Lue keskustelun säännöt.
Nyt se sitten tapahtui: sain lapsetonta naista!
18.07.2019 |
Anteeksi otsikko. Halusin vain etten huuda tyhjyyteen.
Havahduin vain eräänä päivänä siihen, että kun erosin lasteni äidistä useita vuosia sitten, niin sen jälkeen kaikki parisuhdeviritelmäni (ja baarista löydetyt kaverit) ovat olleet äitejä. Ei niitä montaa vuodessa ole ollut. Yhteensä alun toistakymmentä. En keräile kokemuksia vaan haku on yleensä tositarkoituksella päällä, mutta satunnaisesti myös pelkkää hauskanpitoseuraa on matkaan tarttunut.
Eilen siis ensimmäistä kertaa matkaan lähti lapseton nainen ja siitä tämä herätys: Onko tosiaan niin, että jos miehellä on lapsia, niin hän on deittimaailmassa lähes ilmaa lapsettomille naisille?
Itse en lapsettomana sinkkuna karttanut äiti-ihmisiä vaan pyrin tutustumaan ihmiseen yksilönä. Nykyään toki etusijalla ovat olleetkin naiset joilla on myös lapsia, koska uskon homman toimivan näin paremmin. Oikeastaan tässä ihmetyttää eniten se, että isämies on ilmaa myös pelkkää hupia etsiville lapsettomille? Luulisi olevan juurikin toisin. Tässähän on helpoin mahdollinen syy olla ryhtymättä mihinkään vakavaan. Ei tarvitsisi keksiä mitään tekosyitä miksi tämä jää vain hauskanpidoksi.
Tämmöisiä mietin. En odota järkeviä vastauksia, mutta kivahan jotain pohdintoja syistä olisi lukea.
Kommentit (5)
Juu, ei ketään kiinnosta alkaa äitipuoleksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettomana naisena en ikinä alkaisi suhteeseen miehen kanssa jolla on ennestään lapsia. Ei ole mielenkiintoa hoitaa toisten kakaroita, saati olla tekemisissä miehen exän kanssa.
Jos etsin yhden yön seuraa, minulle on ihan sama onko miehellä lapsia vai ei. Mutta varattu ei saa olla, en tietoisesti suostu sekaantumaan toiselle varattuihin ja olemaan osana rikkomassa parisuhteita.
Vakisuhteeseen taas on vähän vaikeampi juttu. Kun olen itse vapaaehtoisesti lapseton syystä että hermoni ei kestä lapsia, niin olisi se vähän vaikeampi ryhtyä äitipuoleksi edes joka toinen vkonloppu tms. Kerran yritin tapausta jossa lapsi oli tavatessamme jo 13-vuotias, joten ajattelin että ei riipisi minua niin kuin pikkulapset. Väärässä olin. Murkkuikäinen se vasta ärsyttävä olikin. Muistan kammottavan lomamatkan Pärnuun kun teinihirviö valitti, urputti, nälvi, viskoi hiekkaa drinkkeihin jne koko ajan. En jaksanut suhdetta lapsen takia ja sen jälkeen päätin vain että jatkossa vain lapsettomia tai sellaisia joiden lapset on itsenäisesti asuvia aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomana naisena en ikinä alkaisi suhteeseen miehen kanssa jolla on ennestään lapsia. Ei ole mielenkiintoa hoitaa toisten kakaroita, saati olla tekemisissä miehen exän kanssa.
Entäpä tuo suurempi ihmetyksen aihe? Eli miksei kelpaisi hauskanpitoon?
Oliko tiukka?