Osaan kommunikoida englanniksi, mutta en ymmärrä, mitä sanon

Down.

älä murehdi semmoista. Joillakin natiiveilla on myös sama ongelma, eivät yhtään ymmärrä mitä suustaan päästelevät. Onko nimi Donald Trump tuttu?

Nykyään on Suomen terveyskeskuksissa ulkomaalaisia lääkäreitä, jotka eivät tiedä mitä suomeksi puhuvat. Eikä suomalaiset ymmärrä heidän suomenkielestään yhtikäs mitään.

Joten ongelmasi on marginaalinen tosi ongelmiin verrattuna.

Mulla vähän sama. Kun sanon vaikka "That's so kind of you, much appreciated!" en kyllä yhtään tajua mitä tarkoitan. Samoin kuin kaikki tunneilmaisut, esim. "I'm so sorry to hear that" tai "You're my star, I love what you've done here!"

Ihan hepreaa.

Kuulen usein sanovani "I don't know what I'd do without you" ihmisille, jotka auttavat minua jotenkin. Vaikea tuotakin fraasia on ymmärtää, sillä tiedän kyllä mitä tekisin. Tekisin varmaan itse ne hommat.

Varsinkin Englannin englanti on niiin vivahteikas, että on mahdotonta pitkään siellä asumatta oppia kielen vivahteita. Joskus on jopa vaikea ymmärtää, onko jokin ilmaus, esim "you're bold" positiiivinen vai negatiivinen. Taitavasti englannin kieltä käyttävä voi puhua ihan toisesta asiasta, kuin mitä suora käännös kertoo. Yleisenglanti, jota maailmalla puhutaan, on puolestaan ympäripyöreää ja hyvin epätarkkaa, eräänlaista tankeroenglantia.

Kielen käytttäminen vaatii älyä. Täytyy ymmmärtää se ajatus ja käääntää se vieraalle kielle. Kirjaimelllinen kääntäminen toki onnnistuu sekin ja on ihaan ymmärrettäväää mutta kommmunikoidessa se ei ole kovin kohteliasta.

Vierailija kirjoitti:

Varsinkin Englannin englanti on niiin vivahteikas, että on mahdotonta pitkään siellä asumatta oppia kielen vivahteita. Joskus on jopa vaikea ymmärtää, onko jokin ilmaus, esim "you're bold" positiiivinen vai negatiivinen. Taitavasti englannin kieltä käyttävä voi puhua ihan toisesta asiasta, kuin mitä suora käännös kertoo. Yleisenglanti, jota maailmalla puhutaan, on puolestaan ympäripyöreää ja hyvin epätarkkaa, eräänlaista tankeroenglantia.

Tämä on juuri hauskaa. Ja ironian vankka hallinta lisää vielä kierrettä. Kun jokainen asia voi tarkoittaa vähintään kahta asiaa, jää toiselle osapuolelle vastuu keskustelun tulkinnasta. Suomessa sama ilmiö löytyy vanhoilta savolaisilta.

Englannissa ihan perusasia on mm. että jos joku juttu on 'interesting', siinä on jotain vikaa.

Tuollaiseen , antamasi esimerkin (kuitenkin määrältään) marginaalisen kokoisten asiasta puhujien keskenään tai toisistaan (omalle viiteryhmälleen) puhumista asioista ei ympäröivä yhteiskunta eli sen muodostava väestön enemmistö ole yleensä  joko välittänyt tuon taivaallista...

 ...-tai on sitten (vähemmistötapauksessa siitä) suhtautunut lähinnä jollain negatiivisella tavalla.

Esimerkkeinä näistä suhtautumistavoista  halveksiva vitsailu ja vitsit asiasta, tai ehkä jopa heidän fyysistä turvallisuuttaan on uhattu ja loukattu monessa tapauksessa pahastikin.

Kuolemantapauksiakin(lähinnä  murhista ja pahoinpitelyn seurauksena) ilmenee  aina jossain päin maailmaa.

Tällaisen ilmapiirin sävyt ovat kyllä valitettavasti varsin todellisia vielä monin paikoin maailmaa. 

Jotain, ehkä tuossa miettimiäsi puheen ns. 'kansanomaisia sävyjä ' on valitettavasti osoittautunut homoseksuaalisuudesta yleensäkin puhuttaessa kehittymään kielessä kuin kielessä kansanomaisesti aina vain  lähinnä negatiiviseen ja torjuvaan suuntaan ja tuo torjunta on ilmennyt mm. sellaisena homovitsien kertomisena tms. negatiivisen uhkakuvan (ellei suorastaan viholliskuvan siitä) rakentamisena.

Homoseksuaalit henkilöt ja heidän edeltäjänsä ovat varsin pitkään saaneet olla ns. 'maan alla', vielä siis Euroopassakaan ei ole pitkä aika siitä kun suhtautuminen oli vielä  aivan toista lajia kuin nykyisin. Yhteinen kokemus yhdistää näitä vähemmistöjä ja se pitää yllä ja luo yhteistä kieltä asioista ja niiden ymmärtämisestä . Ei siihen mitään 'kansanomaisia sävyjä' (ja ymmärtämistä ) tarvitakaan, koska siis tiedetään tarkkaan jo mitä se on.  

Miten tuollaisen "lesbians are often reluctant to date bi women" voisi eri tavoin ymmärtää. Ihan peruskielenkäyttöä, ja hyvin neutraalia. 'are often eluctantin' voisi ehkä korvata sanoilla 'may prefer not' jos ei halua mitään kielteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsinkin Englannin englanti on niiin vivahteikas, että on mahdotonta pitkään siellä asumatta oppia kielen vivahteita. Joskus on jopa vaikea ymmärtää, onko jokin ilmaus, esim "you're bold" positiiivinen vai negatiivinen. Taitavasti englannin kieltä käyttävä voi puhua ihan toisesta asiasta, kuin mitä suora käännös kertoo. Yleisenglanti, jota maailmalla puhutaan, on puolestaan ympäripyöreää ja hyvin epätarkkaa, eräänlaista tankeroenglantia.

Tämä on juuri hauskaa. Ja ironian vankka hallinta lisää vielä kierrettä. Kun jokainen asia voi tarkoittaa vähintään kahta asiaa, jää toiselle osapuolelle vastuu keskustelun tulkinnasta. Suomessa sama ilmiö löytyy vanhoilta savolaisilta.

Englannissa ihan perusasia on mm. että jos joku juttu on 'interesting', siinä on jotain vikaa.

Samahan se on kailissa kielissä ja murteissa, mutta savo lienee kuuluisin murre sen suhteen, että mitään ei ilmaista suoraan.

"Olipas mielenkiintoisen näköinen asu rouvalla!" Voi suomessakin olla sekä positiivinen kommentti, että täyttä v!ttuilua.

Minä olen asunut 10 vuotta englannin kielessä maassa, enkä ole koskaan käyttänyt tässä keskusluketjussa mainittuja lauseita, enkä muista että olisin niihin törmännyt edes kenenkään muunkaan sanomana.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen asunut 10 vuotta englannin kielessä maassa, enkä ole koskaan käyttänyt tässä keskusluketjussa mainittuja lauseita, enkä muista että olisin niihin törmännyt edes kenenkään muunkaan sanomana.

That's interesting.

Brittien upea passiivisaggressiivisuus menee kuulemma hukkaan jo amerikkalaisissakin, joten onko tuo nyt ihme jos suomalaiset eivät tajua mitä heille sanotaan.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-6584841/Britons-use-passive-ag…

Puhun englantia mutta en ymmärrä mitä sanon eikä ymmärrä kukaan muukaan. Terveisin A. Rinne