Sähköauto kaatuu luonnonvaroihin.

"Laskutoimituksessa voi käyttää Kiinaa, jossa hiilivoimalla valmistettu akkutuotanto laskee ilmaan 150–200 kiloa CO2-päästöjä jokaista akun kilowattituntia kohden. Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään."

Ja se hiilineutraali liikenne...

Päästetään Kiinassa 16tonnia co²:ta taivaalle, jotta Suomalainen pääsee ajelemaan päästöttömällä Audilla...

Mihin luonnonvaroihin sähköauto mukamas kaatuu?

Tesla Model 3, jossa 50 kWh akusto ja 350 km kantamaa (6 minuutissa lataa 250 kW-laturilla akun puoliksi täyteen), riittää taatusti kansanautoksi. Tuollaiseen autoon kuluu 8 kg litiumia nykyisin (ei pidä sekoittaa litiumkarbonaattiin).

USGS:n mukaan litiumresursseja tunnetaan 62 miljoonaa tonnia. Tällä määrällä saataisiin 7,75 miljardia Model 3 -sähköautoa. Autoja on maailmassa noin miljardi ja niiden määrä lisääntyy johonkin 2-3 miljardiin vuoteen 2050 mennessä arvioista riippuen. Litium ei ainakaan tuota ongelmia ja sitä riittää myös muihin akkukohteisiin.

Kobolttia ei sähköauto edes tarvitse. LiFePO4 on yleinen sähköautojen akkutyyppi Kiinassa (esim. BYD), jossa kobolttia ei ole laisinkaan. Tesla Model 3:ssa sitä on kuitenkin 4,5 kg, koska erilainen akusto, vaikka Tesla onkin ilmoittanut hankkiutuvansa koboltista kokonaan eroon.

USGS:n mukaan kobolttiresursseja on 25 miljoonaa tonnia (valtamerten pohjissa 120 miljoonaa tonnia, jos niitä joskus lähdetään kaivamaan). Model 3 autoja saataisiin tunnetuilla kobolttiresursseilla 5,55 miljardia kappaletta (tai 26,6 miljardia, jos valtamerten pohjia kaivetaan jatkossa).

Päästetään Kiinassa 16tonnia co²:ta taivaalle, jotta Suomalainen pääsee ajelemaan päästöttömällä Audilla...

Miksi tämä on huono asia? Jos ajat keskimääräisellä suomalaisella autolla 200 000 km, niin pelkästään paikallisesti polttoaineesta päätyy ilmakehään 32 tonnia hiilidioksidia. Tuohon tulee päälle polttoaineen pumppaaminen maan alta, jalostus, kuljetus jalostamoille ja huoltoasemille. Ja tietysti itse auton rakentamisen päästöt.

Kiinalainenkin sähköauto on siten ilmastolle huomattavasti parempi vaihtoehto kuin mikä tahansa polttomoottoriauto. Ja sitten jos ja kun sähköautotuotantoa laajennetaan Euroopassa (jossa sähkö on huomattavasti puhtaampaa ja siten auton valmistuskin), ero vain kasvaa sähköauton hyväksi. Sähköautossa itsessään ei ole mitään sellaista, mikä vaatisi päästöjen päästelyä ilmakehään, vaan kyse on nykyisen logistiikka- ja tuotantokoneiston fossiilisuudesta, jota juurikin vähennetään sähköautojen yleistymisellä.

Sähköautojen tulevaisuus nojaa aika paljon myös uusiin akkuteknologioihin. Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana akkujen kehitys on ollut huimaa. Eikä ole mitään syytä olettaa kehityksen pysähtyneen.

Voidaan laskea sen varaan, että kun 20 vuoden kuluttua valtaosa autoista on sähköautoja niissä on käytössä uudentyyppisiä akkuja jotka on merkittävästi edistyneempiä kuin mitä nyt on mahdollista olla.

Eli ei tarvitse kaataa sähköautoja, vaan korjata kiinalainen akkutuotanto ja siinä käytetyn sähkön tuottotapa ympäristöystävällisemmäksi. Vai onko se niin kovin paljon vaikeampaa?

Sähköauto ei ole akkuauto.

Polttokenno tulee korvaamaan ainakin raskaassa liikenteessä, lentokoneissa, junissa ja laivoissa perinteiset polttonesteet. Jollain aikavälillä myös henkilöautoissa.

