Lue keskustelun säännöt.
Osaako joku neuvoa, miten mun kannattaisi järjestellä elämäni? (asuminen)
04.07.2019 |
Kyseessä on siis dilemma, kun sain perintöä.
Perinnön saamisen jälkeen en ole hakenut toimeentulotukea, koska minulla on rahaa. Kulut on kuitenkin suuret, vuokraan menee yli 700 kuussa (asun alakouluikäisen kanssa) ja terveydenhuollon kuluja on ollut niin paljon, että maksukatot matkoista sekä terveydenhuollonsta on tullut nyt toukokuussa täyteen. Terveyskuluista ei siis tänä vuonna tarvitse enää huolehtia kovin paljon, mutta 2020 mennessä olisi hyvä olla tehtynä joku muutos, kun laskenta alkaa alusta.
Työhön en ole siis pystynyt kuntoni takia enkä tiedä milloin pystyn. Työkyv.eläke on haussa, enkä yhtään tiedä meneekö päätöksessä 2kk vai vuosi vielä. Olen sairaslomalla elokuun loppuun, ehkä jatkoa, ja kelan raha mitä nyt saan on työttömyyskorvaus.
Hyvin epäselvältä näyttää siis tulevaisuus.
Työttömyyskorvaus, asumistuki, lapsilisä ja elatuatuki tekee yht. n. 1250 e eli olen jo pitkään elänyt aika lailla yli tulojen kuluttaen perintöä, vuokraan menee siis se 720 joten ruokaan ja muihin kuluihin olisi alle 500 kuussa.
Millään ei ole varaa täältä missä asumme kaksioon. Jostain hyvin syrjäseudulta voisi saada kaksion tai pienen ok-talon. Silloin ongelmaksi muodostuu, että mitään yllätyksiä ei saisi tulla remontin tmv. muodossa, jos kaikki varallisuus on kiinni asunnossa.
Mitä tilanteessani kannattaisi tehdä? Nykyinen asunto on ihan ok, mutta rahanmeno ei. En tiedä, koska olen työkykyinen ja kuinka nopeasti tulisin työllistymään.
Kommentit (20)
Asumisoikeusasunto? Sellainen ei estä tukien saamista, mutta rahat ovat suht turvassa aso-maksussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka iso perintö?
Muutama 10t -Ap
Vierailija kirjoitti:
Asumisoikeusasunto? Sellainen ei estä tukien saamista, mutta rahat ovat suht turvassa aso-maksussa.
Se voisi olla hyvä idea!
No jos et välttämättä tokene työkykyiseksi, niin yksi vaihtoehto voisi olla muuttaa paikkakunnalle, josta on varaa ostaa asunto. Selvitettävä asia on silloin, saako asuntoa tarvittaessa myytyä tai vuokrattua, jos tilanne muuttuukin (ei saa olla syrjäseutu tai muuttotappiokunta).
Tietämättä tarkemmin, missä asutte niin katsoisin kuitenkin asuntoja jossain pienessä kaupungissa, jossa palvelut hyvät.
Siis saitko sä rahaa vai asunnon perintönä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos et välttämättä tokene työkykyiseksi, niin yksi vaihtoehto voisi olla muuttaa paikkakunnalle, josta on varaa ostaa asunto. Selvitettävä asia on silloin, saako asuntoa tarvittaessa myytyä tai vuokrattua, jos tilanne muuttuukin (ei saa olla syrjäseutu tai muuttotappiokunta).
Tietämättä tarkemmin, missä asutte niin katsoisin kuitenkin asuntoja jossain pienessä kaupungissa, jossa palvelut hyvät.
Mitä sairaampi on, sitä tärkeämpää on asua paikkakunnalla, jossa sairaanhoito on hyvällä tasolla. Yliopistokaupungit (yliopistosairaalat) on tässä suhteessa varmimpia, mutta toki myös kalleimpia.
Kyllä omistusasuntoihin saa kaikki tuet myöskin.
Ei asumisoikeusasunto ole mikään erikoistapaus tukien saamisen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumisoikeusasunto se vasta kallis onkin.
