Unelmien lapsiluku, vain lapsia haluavat vastaavat. Velat, älkää vaivautuko.

2

Nyt on 2 lasta, 4-vuotias ja vauva. Ajattelen, että kolmas vois olla, mutta en tiedä saanko pakettia toimimaan. Töitä pitäisi ehtiä tehdä, säästää ja varmaan muuttaa isompaan asuntoon.

Kaksi eli lapsiluku on täynnä.

Nyt on kuusi, mutta tulkoot niin paljon kuin herra siunaa.

3,2

Kolme, joista nuorin on puoliksi kultainen noutaja.

Nuorena ajattelin, et haluaisin viisi lasta. Olenkin ollut viidesti raskaana. Raskauksista syntyi kolme lasta. Perhe on tuntunut kokonaiselta kuopuksen syntymän jälkeen.

7 tai 9

Nyt on kuudes tulossa.

Meillä onnellinen perhe jossa molemmat vanhemmat rakastaa kotielämää lasten kanssa. Kaikki lapset käyttäytyy hyvin ja hyvä koulumenestys. On tarjota aikaa, tilava koti, ja onnellinen lapsuus. Silti hävettää ihmisten ajatukset. Lähinnä se että ollaan pienituloisia. Ette voi kuvitella kuinka paljon tulee kommenttia negatiiviseen sävyyn suurperheelle. Tänään viimeksi. Voi olla että jää lapsiluku tähän kun alkaa tuntumaan ettei koko perheen voimin kehtaa liikkua julkisilla paikoilla.

1

9

4-6

2 olisi ihanne. Yhteen taitaa jäädä.

2 tai 3, mutta yhteen jää.

4, koska itselläni on 3 sisarusta ja ollaan tosi läheisiä, toivoisin lapsilleni samaa tunnetta. En kyllä tiedä kuinka selviytyisin neljästä lapsesta, kun ei vielä ainuttakaan ole... Onko muuten lastensaannin lomassa joidenkin ajatus ihanteellisesta lapsiluvusta muuttunut isommaksi/pienemmäksi? 

Kahta halusin ja kaksi sain (nyt 11 ja 15 v). Kaikin puolin hyvä lapsimäärä. Aikaa, tilaa, muistikapasiteettia ja rahaa on riittävästi. Yksi voisi tuntua vähältä, kaksi ei. Ehkä tämä on enemmänkin tunne-asia. Hyvä myös saada kokea erilaisten lasten vanhemmuutta. Mikä on yhden kanssa helppoa on toisen kanssa vaikeaa.

Siskollani on kolme lasta. Yllättävän usein tulee ongelmia että pitäisi olla monessa paikassa yhtä aikaa tai hankala mahtua johonkin.

Ennen ensimmäistä lasta kuviteltiin, että neljä. Mutta yhden jälkeen alkoi tuntua siltä, että tämä riittää meille. Ollaan oltu todella tyytyväisiä. Lapselle on riittänyt aikaa ja muitakin resursseja.

0 (älä huoli ap, en nähnyt vaivaa)

Vierailija kirjoitti:

Kahta halusin ja kaksi sain (nyt 11 ja 15 v). Kaikin puolin hyvä lapsimäärä. Aikaa, tilaa, muistikapasiteettia ja rahaa on riittävästi. Yksi voisi tuntua vähältä, kaksi ei. Ehkä tämä on enemmänkin tunne-asia. Hyvä myös saada kokea erilaisten lasten vanhemmuutta. Mikä on yhden kanssa helppoa on toisen kanssa vaikeaa.

Siskollani on kolme lasta. Yllättävän usein tulee ongelmia että pitäisi olla monessa paikassa yhtä aikaa tai hankala mahtua johonkin.

Tätä mahtumista ja tilan puutetta mietin kyllä 2 ja 3 välissä myös. Eli tuleeko suhteellisesti enemmän kuluja ja vaivaa kun ekan ja tokan välissä? Esim. isompi auto välttämätön?! Kannattaako vain tyytyä vähempään ja lakata toivomasta lisää lapsia.

Halusin ainakin 28-vuotiaaksi asti lapsia kaksi... ensin tytön ja sitten pojan.

Sitten se vaihtui nollaan.

Voin vakuuttaa, ettei tästä ollut vaivaa.

-vela-

Kyllä mä näitä aikuisia olisin voinut ottaa vaikka kuusi. Koska ne pitää itse tehdä ja kasvattaa, yksi riitti.