Minä inhoan miestäni!
En oikein enää tiedä mitä iloa hänestä on meille. Meillä on kaksi lasta ja kolmas tulossa. Tällä hetkellä olen viidettä päivää kipeänä ja nähtävästi minulla on kunnon influenssa. En ole nukkunut kunnolla neljään yöhön ja olo on aivan kuin hakattu.
Eilen miehelläni oli vapaapäivä ja lapset olivat pois hoidosta, minä sairaslomalla. Mies sitten tyynesti kertoi lähtevänsä käymään kaverinsa luona. Ei suostunut ottamaan lapsia mukaan tai siirtämään kyläilyään.
Tänä aamuna oli ilmoittanut lapset hoitoon kymmeneksi eli samaan aikaan, kun hänen työnsä alkoi. Minä olen edelleen kuumeessa ja sain varattua tälle päivälle lääkäärin ajan. Mieheni kieltäytyi viemästä lapsia kilometrin päähän päiväkotiiin, koska minulla on kuulemma aikaa koko päivä. Sain vietyä äsken lapset päiväkotiin ja kun hoitaja tervehti meitä minua alkoi itkettää. Hävettää, mutta taidan todella olla aika väsynyt...
Mitä helvettiä teen tuollaisen ihmisen kanssa?? Kaiken liikenevän vapaa-aikansa hän istuu tietokoneella ja suhteemme alkaa olla niin pahassa jamassa, etten enää tiedä miten tästä eteenpäin.
Kommentit (14)
Kolmas tulossa ja ukko pitäisi heivata? Tosi järkeviä neuvoja. . Mitä jos istuisit alas miehesi kanssa ja puhuisit asiat halki?
Vaikka yksin, jos mies ei suostu mukaan.
Yritä saada neuvolasta itsellesi väsymyksesi perusteella saikkua, että saat levättyä väsymyksiä pois.
Jos valitat aina joka asiasta, ei varmaan ota todesta, ettet muka jaksaisi, kunhan valitat vaan. Jos taas olet toinen ääripää, mies uskoo, että selviät kuitenkin vaikka hän ei auttaisi. Nyt laitat ukkosi näkemään ettet oikeasti jaksa, jätät kaikki tekemiset mahdollisimman minimiin etkä pistä itseäsi liian tiukille. Jos ei vie lapsia hoitoon, sanot että hänen on vietävä ettet sinä jaksa. Jos ei vieläkään älyä auttaa, sano että jättää sinulle auton (jos sellainen on) että jaksat viedä lapset hoitoon. Yritän siis sanoa, että sinun on saatava ukkosi ymmärtämään että hänenkin on vastuunsa kannettava. Jos kolmas on vielä tulossa niin voit uskoa, että yksin on vielä raskaampaa.
Meillä oli muuten samanlaista vielä vuosi sitten, mutta onneksi muutosta on nyt tapahtunut parempaan päin. Tsemppiä!
että saisin kuopuksen synnytettyä ja johonkin ikään. Sinä aikana tiukakna vaatisin vastuullisempaa käytöstä mieheltä. Kun vauva ei olisi enää ihan pieni, antaisin ultimaatumin: nämä ja nämä asiat muuttuu seuraavan 3 kk aikana tai tämä suhde katkeaa lopullisesti.
En yleensä valita kovin helposta ja olen onneksi jäämässä kohta äitiyslomalle. Tuntuu niin kuin olisin ihan yksin lasten ja näiden ongelmieni kanssa vaikka minulla pitäisi olla tukena oma aviomieheni. Pitänee varailla tuonne perheneuvolaan aikaa, jos saisin sieltä vaikka edes keskusteluapua. Miehelleni tätä jo aikaisemmin ehdotin, mutta hän ei halunnut ajatellaakkaan koko asiaa.
Ajattelin, että pyydän jotakin tukihenkilöä mukaan synnytykseen. En sen takia, että haluaisin ärsyttää miestäni vaan sen takia että haluan mukaan jonkun jota oikeasti kiinnostaa olla tukenani. Pitänee vielä miettiä tarkemmin..
Ihan sikamaista toimintaa mieheltä!
Kysy jaksaisiko hän sinun sijassasi? Eroa en kyllä suosittele, jos jotenkin miehesi järkiintyisi. Sopikaa vaikka ettei tietokonetta saa avata vasta kun lapset nukkuu? Jos sitten touhuilisi vaikka lasten kanssa. Nyt vaan tilannetta selvittämään ennen kuin kolmas syntyy. Voimia ja yritä levätä että paranet:)
lukee näiden mammojen tekstejä. heti, jos ongelmia niin kehoitetaan lähtee lätkimään. On sen seuraavankin miehen kanssa ongelmia!
Eiköhän meistä moni sitä paitsi tunnista ap:n miehen käyttäytymismallit.
Sinun pitäisi ap panna kova kovaa vastaan - arvaan vaan, että et väsyneenä, kipeänä ja raskaana ole oikein parhaassa vedossa siihen. EHkä tuollainen ultimaatumi ilman varsinaista uhkausta olisi hyvä: teet listan - ei mitään kovin suureellista - siitä minkä asioiden pitää muuttua seuraavan kahden kuukauden aikana.
Minä olen muuten miehelleni sanonut muutaman tuollaisen vaatimuksen. Mies on kysynyt " tai tapahtuu mitä, otat eron vai?" ja olen vastannut, etten todellakaan ole eroamassa vaan että yksinkertaisesti vain vaadin ilman uhkaa jonkin asian muuttumista. Tehoaa näköjään sekin.
ei todellakaan ole normaalia toimintaa.
oma mieheni ei ikinä käyttäytyisi noin!
kyllä monet miehet on vapaamatkustajina perheissä, teettävät 90% kotitöistä naisilla ihan pokkana
kun se menee vain monologiksi kun toinen ei suostu istumaan alas edes kuulemaan mitä sanottavaa olisi...
toviottavasti ap:llä ei ole näin.
takana vai onko äiti vauvakuumeessa suostutellut vauvaprojekteihin perusteluilla " eihän siitä sulle paljon vaivaa ois, kun minähän tän arkirumban kuitenkin hoidan" ? Sitten kun on pullat uunissa, rupee jaksut loppumaan? En siis tiedä, mikä ap:n tilanne, mutta tuli vaan mieleen, kun meillä tuttavapiirissä pilvin pimein näitä perheitä, joissa miehelle olis hyvin riittäny 1-2 lasta ja sitten ovat vaimonsa mieliksi " suostuneet" kolmanteen tai neljänteen.
" Koska sehän on iiiihaaan hirviö, joka riistää puolisoltaan mahdollisuuden saada just nin monta lasta, kun tämä haluaa" . Tämä lause pätee siis, jos mies haluaa vähemmän lapsia kuin nainen. Se on ok, että nainen ei tee miehen painostuksesta lisää lapsia.
Joka tapauksessa, toivottavasti ap saatte tilanteen selviämään. Vaikea kuitenkaan uskoa, että ap olis tieten tahtoen mennyt kusipäisen miehen kanssa naimisiin ja pykännyt kolme lasta. Joten joku alitajunen syy miehellä varmaan käytökseen on. Se olis nyt hyvä selvittää eikä pelkästään ruveta kirjaamaan ultimaattumeita miehen suuntaan.
Yksinhuoltajanakin on taatusti rankkaa, mutta saisitpa ainakin mahdollisuuden uuteen onneen.