Pienen pääoman lisäksi pitää tosi korkeata vastiketta eli vuokraa kuukausittain.
Aivan sama kuin asuisi vuokralla.
Asumisoikeusasunto on mielestäni aika huono vaihtoehto. Et kuitenkaan omista sitä oikeasti ja kuitenkin se vastike on lähes samaa luokkaa kuin vastaavan kokoisen asunnon vuokra. Lisäksi siinä on sitten rahaa kiinni useampi kymppitonni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asumisoikeusasunto on mielestäni aika huono vaihtoehto. Et kuitenkaan omista sitä oikeasti ja kuitenkin se vastike on lähes samaa luokkaa kuin vastaavan kokoisen asunnon vuokra. Lisäksi siinä on sitten rahaa kiinni useampi kymppitonni.
Niin ja ei kai sitä varmaksi tiedä, jos sossu kumminkin vaatisi hankkiutumaan siitä eroon ja muuttamaan kaupungin vastaavan kokoiseen asuntoon. Ap
Vierailija kirjoitti:
No jos et välttämättä tokene työkykyiseksi, niin yksi vaihtoehto voisi olla muuttaa paikkakunnalle, josta on varaa ostaa asunto. Selvitettävä asia on silloin, saako asuntoa tarvittaessa myytyä tai vuokrattua, jos tilanne muuttuukin (ei saa olla syrjäseutu tai muuttotappiokunta).
Tietämättä tarkemmin, missä asutte niin katsoisin kuitenkin asuntoja jossain pienessä kaupungissa, jossa palvelut hyvät.
Silloinkin jos tulen työkykyiseksi, en voi tietää kuinka nopeasti saan työn! Lapsi puolestaan on tulossa juuri murrosikään, joten sen kannalta huono vaihtoehto muuttaa johonkin, missä välimatkat kavereille, harrastuksiin ja kouluun on pitkät. Hän sanoo viihtyvänsä hyvin maalla, mutta veikkaan että 24/7 siellä ei-minkään keskellä saattaa muuttaa mielen jossain vaiheessa... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sossu ei voi vaatia kotia myytäväksi, ei edes asumisoikeusasuntoa.
Kai tuohon lakipykälät löytyy. Sossun on toimittava lainsäädännön mukaan.
Asunto hyvien liikenneyhteyksien varrelta, mielellään esim. junarata eikä bussiyhteydet, jotka voivat muuttua. Tosin asumisoikeusasunto ei ole niin halpa kuin mitä ehkä kuvittelet. Alkupääomaa pitää olla noin 25000 euroa ja sitten joka kuukausi kaksiosta 500-800 euroa eli säästöt menisivät eikä kuukausikulutkaan hirveästi pienene. Kirkkonummella ja Vantaalla oli edullisimmat asumisoikeusasunnot kaksioista (vähän päälle 500 euroa), kun katsoin pääkaupunkiseudun ympäristöstä. Muusta maasta en tiedä. Tarjontaa on kyllä tosi paljon mutta maksut aika lailla samoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos et välttämättä tokene työkykyiseksi, niin yksi vaihtoehto voisi olla muuttaa paikkakunnalle, josta on varaa ostaa asunto. Selvitettävä asia on silloin, saako asuntoa tarvittaessa myytyä tai vuokrattua, jos tilanne muuttuukin (ei saa olla syrjäseutu tai muuttotappiokunta).
Tietämättä tarkemmin, missä asutte niin katsoisin kuitenkin asuntoja jossain pienessä kaupungissa, jossa palvelut hyvät.
Mitä sairaampi on, sitä tärkeämpää on asua paikkakunnalla, jossa sairaanhoito on hyvällä tasolla. Yliopistokaupungit (yliopistosairaalat) on tässä suhteessa varmimpia, mutta toki myös kalleimpia.
