Lue keskustelun säännöt.
Miksi yhteiskuntaoppi alkaa kouluissa niin myöhään?
04.07.2019 |
Eikös se ala vasta yläkoulun puolella? Mielestäni se olisi hyvä siirtää ehkäpä vitosluokalle, ihan vain että lapset saisivat tuntumapintaa politiikkaan ja sitten siinä koulutien varrella ehtisivät perehtyä politiikkaan syvemminkin. Näin nuorison poliitiikan lukutaito kehittyisi ja äänestysaktiivisuus nousisi nuorten joukossa. Ei se nykyinen pari vuotta vain riitä poliittisen ymmärryksen saavuttamiseen, etenkin jos peruskoulusta jatkaa amikseen, jossa ei paljoa yhteiskuntaoppia käsitellä.
Kommentit (23)
Politiikkaa ei pitäisi opettaa missään laitoksessa koska kaikki opettajat ovat johonkin suuntaan kallellaan. Lähinnä vassareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa nykyisessä opetussuunnitelmassa yhteiskuntaoppi alkaa jo 4. luokalta (näin siis ops 2016).
Oikeasti? Vau, muuttuupa ne nopeasti. Muutamia vuosia sitten alkoi vasta muistaakseni kasilla. Hyvä juttu!
╔═══╗╔═══╗╔═══╗╔═══╗╔╗─╔╗╔╗
║╔═╗║║╔══╝║╔═╗║║╔═╗║║║─║║║║
║╚═╝║║╚══╗║╚═╝║║║─║║║║─║║║║
║╔══╝║╔══╝║╔══╝║║─║║║║─║║╚╝
║║───║╚══╗║║───║╚═╝║║╚═╝║╔╗
╚╝───╚═══╝╚╝───╚═══╝╚═══╝╚╝
Sitä mietin minäkin aikoinaan. Uskonto alkaa ekalta luokalta.
On jo useamman vuoden alkanut nelosella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä jos alkaa nykyään aikaisemmin. Itse olen 82-syntynyt ja meillä yhteiskuntaoppia oli aikoinaan vain ysiluokalla. Se tuli historian tilalle silloin. Olisi saanut alkaa paljon aikaisemmin. Oli paljon hyödyllisempi aine kuin joku turha historia, josta en edes muista enää mitään. Historiaa olisi riittänyt yksi vuosi, lyhyesti vain kaikki pääkohdat eikä kaikkea turhaa vuositolkulla.
Mitäköhän se yh mahtaa siellä alakoulussa olla?
Ennen yh opiskeltiin ysillä. Useimmille politiikka on aivan liian vaikeaa siinäkään iässä. Jotta siitä jotain ymmärtäisi, pitäisi olla jokin käsitys aatehistoriasta, Suomen historiasta jne. Poliittinen näkemys ja kiinnostus on synteesi monesta asiasta. Sen muodostaminen edellyttää tiedon lisäksi kypsyyttä, jota on turha teiniltä odottaa.
Olen kysynyt kymmeniltä luokilta, pitäisikö esimerkiksi äänestysikää alentaa. Teinit ovat ajatusta vastaan lähes yksimielisesti. He itse sanovat ensimmäisinä, että asia ei vielä tunnu ajankohtaiselta eivätkä he ole valmiita. Lapsia ei voi eikä saa pakottaa aikuistumaan liian aikaisin.
Vaikea on kyllä kuvitella, että alakoulun yh olisi politiikkaa. Se lienee aikamoista leikkimistä. Parempi olisi ollut lisätä tunteja yläkouluun ja toiselle asteelle.
T. Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, lukioiässä teinijantterikin innostui politiikan seuraamisesta ja antoi meille äänestysohjeita eduskunta- ja meppivaaleihin. Hänen kaveripiirissään politiikan seuraaminen ja siitä puhuminen on suosittua.
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän se yh mahtaa siellä alakoulussa olla?