Vierailija kirjoitti:

Mihin luonnonvaroihin sähköauto mukamas kaatuu?

Tesla Model 3, jossa 50 kWh akusto ja 350 km kantamaa (6 minuutissa lataa 250 kW-laturilla akun puoliksi täyteen), riittää taatusti kansanautoksi. Tuollaiseen autoon kuluu 8 kg litiumia nykyisin (ei pidä sekoittaa litiumkarbonaattiin).

USGS:n mukaan litiumresursseja tunnetaan 62 miljoonaa tonnia. Tällä määrällä saataisiin 7,75 miljardia Model 3 -sähköautoa. Autoja on maailmassa noin miljardi ja niiden määrä lisääntyy johonkin 2-3 miljardiin vuoteen 2050 mennessä arvioista riippuen. Litium ei ainakaan tuota ongelmia ja sitä riittää myös muihin akkukohteisiin.

Kobolttia ei sähköauto edes tarvitse. LiFePO4 on yleinen sähköautojen akkutyyppi Kiinassa (esim. BYD), jossa kobolttia ei ole laisinkaan. Tesla Model 3:ssa sitä on kuitenkin 4,5 kg, koska erilainen akusto, vaikka Tesla onkin ilmoittanut hankkiutuvansa koboltista kokonaan eroon.

USGS:n mukaan kobolttiresursseja on 25 miljoonaa tonnia (valtamerten pohjissa 120 miljoonaa tonnia, jos niitä joskus lähdetään kaivamaan). Model 3 autoja saataisiin tunnetuilla kobolttiresursseilla 5,55 miljardia kappaletta (tai 26,6 miljardia, jos valtamerten pohjia kaivetaan jatkossa).

Älä jaksa...

Akkutekniikassa on yksinkertaisesti tehtävä läpimurto jota ei ole näkyvissä.

Sähköauton on hankkinut ja tulee hankkimaan täysin marginaalinen joukko, joka tekee ja jolla on varaa tehdä se ideologista syistä.

Auton hankintaa järkiseikoilla harkitseva ei osta teknistä raakiletta, joka odottaa valtavaa kehitysaskelta tullakseen käyttökelpoiseksi. Se on yksinkertaisesti kohtuuton riski taloudellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Eli ei tarvitse kaataa sähköautoja, vaan korjata kiinalainen akkutuotanto ja siinä käytetyn sähkön tuottotapa ympäristöystävällisemmäksi. Vai onko se niin kovin paljon vaikeampaa?

Se on jo riittävän vaikeaa.

Kyllä nyt alkaa putoilla sellaista faktaa aiheesta, että taitaa käydä kylmät.

Olemassa olevalla tekniikalla sähköauto tulee kiihdyttämään tuhoa joka rintamalla.

Miksi valehtelet? Linkkaamassasi uutisessa ei kerrota ainuttakaan faktaa, jonka perusteella olisi odotettavissa "tuhoa".

Lisäksi koko artikkeli on tietämättömän pösilön kirjoittama. Jo heti ensimmäinen lause leipätekstissä on väärin. "Kun tarvitaan 2 600 kiloa painava auto kuljettamaan satakiloista ihmistä". No ei tarvita. Model 3 kuljettaa sata kiloista ihmistä myös, eikä paina kuin 1600 kg. Nissan Leafin jotkut mallit ja Renault Zoe painavat alle 1500 kg. Mitsubishi i-MiEV painaa mitättömät 1080 kg ja taatusti liikahtaa silläkin.

Puhdas valhe on tämäkin: "Käytännössä siis pitkän toimintamatkan sähköauton on oltava kooltaan katumaasturiluokkaa". Tesla Model S ei ole mikään katumaasturi, vaikka kantamaa on noin 600 km, joka on reilusti enemmän kuin uutisen esimerkin SUVissa (417 km).

Itkeminen aavikoiden pohjavesien hupenemisesta on älytöntä. Ihan kuin siellä keskellä vuoristoista aavikkoa kovinkaan kummoisia muita käyttäjiä sille vedelle on (katsokaapa Google Mapsista sijanti). Jos ei pohjavesiä sielläpäin olisikaan, niin tokihan sinne vettä saataisiin muualtakin. Loppupeleissä vaikka merestä, koska Argentina ja Chile osaavat rakentaa suolanpoistolaitoksia. Pitkien vesitunnelien rakentaminen ei ole rakettitiedettä sekään, kuten jo Päijännetunnelikin osoittaa. Jos vaihtoehtona olisikin vesiputkien rakentelu tai maaöljyn käyttäminen liikenteessä, niin valinta ei liene vaikea.

