Superväsynyt yh

valittamaan. Hoidan ja huollan kyllä lapseni. Olen vaan itse ihan loppu slyyt.

Joku aikuinen (sukulainen, ystävä) auttamaan joksikin aikaa jotta saat nukutuksi? Mikset nuku jo nyt? Mene samaan aikaan nukkumaan kuin lapsesi. Järjestelykysymyshän tää vain on.

Ja vaikka kuinka väsyttäisi niin pidä suusi kiinni silloin kun sinulla ei ole mitään kaunista sanottavaa kenellekään esim. lapsellesi.

Jos olet esim. kotihoidontuella niin miten ois jos laittaisit lapsesi kerhoon? Saisit muutaman kerran viikossa edes muutaman tunnin omaa aikaa vaikka sitten nukkumiseen!



Voimia sinulle!!

unenpuutetta, vaikka riittävä lepokin todella tärkeää.

Koita järjestää joku hetki esim. kerran viikossa itsellesi, jolloin pääsisit tekemään mitä itse haluat. Onko sulla ketään joka tulisi vaikka pariksi tunniksi? Tai esim. seurakunnilla on edullisia parin tunnin kerhoja, jos vaan sattuu sopimaan aikatauluusi.

Ap:ta en kyllä osaa auttaa kun olen samassa tilanteessa.

Hanki itsellesi apua mistä tahansa, että saat levättyä ja nollattua tilanteen. Ei ole mitään hävettävää pyytää tilanteessasi itsellesi aikaa ja apua. Hyvä että olet huomannut oman uupumuksesi. Toimi heti huomenna, se on lapsesi parhaaksi!!!!

Kiitos vastauksista.. menin jo nukkumaan ilman kehotustakin.



Mutta kuten joku naulan kantaan kirjoitti - tämä uupumus ei pelkästään unella lähde. Tuntuu että pää ei kestä enää tätä arkipyöritystä. Ihan tavallista pyöritystä mutta jokin väsymys on kertynyt pikkuhiljaa enkä tiedä mitä tehdä. Käyn töissä pienellä palkalla joten rahaa ei riitä kuin yhteen " vapaailtaan " viikossa, siinä paukahtaa jo kerralla 20 euroa mikä tekee kuussa 80 euroa jne.



Olen koittanut saada kummimummia ja mieskaveria ja vaikka mitä mutta ei onnistu. Asumme kai huonolla suunnalla. HUONO ONNI vaivaa, tai itselle tulee epätoivoinen olo että apua ei saa vaikka hakee. Sukulaisia ei ole käytettävissä, ystävät vähissä, eihän ne jaksa.



Mutta sosiaalitoimistoa ei tähän. Teen parhaani mutta huono onni ollut avunsaannissa.



Nyt mietin pientä sairaslomaa - että saisi vaan olla ulkona hiljaisuudessa ja levätä. Mutta koen että kun en ole " sairas" - väsynyt vaan niin so what.. että olis ruikuttamista mennä lääkäriin. Unilääkkeitä olen hakenut, niitä helposti toki saa.

mitä seuraavana päivänä tuli. Paitsi tietysti toi 12 joka itse sössötti omiaan.

terv. 6

(vaikka en yh, niin " käytännössä" paljonkin - itse myös uupunut lapsen kanssa koska mies koko ajan matkatöissä)

sä olet menossa eteenpäin, koska kuitenkin tiedostat tilanteesi ja mietit keinoja.

terv. 6

yksin. Ensimmäiset kolme vuotta olivat rankkaa sen takia, etten itse voinut olla lapsestani erossa. Nyt kun lapsi kohta 5-vuotias on ruvennut kaipaamaan muuta seuraa ja esim. yökyläilee äitini luona. Arjessa minua helpottaa se, että avasin suuni päiväkodilla ja siellä nyt kahden kaverin luona käy leikkimässä tai kaverit tulevat meille. Kun hän on muuallla leikkimässä pääsen esim. kauppaan yksin. Lisäksi olen tutustunut yhteen toiseen yh:n tässä meidän lähellä ja autamme toisiamme esim. niin, että toinen pääsee jumppaan tai lenkille. Olemme myös joskus hakeneet pk:lta toistemme lapset myös. Pitää olla avion ja aktiivinen juuri päiväkodilla, missä on hyviä potentiaalisia leikkikavereita lapselle. Minä olen tällä hetkellä onnellinen ja aktiivinen ja toivon tätä samaa kaiklle, joilla on pieniä lapsia. Autetaan toinen toisiamme.

vaikka olisi kuinka väsynyt, on ne lapset etusijalla, ja jos on vielä sen verran tolkuissaan, että ymmärtää kysyä apua, pitää sitä myös sitten järjestää itselleen!!!



muuten saamme kuulla lisää näitä painepesuri yms. kivoja juttuja. lapsi on lapsi, ja täysin viaton äitinsä uupumukseen. ja suomessa on apukeinoja vaikka kuinka, kunhan vähän laskee sitä omaa ylepytensä rimaa, ja ottaa sitä apua vastaan!!!!!!

Mitä pahaa siinä olisi, että lapsesi olisi yhden vkl kk vaikka tukiperheessä? Saisit omaa aikaa, olisit levännyt, jaksaisit lapsesi kanssa paremmin. OIKEASTI!



