Auttaisiko terapia? Lapsesta asti oon rakastanut miehiä liikaa ja joutunut ongelmiin
Siis muistan jo kerhoikäisestä ja ekasta luokasta asti, miten kipeästi toivoin jonkun hoitajan tai opettajan olevan mies ja kuinka kitkerästi petyin kun se olikin useimmiten nainen. Mua ovat isäpuolet ja opettajat tuosta myöhemmin ahdistelleet seksuaalisesti, mutta silti tuo miesrakkaus säilyi, koska syyttömiähän muut miehet siihen olivat.
Olen nyt 18-vuotias ja loputtoman kyllästynyt tähän kuinka paljon olenkaan tullut ahdistelluksi seksuaalisesti tämän ominaisuuteni vuoksi. Luotan siis miehiin paljon enemmän kuin naisiin ja moni mies on käyttänyt sitä hyväkseen. Miehet ovat minulle kuin jotain huumetta. Korostan, etten ole seksihullu vaikka toki se on yksi ominaisuus tässä. Rakastin liikaa miehiä jo paljon ennen mitään seksuaalisia ajatuksia.
Onko ketään kaltaisiani? Auttaako tähän mikään? Tahtoisin kovasti olla normaali!
Oletko jäänyt vaille isäsi rakkautta? Sitähän sinä vaikutat etsivän