Ennen yh opiskeltiin ysillä. Useimmille politiikka on aivan liian vaikeaa siinäkään iässä. Jotta siitä jotain ymmärtäisi, pitäisi olla jokin käsitys aatehistoriasta, Suomen historiasta jne. Poliittinen näkemys ja kiinnostus on synteesi monesta asiasta. Sen muodostaminen edellyttää tiedon lisäksi kypsyyttä, jota on turha teiniltä odottaa.
Olen kysynyt kymmeniltä luokilta, pitäisikö esimerkiksi äänestysikää alentaa. Teinit ovat ajatusta vastaan lähes yksimielisesti. He itse sanovat ensimmäisinä, että asia ei vielä tunnu ajankohtaiselta eivätkä he ole valmiita. Lapsia ei voi eikä saa pakottaa aikuistumaan liian aikaisin.
Vaikea on kyllä kuvitella, että alakoulun yh olisi politiikkaa. Se lienee aikamoista leikkimistä. Parempi olisi ollut lisätä tunteja yläkouluun ja toiselle asteelle.
T. Ope
Lukiolaisemme on samaa mieltä koska teininä voi tehdä paljon hölmöjä päätöksiä koska aivot eivät ole vielä valmiit. Parempi pettyä johonkin tuotteeseen kuin poliitikkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän se yh mahtaa siellä alakoulussa olla?
Ennen yh opiskeltiin ysillä. Useimmille politiikka on aivan liian vaikeaa siinäkään iässä. Jotta siitä jotain ymmärtäisi, pitäisi olla jokin käsitys aatehistoriasta, Suomen historiasta jne. Poliittinen näkemys ja kiinnostus on synteesi monesta asiasta. Sen muodostaminen edellyttää tiedon lisäksi kypsyyttä, jota on turha teiniltä odottaa.
Olen kysynyt kymmeniltä luokilta, pitäisikö esimerkiksi äänestysikää alentaa. Teinit ovat ajatusta vastaan lähes yksimielisesti. He itse sanovat ensimmäisinä, että asia ei vielä tunnu ajankohtaiselta eivätkä he ole valmiita. Lapsia ei voi eikä saa pakottaa aikuistumaan liian aikaisin.
Vaikea on kyllä kuvitella, että alakoulun yh olisi politiikkaa. Se lienee aikamoista leikkimistä. Parempi olisi ollut lisätä tunteja yläkouluun ja toiselle asteelle.
T. Ope
Jaa, että äänestämään ei olla tarpeeksi kypsiä, mutta seitsemänvuotias voi alkaa ottaa vastuuta kuolemattomasta sielustaan uskonnon myötä?
Vierailija kirjoitti:
No, lukioiässä teinijantterikin innostui politiikan seuraamisesta ja antoi meille äänestysohjeita eduskunta- ja meppivaaleihin. Hänen kaveripiirissään politiikan seuraaminen ja siitä puhuminen on suosittua.
Tämä on itse asiassa tyypillistä. Murrosiän jälkeen tulee kehitysvaihe, jossa nuori kiinnostuu ideologioista ja usein myös politiikasta. Aletaan väitellä vanhempien kanssa vaikka kasvissyönnistä kotiintuloaikojen sijaan ja kyseenalaistetaan edellisen sukupolven valintoja.
Me opettajat olemme kehityspsykan tenttikirjat lukeneet ja monet teoriat oikeiksi havainneet. Harmi, että opsin tekijät näköjään eivät.
Toisen asteen opiskelijat hyötyvät yh:n opinnoista eniten, koska he ovat valmiita miettimään siihen kuuluvia aiheita toisin kuin kymmenen- tai kolmetoistavuotiaat.
T. Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän se yh mahtaa siellä alakoulussa olla?
Ennen yh opiskeltiin ysillä. Useimmille politiikka on aivan liian vaikeaa siinäkään iässä. Jotta siitä jotain ymmärtäisi, pitäisi olla jokin käsitys aatehistoriasta, Suomen historiasta jne. Poliittinen näkemys ja kiinnostus on synteesi monesta asiasta. Sen muodostaminen edellyttää tiedon lisäksi kypsyyttä, jota on turha teiniltä odottaa.
