Mistä löytää ystäviä kun on pieniä lapsia?
Olen voimaton. Ennen oli kavereita ja yksi paras ystävä. Kun sain lapsia kaikki alkoi vähitellen häviämään ympäriltä koska minulla on lapsia ja heillä ei. (En pääse juhlimaan tai extempore matkoille viikonlopuksi) Entinen paras ystäväkin haluaa nähdä vain sillointällöin jos minulla lapsivapaa. Aina sovitaan että nähdään enemmän mutta sitten häntä ei kiinnostakkaan. Osa jotka jotenkin vielä roikkuu elämässäni, pitää yhteyttä vain jos tarvitsee minulta apua: kuuntelijaa omissa ongelmissa tai "asut siinä lähellä niin voitko tehdä sitä ja tätä ja tuota"
Olen niin kyllästynyt ja väsynyt tähän. Aina kun minulla olisi surua tai iloa jaettavana, mietin kelle kertoisin. Aina tajuan etten kellekkään. Sitten itken. Tuntuu niin pahalle kun varmasti tiedätte tunteen kun on jostain innoissaan tai tosi surullinen ja haluaisi puhua, mutta ei ole ketään, ei ketään jolle voisi puhua ja jota kiinnostaisi. Olen siis myös yh joten ei ole miestäkään jolle puhua.
Mistä löytäisin uusia kavereita, asun vähän syrjemmässä ja täältä ei kovin usein eikä aikaisin pääse esim mihinkään kerhoihin. Olen myös aika ujo tutustumaan mutta kun alkuun pääsee olen iloista ja rentoa seuraa.
Kommentit (3)
Fb-ryhmistä, kun kertoo että kaipaa seuraa muista äideistä. Teitä on paljon.
Vauvakerhoon ja hiekkalaatikolla varmaan tutustuu. Minusta on vaikeampaa löytää kavereita, joilla ei olisi lapsia, tai vaihtoehtoisesti joilla olisi muutakin puhuttavaa kuin lapset. Lapsellisilla on kaikilla aina kavereita.
Minä löysin kolmekymppisenä yhden parhaimmista ystävistä seurakunnan kerhosta. Odottelimme siinä kerhon loppumista ja aloimme jutella. Lapsista ei tullut kavereita, mutta meistä äideistä tuli.