En ole (enää) sillä lailla sairas, että tarvitsisin todennäköisesti usein akuuttia sairaanhoitoa sairaalassa tai yliopistosairaalan erikoisosaamista monta kertaa vuodessa. Arjessa olen hitaampi ja jaksamattomampi kuin normaali, joten asumuksen ja pihapiirin olisi hyvä olla sellainen, missä ei ole kauheasti ylläpidettävää. Muuten joudun ulkoistamaan piha- rakennus-, ja puunkaatotöitä ja siitä tulee taas menoerä. Ap
Opettele sijoittamaan. Lainaa kirjastosta sijoituskirjoja.Sulla on nyt aikaa opetella sijoittaminen, laita perintörahat tuottamaan lisää rahaa. Aloita varovasti, ei kuitenkaan rahastoihin vaan suoraan kotimaisiin osakkeisiin. Älä luota pankkien neuvoihin, pankkien tehtävä on tuottaa voittoa itselleen, vaan opettele ymmärtämään, miten rahalla tehdään rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä omistusasuntoihin saa kaikki tuet myöskin.
Ei asumisoikeusasunto ole mikään erikoistapaus tukien saamisen kannalta.
Joo, mutta omistusasunnon korjaukset on maksettava itse. Ehkä pieniin kuluihin voi harkinnanvaraista pyytää, mutta ei kai esimerkiksi johonkin peltikaton uusimiseen voi toimeentulotukea pyytää? Ap
Tuo on hankala ongelma, kun on niin pienituloinen, ettei tuloillaan tule toimeen. Jos on jotain säästöjä, rahat hupenevat tässä tapauksessa päivittäiseen elämiseen.
Ehkä ensimmäinen ratkaisu olisi löytää halvempi asunto. Sun terveyden kannalta kerrostaloasunto (hissi yms.) olisi helpoin. Lapsen takia muutto vähän isommalle paikkakunnalle olisi ehkä viisasta. Isompi paikkakunta mahdollistaisi myös sinulle paremmin työtilaisuudet kunhan olosi paranee (vaikka vain osa-aikatyöt).
Onko mahdollista löytää sopivalta alueelta pieni kaksio, jossa vuokra alle 550 e/kk?
Kun sulla on oikeus asumistukeen, en lähtisi sitomaan rahoja asunnon ostamiseen tai edes aso-asuntoon. Jos lasket vuokran -asumistuen, se on sun tilanteessa kuitenkin edullisempaa asumista kuin nuo edelliset.
Toki kannattaa laskea jokaisesta esimerkki menoineen ja miettiä sitä. Asunnon ostamiseen raha ei taida riittää ja sun voi olla vaikea saada lainaa vaikka osa rahoista olisikin koossa, nykyisin ovat taas tiukkoja. Lisäksi kun sulla on kasvava lapsi kotona ja omia terveysongelmia, tulet tarvitsemaan niitä perintörahoja yllättäviin kuluihin, joten jos rahat on sidottu asuntoon (laina tai aso), elämä tulee olemaan yhtä kitumista.
Kun saisit edes vähän alas kuukausittaisia menoja, voisit sijoittaa suuremman osan perintörahoja ja saada ne poikimaan ja pitää osan puskurirahastona arjen tarpeita varten.
Kannattaa miettiä myös, mikä olisi mielekkäintä sun elämässä: että on omistusasuntoja eläisitte tukien varassa kituuttaen vai että teillä olisi lapsen kanssa enemmän rahaa käytössä johonkin ekstraan perusmenojen lisäksi?
Aso-asuntoa suosittelen, joskin niihin aika pitkät jonot (hyviin, osaan voi päästä heti)
Kynnysrahaan riittäneee saamasi perintö, jos vaikka jääkaappi hajoaa et joudu ostamaan uutta itse, ja asut (kolmiossa) n.100-200e/ kk edullisemkin mitä vastaavassa vuokra-asunnossa.
Plussaa myös fiksut naapurit, ei ole pahimpia narkkeja ym. joita vuokrataloissa kohtaa.
Asumistukea saa aso-asuntoon (jos tarvetta joskus on) ja tuo 1200-2400e mitä säästää vuodessa vuora-asuntoon verrattuna on iha kiva säästö, voitte tehdä tuolla rahalla matkan joka vuosi, tai voit maksaa pojalle ajokrtin, tai vaikka säästää/sijoittaa tuon rahan.
Kuinka iso perintö?