Olen kysynyt kymmeniltä luokilta, pitäisikö esimerkiksi äänestysikää alentaa. Teinit ovat ajatusta vastaan lähes yksimielisesti. He itse sanovat ensimmäisinä, että asia ei vielä tunnu ajankohtaiselta eivätkä he ole valmiita. Lapsia ei voi eikä saa pakottaa aikuistumaan liian aikaisin.
Vaikea on kyllä kuvitella, että alakoulun yh olisi politiikkaa. Se lienee aikamoista leikkimistä. Parempi olisi ollut lisätä tunteja yläkouluun ja toiselle asteelle.
T. Ope
Jaa, että äänestämään ei olla tarpeeksi kypsiä, mutta seitsemänvuotias voi alkaa ottaa vastuuta kuolemattomasta sielustaan uskonnon myötä?
Itse asiassa kannatan yhteistä katsomusainetta kaikille. Mutta ekaluokan ussa on lähinnä sellaista, että mitä pääsiäinen tarkoittaa ja että ei ole kivaa kiusata ketään.
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän se yh mahtaa siellä alakoulussa olla?
Ennen yh opiskeltiin ysillä. Useimmille politiikka on aivan liian vaikeaa siinäkään iässä. Jotta siitä jotain ymmärtäisi, pitäisi olla jokin käsitys aatehistoriasta, Suomen historiasta jne. Poliittinen näkemys ja kiinnostus on synteesi monesta asiasta. Sen muodostaminen edellyttää tiedon lisäksi kypsyyttä, jota on turha teiniltä odottaa.
Olen kysynyt kymmeniltä luokilta, pitäisikö esimerkiksi äänestysikää alentaa. Teinit ovat ajatusta vastaan lähes yksimielisesti. He itse sanovat ensimmäisinä, että asia ei vielä tunnu ajankohtaiselta eivätkä he ole valmiita. Lapsia ei voi eikä saa pakottaa aikuistumaan liian aikaisin.
Vaikea on kyllä kuvitella, että alakoulun yh olisi politiikkaa. Se lienee aikamoista leikkimistä. Parempi olisi ollut lisätä tunteja yläkouluun ja toiselle asteelle.
T. Ope
Yh on paljon muutakin kuin politiikkaa. Tietäisit tämän, jos olisit ope.
Yh on varsin hyödyllinen ja tärkeä aine alakoulussa, aiheena yhteiskuntajärhestelmästä demokratiaan, yksilön vastuut ja oikeudet jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän se yh mahtaa siellä alakoulussa olla?
Ennen yh opiskeltiin ysillä. Useimmille politiikka on aivan liian vaikeaa siinäkään iässä. Jotta siitä jotain ymmärtäisi, pitäisi olla jokin käsitys aatehistoriasta, Suomen historiasta jne. Poliittinen näkemys ja kiinnostus on synteesi monesta asiasta. Sen muodostaminen edellyttää tiedon lisäksi kypsyyttä, jota on turha teiniltä odottaa.
Olen kysynyt kymmeniltä luokilta, pitäisikö esimerkiksi äänestysikää alentaa. Teinit ovat ajatusta vastaan lähes yksimielisesti. He itse sanovat ensimmäisinä, että asia ei vielä tunnu ajankohtaiselta eivätkä he ole valmiita. Lapsia ei voi eikä saa pakottaa aikuistumaan liian aikaisin.
Vaikea on kyllä kuvitella, että alakoulun yh olisi politiikkaa. Se lienee aikamoista leikkimistä. Parempi olisi ollut lisätä tunteja yläkouluun ja toiselle asteelle.
T. Ope
Yh on paljon muutakin kuin politiikkaa. Tietäisit tämän, jos olisit ope.