Lisäksi uutisessa valehdellaan, ettei akkuja vielä kierrätettäisi. Teslakin kierrättää akkuja Gigafactoryssä parhaillaan. Huvittavasti uutinen myös sanoo, että "Vain 10 prosenttia Euroopan akuista kierrätetään tällä hetkellä", joka on täysin ristiriidassa väitteen kanssa, ettei niitä kierrätettäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin luonnonvaroihin sähköauto mukamas kaatuu?

Tesla Model 3, jossa 50 kWh akusto ja 350 km kantamaa (6 minuutissa lataa 250 kW-laturilla akun puoliksi täyteen), riittää taatusti kansanautoksi. Tuollaiseen autoon kuluu 8 kg litiumia nykyisin (ei pidä sekoittaa litiumkarbonaattiin).

USGS:n mukaan litiumresursseja tunnetaan 62 miljoonaa tonnia. Tällä määrällä saataisiin 7,75 miljardia Model 3 -sähköautoa. Autoja on maailmassa noin miljardi ja niiden määrä lisääntyy johonkin 2-3 miljardiin vuoteen 2050 mennessä arvioista riippuen. Litium ei ainakaan tuota ongelmia ja sitä riittää myös muihin akkukohteisiin.

Kobolttia ei sähköauto edes tarvitse. LiFePO4 on yleinen sähköautojen akkutyyppi Kiinassa (esim. BYD), jossa kobolttia ei ole laisinkaan. Tesla Model 3:ssa sitä on kuitenkin 4,5 kg, koska erilainen akusto, vaikka Tesla onkin ilmoittanut hankkiutuvansa koboltista kokonaan eroon.

USGS:n mukaan kobolttiresursseja on 25 miljoonaa tonnia (valtamerten pohjissa 120 miljoonaa tonnia, jos niitä joskus lähdetään kaivamaan). Model 3 autoja saataisiin tunnetuilla kobolttiresursseilla 5,55 miljardia kappaletta (tai 26,6 miljardia, jos valtamerten pohjia kaivetaan jatkossa).

Älä jaksa...

Akkutekniikassa on yksinkertaisesti tehtävä läpimurto jota ei ole näkyvissä.

Sähköauton on hankkinut ja tulee hankkimaan täysin marginaalinen joukko, joka tekee ja jolla on varaa tehdä se ideologista syistä.

Auton hankintaa järkiseikoilla harkitseva ei osta teknistä raakiletta, joka odottaa valtavaa kehitysaskelta tullakseen käyttökelpoiseksi. Se on yksinkertaisesti kohtuuton riski taloudellisesti.

Millainen vajukki kirjoittaa "älä jaksa", mutta ei vaivaudu kirjoittamaan ainuttakaan perustelua? Ilmeisesti sinä siis.

MIKSI akkutekniikassa pitäisi tehdä läpimurto? Mikähän vika on vaikkapa Model 3 autossa käytetyssä akustossa?

Sähköautoja ei olla hankittu, koska hinta on ollut kova. Miksi meitä kiinnostaisi se, että niitä ei olla vielä hankittu?

Mitä hemmetin teknistä raakiletta?

"Tesla Model S Voted Best Car Of The Past 70 Years By Motor Trend"

https://www.ibtimes.com/tesla-model-s-voted-best-car-past-70-years-moto…

Kerrotko noille myös, että kyse on teknisestä raakileesta?

Opettele perustelemaan väitteesi ennen kuin tulet lässyttämään paskaa tänne yhtään enempää, jookos?

Vierailija kirjoitti:

Mihin luonnonvaroihin sähköauto mukamas kaatuu?

Tesla Model 3, jossa 50 kWh akusto ja 350 km kantamaa (6 minuutissa lataa 250 kW-laturilla akun puoliksi täyteen), riittää taatusti kansanautoksi. Tuollaiseen autoon kuluu 8 kg litiumia nykyisin (ei pidä sekoittaa litiumkarbonaattiin).

