Betamiehen torstai-ilta.

Nainen ristii kauniit jalkansa ja istuutuu pöytään. Naisella on tällä kertaa niukempi meikki. Naisen lasi laskeutuu pöydälle. Punaiset kynnet laskeutuvat pöydän alle ja siniset silmät välttelevät katsetta. Mitä kuuluu, kysyn.

Nainen suoristautuu ja huokaisee. Olen miettinyt...olet mukava ja kaikkea, mutta uskon että juttumme toimii paremmin jos nyt vain erotaan, ystävinä.
Eli ei niinkuin... enää, nielaisen. Emmekö siis...entä eilinen? Tunnen puoliksi jäykistyneen miehuuden kutistuvan housuissani. Emmekö kuitenkaan voisi...

Nainen valmistautuu nousemaan. Hänen kasvoillaan käy pahoinvoiva ryöpsähdys mutta hän toipuu siitä, huokaisee ja nostaa katseensa.
Haukon henkeäni kun hän katsoo silmiini. Emme, hän vastaa miettimistauon jälkeen. Tunnen kuumuuden pulpahtelun housuissani laantuvan lopullisesti.

Nainen nousee. Hänen julkeita pakaroitaan verhoava mekko kiiltää hänen ruumiinsa yllä. Leimuavan lantion muodot paistavat kankaan läpi. Nainen oikaisee vartensa ja heilauttaa hiuksensa taakse. Spottivalot tulittavat hänen upeaa uumaansa ja runsasta poveaan. Nainen nostaa sirot kätensä vyötäisilleen ja katsahtaa kaukaisuuteen kuin etsien jotain.
Hänen yläosansa pysyy paikoillaan kuin ihmeen kaupalla. Hän laskee hohtavat silmänsä. Hänen huulensa muodostavat sanat hunajaisella äänellä. Oli kiva tavata mutta nyt täytyy mennä, nainen sanoo, heiluttelee sormiaan ja heilauttaa reittään kuin gaselli kääntyessään. Loittonevan naisen kiiltävät korkokengät paukkuvat parketilla. Naisen ihon lämpö ja hajuveden tuoksu hälvenevät.

Musiikki loppuu. Nainen pysähtyy. Sytytin napsahtaa kun Alfamies tarjoaa savukkeen ja kuiskaa jotain hurmaavaa naisen korvaan. Kaksikko kuhertelee hetken ja jatkaa matkaansa. Alfamies laskee kätensä naisen lantiolle.
Miten rakas viholliseni tekee sen, mietin kun he katoavat ja juon naisen jättämän drinkin. Kallis juoma sihahtaa yhdellä huikalla alas. Kieleni puhdistaa lasin huolellisesti huulipunasta. pistän lasin taskuuni ja tilaan uuden oluen juhliakseni. Näin lähelle tositoimia en ole päässyt sitten helmikuun.