Yh on varsin hyödyllinen ja tärkeä aine alakoulussa, aiheena yhteiskuntajärhestelmästä demokratiaan, yksilön vastuut ja oikeudet jne.
Kymmenenvanhalle yhteiskuntajärjestelmiä ja lakitietoa yksilön vastuista ja oikeuksista vai? Okei. Jään mielenkiinnolla odottamaan. Tähän asti oppilaat ovat olleet joka vuosi heikompia ja tienneet kaikesta vähemmän ja saaneet minut ihmettelemään, mitä siellä alakoulussa oikein tehdään, mutta ilmeisesti tilanne on pian muuttumassa. Tämähän on mahtava uutinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän se yh mahtaa siellä alakoulussa olla?
Ennen yh opiskeltiin ysillä. Useimmille politiikka on aivan liian vaikeaa siinäkään iässä. Jotta siitä jotain ymmärtäisi, pitäisi olla jokin käsitys aatehistoriasta, Suomen historiasta jne. Poliittinen näkemys ja kiinnostus on synteesi monesta asiasta. Sen muodostaminen edellyttää tiedon lisäksi kypsyyttä, jota on turha teiniltä odottaa.
Olen kysynyt kymmeniltä luokilta, pitäisikö esimerkiksi äänestysikää alentaa. Teinit ovat ajatusta vastaan lähes yksimielisesti. He itse sanovat ensimmäisinä, että asia ei vielä tunnu ajankohtaiselta eivätkä he ole valmiita. Lapsia ei voi eikä saa pakottaa aikuistumaan liian aikaisin.
Vaikea on kyllä kuvitella, että alakoulun yh olisi politiikkaa. Se lienee aikamoista leikkimistä. Parempi olisi ollut lisätä tunteja yläkouluun ja toiselle asteelle.
T. Ope
Yh on paljon muutakin kuin politiikkaa. Tietäisit tämän, jos olisit ope.
Yh on varsin hyödyllinen ja tärkeä aine alakoulussa, aiheena yhteiskuntajärhestelmästä demokratiaan, yksilön vastuut ja oikeudet jne.
Juu ja puhuin politiikasta siksi, että juuri se huolettaa ap:ta. Nuoret eivät äänestä, mikä on huolestuttavaa. Ei siinä paljon auta se, että he ovat alakoulussa kuulleet oikeuksistaan. Tuskinpa äänestämättömyys johtuu siitä, että he eivät tiedä olevansa äänioikeutettuja.
T. Ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän se yh mahtaa siellä alakoulussa olla?
Ennen yh opiskeltiin ysillä. Useimmille politiikka on aivan liian vaikeaa siinäkään iässä. Jotta siitä jotain ymmärtäisi, pitäisi olla jokin käsitys aatehistoriasta, Suomen historiasta jne. Poliittinen näkemys ja kiinnostus on synteesi monesta asiasta. Sen muodostaminen edellyttää tiedon lisäksi kypsyyttä, jota on turha teiniltä odottaa.
Olen kysynyt kymmeniltä luokilta, pitäisikö esimerkiksi äänestysikää alentaa. Teinit ovat ajatusta vastaan lähes yksimielisesti. He itse sanovat ensimmäisinä, että asia ei vielä tunnu ajankohtaiselta eivätkä he ole valmiita. Lapsia ei voi eikä saa pakottaa aikuistumaan liian aikaisin.
Vaikea on kyllä kuvitella, että alakoulun yh olisi politiikkaa. Se lienee aikamoista leikkimistä. Parempi olisi ollut lisätä tunteja yläkouluun ja toiselle asteelle.
T. Ope
Yh on paljon muutakin kuin politiikkaa. Tietäisit tämän, jos olisit ope.