USGS:n mukaan litiumresursseja tunnetaan 62 miljoonaa tonnia. Tällä määrällä saataisiin 7,75 miljardia Model 3 -sähköautoa. Autoja on maailmassa noin miljardi ja niiden määrä lisääntyy johonkin 2-3 miljardiin vuoteen 2050 mennessä arvioista riippuen. Litium ei ainakaan tuota ongelmia ja sitä riittää myös muihin akkukohteisiin.

Kobolttia ei sähköauto edes tarvitse. LiFePO4 on yleinen sähköautojen akkutyyppi Kiinassa (esim. BYD), jossa kobolttia ei ole laisinkaan. Tesla Model 3:ssa sitä on kuitenkin 4,5 kg, koska erilainen akusto, vaikka Tesla onkin ilmoittanut hankkiutuvansa koboltista kokonaan eroon.

USGS:n mukaan kobolttiresursseja on 25 miljoonaa tonnia (valtamerten pohjissa 120 miljoonaa tonnia, jos niitä joskus lähdetään kaivamaan). Model 3 autoja saataisiin tunnetuilla kobolttiresursseilla 5,55 miljardia kappaletta (tai 26,6 miljardia, jos valtamerten pohjia kaivetaan jatkossa).

Onpa yksinkertaista porukkaa taas. Ei mitään käsitystä kaivosteollisuudesta eikä mineraalien louhinnasta. On eri asia resurssi, reservi ja todennetut malmiot. On eri asia vaikka koko maapallo olisi tutkitusti täpötäynnä litiumia jos sitä ei:

a) ole kannattava louhia tai b) sitä ei kyetä louhimaan.

Sitä paitsi. Ei se litium siitä kivestä maagisesti hyppää vain siihen akkuun. Se täytyy rikastaa ja se ei ole yksinkertainen prosessi, vaatii erinäisiä kemikaaleja (myrkyllisiä) ja rikastuksen sivutuote, rilastushiekka, on erittäin myrkyllistä ongelmajätettä. Tarvitaan massiivisia rikastushiekka-altaita (mieluiten ei tietenkään Suomeen, nimby). Tuotannon aikaiset CO2 päästöt ovat monisataakertaiset verrattuna polttomoottoriauton akkumateriaalien tuotantoon.

Mutta mitäs näistä kun on niin ekologista AJAA.

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole akkuauto.

Polttokenno tulee korvaamaan ainakin raskaassa liikenteessä, lentokoneissa, junissa ja laivoissa perinteiset polttonesteet. Jollain aikavälillä myös henkilöautoissa.

Mitään viitteitä polttokennojen korvaavuudesta ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi vetypolttokennoauto tuhlaa 3-4 kertaa enemmän energiaa saman matkan kulkemiseen kuin täysakkuauto. Lentokoneissa lienee järkevintä käyttää biopolttoaineita, synteettistä kerosiinia, kuten Nesteen MY uusiutuva kerosiini. Junat kulkevat sähköllä jo nyt, eikä ole useinkaan järkeä alkaa kuljettamaan polttoaineita niissä mukana. Laivoissakin todennäköisimmin siirrytään maakaasuun lyhyellä aikavälillä ja biokaasuun pidemmällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin luonnonvaroihin sähköauto mukamas kaatuu?

Tesla Model 3, jossa 50 kWh akusto ja 350 km kantamaa (6 minuutissa lataa 250 kW-laturilla akun puoliksi täyteen), riittää taatusti kansanautoksi. Tuollaiseen autoon kuluu 8 kg litiumia nykyisin (ei pidä sekoittaa litiumkarbonaattiin).

USGS:n mukaan litiumresursseja tunnetaan 62 miljoonaa tonnia. Tällä määrällä saataisiin 7,75 miljardia Model 3 -sähköautoa. Autoja on maailmassa noin miljardi ja niiden määrä lisääntyy johonkin 2-3 miljardiin vuoteen 2050 mennessä arvioista riippuen. Litium ei ainakaan tuota ongelmia ja sitä riittää myös muihin akkukohteisiin.

Kobolttia ei sähköauto edes tarvitse. LiFePO4 on yleinen sähköautojen akkutyyppi Kiinassa (esim. BYD), jossa kobolttia ei ole laisinkaan. Tesla Model 3:ssa sitä on kuitenkin 4,5 kg, koska erilainen akusto, vaikka Tesla onkin ilmoittanut hankkiutuvansa koboltista kokonaan eroon.

