikä näi ole tarkoitus tehdä nykyäänkään, ja koska se "kylillä" on nykyään some, niin ei ole tarkoituksenmukaista että nuori on siellä hoidon aikana.

On ihan ok jos katsoo tai lukee jotain hauskaa ja nauraa sille mutta siellä on sellaisia jotka kuljeskelee itsekseen ja on täysin muissa maailmoissa ja naureskelee ja kun sellaiselta kysyy mikä on hauskaa niin vastaa ei tässä mitään mutta yleensä siellä on tarkoitus että ei näytä mitään tunteita

3 tärkeintä asiaa jotka vaikeuttavat nuorten psykalla olevien lasten kuntoutumista ovat 

1, Some

2, Vanhemmat jotka tietävät paremmin, mutta silti heidän lapsensa on osastolla, eli hoitoa vaikeuttavat vanhemmat.

3, nuoren huomiohakuisuus, ja se, että hän on tullut osastolle siksi.

Teillä näyttäisi 1, ja 2 kohta toteutuvan, ehkä varmaan kolmaskin, näin ne yleensä menee.

Puhelin suljettuna ja luulee katsovansa videoita?

Aika erikoiselta älypuhelimelta kyllä kuulostaa.

Tuo puhelin on monesti enemmän haitallinen, kuin hyödyllinen, varsinkin somessa nuori voi saada osakseen todella rankkaa kritiikkiä, tube taas sisältää asiaa laidasta laitaan, eikä moni näistä todellakaan sovellu lasten tai nuorten nähtäväksi.

Mä suosittelen että hankit ihan DVD leffoja, videopelejä (ikään sopivia), perinteisiä lautapelejä, päiväkirjan, piirustus tarvikkeet, kirjoja ja nuorten lehtiä yms. mistä saa tekemistä.

Aikanaan, ennen kännyköitä olin myös osastolla. En saanut lukea siellä lasten eläinkirjaa, koska siinä oli kuvia tiikereistä (vaihtoehtoja ei ollut jos ei jotain kirkon 10 vuotta vanhoja esitelappusia laskettu) Olin 16-vuotias. Tiikereiden kuvat olisivat kuulemma voineet olla riittävän pelottavia viemään minut psykoosiin. En tiennyt tuolloin itkeäkö vai nauraako mutta onneksi minut hommattiin tuolta viikon sisällä pois.

Yhteydenpito ystäviin on tärkeää. Sukdi puhelinta saa käyttää mutta ei välttämättä koko päivää.

No ei ole kyllä osastolla somekieltoa kuin äärimmäisissä tilanteissa. Hassu ajatuskin.

Vierailija kirjoitti:

Aika erikoiselta älypuhelimelta kyllä kuulostaa.

siri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän sitä pärjättiin niihin aikoihin kun kenelläkään ei ollut älypuhelimia? Tai selvittiin ylipäätään hengissä?

Ennen oli ennen, nuoriso kokoontui jossain kylillä, nyt ne kokoontuu somessa. Nykypäivän someton nuori vastaa entisajan kotiin teljettyä nuorta.

Niin? Ei ole tarkoitus olla kokoontumassa muiden nuorten kanssa kylillä, vaan olla hoidissa psyk osastolla. Sinnoin, ennen kännykkäaikaa, ei psyk osastolla oleva nuori voinut viettää aikaansa jossain kylillä kokoontuen, eikä näi ole tarkoitus tehdä nykyäänkään, ja koska se "kylillä" on nykyään some, niin ei ole tarkoituksenmukaista että nuori on siellä hoidon aikana.

tuossa oli vaan yleisesti verrattu entisaikaan, ei siinä erityisesti otettu kantaa mt-potilaisiin.

Somettomuus eristää muista oli sitten fyysisesti missä tahansa. Sikäli vanhoista ajoista puhuminen on täysin älytöntä, koska ympäristökin oli eri.

Vierailija kirjoitti:

3 tärkeintä asiaa jotka vaikeuttavat nuorten psykalla olevien lasten kuntoutumista ovat 

1, Some

2, Vanhemmat jotka tietävät paremmin, mutta silti heidän lapsensa on osastolla, eli hoitoa vaikeuttavat vanhemmat.

3, nuoren huomiohakuisuus, ja se, että hän on tullut osastolle siksi.

Teillä näyttäisi 1, ja 2 kohta toteutuvan, ehkä varmaan kolmaskin, näin ne yleensä menee.

Hoitajat ovat usein itse se suurin ongelma. Yksi hoitajista kiusasi minua ja muita, mutta sitten kiusasi väärää jonka sukulaisia kävi uhkailemassa, eikä se hoitaja tullut töihin.