Yh on varsin hyödyllinen ja tärkeä aine alakoulussa, aiheena yhteiskuntajärhestelmästä demokratiaan, yksilön vastuut ja oikeudet jne.Kymmenenvanhalle yhteiskuntajärjestelmiä ja lakitietoa yksilön vastuista ja oikeuksista vai? Okei. Jään mielenkiinnolla odottamaan. Tähän asti oppilaat ovat olleet joka vuosi heikompia ja tienneet kaikesta vähemmän ja saaneet minut ihmettelemään, mitä siellä alakoulussa oikein tehdään, mutta ilmeisesti tilanne on pian muuttumassa. Tämähän on mahtava uutinen.
Eikö alakoululaisenkin olisi hyvä oppia, että Suomessa on presidentti ja lait säätää eduskunta? Näitä perusasioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, lukioiässä teinijantterikin innostui politiikan seuraamisesta ja antoi meille äänestysohjeita eduskunta- ja meppivaaleihin. Hänen kaveripiirissään politiikan seuraaminen ja siitä puhuminen on suosittua.
Tämä on itse asiassa tyypillistä. Murrosiän jälkeen tulee kehitysvaihe, jossa nuori kiinnostuu ideologioista ja usein myös politiikasta. Aletaan väitellä vanhempien kanssa vaikka kasvissyönnistä kotiintuloaikojen sijaan ja kyseenalaistetaan edellisen sukupolven valintoja.
Me opettajat olemme kehityspsykan tenttikirjat lukeneet ja monet teoriat oikeiksi havainneet. Harmi, että opsin tekijät näköjään eivät.
Toisen asteen opiskelijat hyötyvät yh:n opinnoista eniten, koska he ovat valmiita miettimään siihen kuuluvia aiheita toisin kuin kymmenen- tai kolmetoistavuotiaat.
T. Ope
Ainakin meillä jälkeläinen on ahminut kaiken materiaalin eri poliittisista suuntauksista.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa nykyisessä opetussuunnitelmassa yhteiskuntaoppi alkaa jo 4. luokalta (näin siis ops 2016).
Ai alkaa vai? Kasiluokkalaisethan menevät jo uutta opetussuunnitelmaa, ja omalla lapsellani tulee vasta ensi vuonna yhteiskuntaoppi oppiaineena lukujärjestykseen. Viitosella (vanha opetussuunnitelma) ehti olla esim. jo biologiaa, maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa erikseen kun sitten kuudennelle (uusi opetussuunnitelma) nämä yhdistyivät ympäristöopin (vai mikä lie virallinen nimi) alle.
Se sitten on eri asia, käsitelläänkö yhteiskuntaopin asioita jonkin oppiaineen alla, mutta oman lapseni lukujärjestyksessä tai todistuksessa ei vielä ole näkynyt oppiainetta yhteiskuntaoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa nykyisessä opetussuunnitelmassa yhteiskuntaoppi alkaa jo 4. luokalta (näin siis ops 2016).
Ai alkaa vai? Kasiluokkalaisethan menevät jo uutta opetussuunnitelmaa, ja omalla lapsellani tulee vasta ensi vuonna yhteiskuntaoppi oppiaineena lukujärjestykseen. Viitosella (vanha opetussuunnitelma) ehti olla esim. jo biologiaa, maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa erikseen kun sitten kuudennelle (uusi opetussuunnitelma) nämä yhdistyivät ympäristöopin (vai mikä lie virallinen nimi) alle.
Se sitten on eri asia, käsitelläänkö yhteiskuntaopin asioita jonkin oppiaineen alla, mutta oman lapseni lukujärjestyksessä tai todistuksessa ei vielä ole näkynyt oppiainetta yhteiskuntaoppi.
Tarkennetaan: edellislukuvuoden kasit, ensi syksyn ysit (synt. 2004) ovat vanhin ikäluokka, joka menee uutta opetussuunnitelmaa. Ja ysillä vasta tulee ainakin omalle lapselleni yhteiskuntaoppi lukujärjestykseen.
Itse asiassa nykyisessä opetussuunnitelmassa yhteiskuntaoppi alkaa jo 4. luokalta (näin siis ops 2016).