USGS:n mukaan kobolttiresursseja on 25 miljoonaa tonnia (valtamerten pohjissa 120 miljoonaa tonnia, jos niitä joskus lähdetään kaivamaan). Model 3 autoja saataisiin tunnetuilla kobolttiresursseilla 5,55 miljardia kappaletta (tai 26,6 miljardia, jos valtamerten pohjia kaivetaan jatkossa).

Onpa yksinkertaista porukkaa taas. Ei mitään käsitystä kaivosteollisuudesta eikä mineraalien louhinnasta. On eri asia resurssi, reservi ja todennetut malmiot. On eri asia vaikka koko maapallo olisi tutkitusti täpötäynnä litiumia jos sitä ei:

a) ole kannattava louhia tai b) sitä ei kyetä louhimaan.

Sitä paitsi. Ei se litium siitä kivestä maagisesti hyppää vain siihen akkuun. Se täytyy rikastaa ja se ei ole yksinkertainen prosessi, vaatii erinäisiä kemikaaleja (myrkyllisiä) ja rikastuksen sivutuote, rilastushiekka, on erittäin myrkyllistä ongelmajätettä. Tarvitaan massiivisia rikastushiekka-altaita (mieluiten ei tietenkään Suomeen, nimby). Tuotannon aikaiset CO2 päästöt ovat monisataakertaiset verrattuna polttomoottoriauton akkumateriaalien tuotantoon.

Mutta mitäs näistä kun on niin ekologista AJAA.

Todella "yksinkertaista". Luuletko, että joku kirjoittaa tänne kylmiltään satasivuisen tutkielman, kun kyse on uutisesta?

USGS määrittelee resurssin juurikin taloudellisuuden perusteella:

"A concentration of naturally occurring solid, liquid, or gaseous material in or on the Earth's crust in such form and amount that economic extraction of a commodity from the concentration is currently or potentially feasible."

Kerrotko siis, millä tavalla USGS:n ilmoittamia resursseja ei ole taloudellisesti kannattavaa louhia, kun koko määritelmään nimenomaisesti sisältyy taloudellisuus?

Kukaan ei ole väittänyt, että litium hyppäisi akkuun. Se esimerkiksi pumpataan veden avulla maan alta ylös.

Se, että itket tuotannonaikaisista hiilidioksidipäästöistä on täysin idioottimaista. Olisko elinkaaripäästöt ainoa ratkaiseva asia, olisko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin luonnonvaroihin sähköauto mukamas kaatuu?

Tesla Model 3, jossa 50 kWh akusto ja 350 km kantamaa (6 minuutissa lataa 250 kW-laturilla akun puoliksi täyteen), riittää taatusti kansanautoksi. Tuollaiseen autoon kuluu 8 kg litiumia nykyisin (ei pidä sekoittaa litiumkarbonaattiin).

USGS:n mukaan litiumresursseja tunnetaan 62 miljoonaa tonnia. Tällä määrällä saataisiin 7,75 miljardia Model 3 -sähköautoa. Autoja on maailmassa noin miljardi ja niiden määrä lisääntyy johonkin 2-3 miljardiin vuoteen 2050 mennessä arvioista riippuen. Litium ei ainakaan tuota ongelmia ja sitä riittää myös muihin akkukohteisiin.

Kobolttia ei sähköauto edes tarvitse. LiFePO4 on yleinen sähköautojen akkutyyppi Kiinassa (esim. BYD), jossa kobolttia ei ole laisinkaan. Tesla Model 3:ssa sitä on kuitenkin 4,5 kg, koska erilainen akusto, vaikka Tesla onkin ilmoittanut hankkiutuvansa koboltista kokonaan eroon.

USGS:n mukaan kobolttiresursseja on 25 miljoonaa tonnia (valtamerten pohjissa 120 miljoonaa tonnia, jos niitä joskus lähdetään kaivamaan). Model 3 autoja saataisiin tunnetuilla kobolttiresursseilla 5,55 miljardia kappaletta (tai 26,6 miljardia, jos valtamerten pohjia kaivetaan jatkossa).