Olen itse yh ja tiedän sen, kun ei voi myöntää omaa rajallisuuttaan. Oikeasti, kaksikin aikuista uupuu aika ajon lapsensa kanssa, niin miten sitten ei yksin oleva?



Tsemppiä ap! Varaa nyt heti aika sos. tsoon.

1. yksinhuoltajien olohuone toiminta. Ruokaa ja ilmainen lastenhoito kahdeksi tunniksi. Aikuisia ja vertaistukea.



2. perhekerhoa, muskaria, kirkon kerhoa

3. puistoon tutustumaan muihin äiteihin



Ja ehdottomasti lapsenvaihtorinkiä rakentamaan! Helpottaa kummasti kun saa oman hoitoon pariksi tunniksi.



nimim. yh jo viidettä vuotta ja alusta asti

Ei taida ei sulla olla mitään ymmärrystä mistä ap puhuu. Se että yh väsyy ei aina välttämäti ole sosiaalitoimiston paikka. Mitä ne voi siellä sulle antaa. Joo, joo yritähän nyt jaksaa, koita nukkua. Ei siellä jaella mitään ilmaista, päivittäistä lapsenhoito apua, ellei sitten ole todella pahasta tilanteesta eli mielenterveysongelmista kysymys.

Luulen että ap:n väsymys on nimen omaan väsymystä arkeen. Ei kukaan sua voi siinä arjessa auttaa, eikä siihen auta vaikka joku kaukainen sukulainen tulisi viikoksi muka apuun, hääräämään sun kotiisi.

Mun väsymys johtuu ainakin siitä, että olet kokoajan, aina, yötä päivää käytettävissä. Ei ole sitä puolisoa joka yöllä herää edes joskus niihin painajaisiin tai menee pyyhkimään sitä pyllyä tai antaa lasin vettä. Mulla ainakin henkilökohtaisesti ahdistaa se, etten saa hetken rauhaa arjessa. Vaikka lapseni käy välillä mummolassa, ei se kuitenkaan poista sitä aina käytettävissä tilaa. Itse huomaan sen juuri siinä, että pinna on lyhyt lapsen kanssa. Ap:lle lohdutukseksi mikä mua auttaa jaksamaan on se, että lapsi kasvaa, arki helpottuu. Tulee aika jolloin voit miettiä itseäsi, usko pois! Tsemppiä!!!

Olen myös aktiivisen ja vilkkaan pojan yh-äiti ja kyllä, on todella vaikeaa hakea apua. Miksikö? Mies pääsee helpolla. Polkaistaan tenava alulle ja kadotaan käytännössä kokonaan. Tuntuu todella väärältä ja pahalta alkaa madella toisten edessä, vuodattaa elämänkertaansa ja ties mitä.



Kuitenkin se lapsi -kuten sanoit- on se tärkein. Sen tärkeämpää ei ole. Kynnys siihen että se oma lapsi alkaa kolmikymppisenä muistella että miksi äiti laittoi minut tukiperheeseen on aika korkea. Jos monessa asiassa on epäonnistunut, edes oman lapsensa silmissä haluaa olla täydellinen.



No, sikäli olet oikeassa että se täydellisyys vaatii uhrauksia. Väsynyt ja haluton äiti ei ole se paras mahdollinen. Avun saanti on kuitenkin paitsi vaikeaa, usein myös leimaavaa. Ikävä kyllä.



AP! Jos haluat, voitaisiin ehkä vaihtaa ajatuksia sähköpostitse?

Liity lähimpään jäsenyhdistykseen! Tarjolla on mm. retkiä, koulutustilaisuuksia, tuettuja lomia, aikuisten ja lasten eroryhmiä, tukihenkilöitä, lastenhoitorenkaita ja lapsiparkkeja paikkakunnasta riippuen. Yhdistysten jäsenmaksut ovat 10-20 euroa vuodessa. Jäsenetuna saa Muuttuva Perhe -lehden, oman yhdistyksensä jäsentiedotteet sekä voi osallistua paikallisyhdistysten ja liiton järjestämään toimintaan sekä tuetuille lomille. Jäsenenä sinulla on myös oikeus saada asianajajapäivystyksen neuvonta-apua. Käy oman yhdistyksesi vuosikokouksissa, sillä niissä voit vaikuttaa enemmän yhdistyksesi toimintaan. Liitolla on noin 50 paikallisyhdistystä.

Asun Helsingissä ja kyllä, olen hakenut apua. Ketkä sen tietää, ehkä noin 10 ihmistä, jotka ovat ystäviäni. Ei se elämä niilläkään ole ollut niin helppoa, että he tuomitsisivat sen.

jonkunlaista apua saatava ennen sitä.



onko isovanhempia, naapurin tyttöä, isä?



Parilla eurolla saa jonkun nuoren hoitamaan hetkeksi



laita lapsi osa-aika hoitoon?

Se, että jää tuleen makaamaan ei auta ketään. Ylös, ulos ja lenkille, lapsi vaikka jonnekin leikkikylään. Niitä ainakin meillä satelee tarhasta, kun olen itse avannut vaihtopiirin.