Onpa yksinkertaista porukkaa taas. Ei mitään käsitystä kaivosteollisuudesta eikä mineraalien louhinnasta. On eri asia resurssi, reservi ja todennetut malmiot. On eri asia vaikka koko maapallo olisi tutkitusti täpötäynnä litiumia jos sitä ei:

a) ole kannattava louhia tai b) sitä ei kyetä louhimaan.

Sitä paitsi. Ei se litium siitä kivestä maagisesti hyppää vain siihen akkuun. Se täytyy rikastaa ja se ei ole yksinkertainen prosessi, vaatii erinäisiä kemikaaleja (myrkyllisiä) ja rikastuksen sivutuote, rilastushiekka, on erittäin myrkyllistä ongelmajätettä. Tarvitaan massiivisia rikastushiekka-altaita (mieluiten ei tietenkään Suomeen, nimby). Tuotannon aikaiset CO2 päästöt ovat monisataakertaiset verrattuna polttomoottoriauton akkumateriaalien tuotantoon.

Mutta mitäs näistä kun on niin ekologista AJAA.

Todella "yksinkertaista". Luuletko, että joku kirjoittaa tänne kylmiltään satasivuisen tutkielman, kun kyse on uutisesta?

USGS määrittelee resurssin juurikin taloudellisuuden perusteella:

"A concentration of naturally occurring solid, liquid, or gaseous material in or on the Earth's crust in such form and amount that economic extraction of a commodity from the concentration is currently or potentially feasible."

Kerrotko siis, millä tavalla USGS:n ilmoittamia resursseja ei ole taloudellisesti kannattavaa louhia, kun koko määritelmään nimenomaisesti sisältyy taloudellisuus?

Kukaan ei ole väittänyt, että litium hyppäisi akkuun. Se esimerkiksi pumpataan veden avulla maan alta ylös.

Se, että itket tuotannonaikaisista hiilidioksidipäästöistä on täysin idioottimaista. Olisko elinkaaripäästöt ainoa ratkaiseva asia, olisko?

”Potentially feasible”. Googlaa merkitys kun ei kerran oma äly riitä. Ei tarkoita ”taloudellista louhia”.

Noin 90%:ia kaikista potentiaalisesti taloudellisista reserveistä jää hyödyntämättä kun potentiaalisen kaivosprojektin edetessä tarkennetaan kannattavuuslaskelmia, tehdään ns. feasibility studyjä.

Tarkoittaa sitä, että yksi kymmenestä projektista etenee kaivokseksi asti. Tuottavuus on vielä siihenkin päälle asia erikseen.

Ja nimenomaan pitää ajatella tuotteen koko elinkaarta; myös mitäs sitten sen jälkeen kun auto viedään romuttamolle. Sen käsittelystä ja kierrätyksestä syntyy täsmälleen yhtä paljon tai enemmän päästöjä kuin tavallisen auton, johtuen suuremmista raskasmetallimääristä.

Ei teille vaan jaksa aiheesta puhua kun suurin osa av-keskustelijoista on kapeakatseisia ja paatoksellisia.

Minulle on ihan sama mihin uskotte; sähköauto ei korvaa merkittävässä määrin polttomoottoriautoja globaalisti tällä vuosisadalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto ei ole akkuauto.

Polttokenno tulee korvaamaan ainakin raskaassa liikenteessä, lentokoneissa, junissa ja laivoissa perinteiset polttonesteet. Jollain aikavälillä myös henkilöautoissa.

Mitään viitteitä polttokennojen korvaavuudesta ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi vetypolttokennoauto tuhlaa 3-4 kertaa enemmän energiaa saman matkan kulkemiseen kuin täysakkuauto. Lentokoneissa lienee järkevintä käyttää biopolttoaineita, synteettistä kerosiinia, kuten Nesteen MY uusiutuva kerosiini. Junat kulkevat sähköllä jo nyt, eikä ole useinkaan järkeä alkaa kuljettamaan polttoaineita niissä mukana. Laivoissakin todennäköisimmin siirrytään maakaasuun lyhyellä aikavälillä ja biokaasuun pidemmällä.

Idea lienee, että jossain Saharan autiomaassa olisi jättimäisiä aurinkovoimaloita joita käytettäisiin vedyn tuottamiseen merivedestä. Tämä polttoaine sitten rahdattaisiin henkilöautojen käyttöön.

Teoriassa toimiva ja ympäristöystävällinen idea.