Lue keskustelun säännöt.
Vuoden paskamutsi tässä hei! Läpsäisin lasta pepulle, kun ei totellut mitään.
19.06.2019 |
Lapsi parkui "älä lyö". Mulla meni yli. Ei niin olisi saanut toimia. Tuntuu tosi pahalta. Pyydettiin kyllä anteeksi ja halittiin kun sovittiin. Kivittäkää mut.
Onko sulle käynyt koskaan näin?
Kommentit (53)
No jos ei ollut instaperse niin ihan oikein. Olisi lapsi treenannut paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha yrittää keventää tunnelmaa jollain paskamutsi-jutuilla. Löit lastasi, mikä on todella vakava asia. Onko kaikki kunnossa elämässäsi?
Kyllä pitäisi olla kunnossa. Eikä ollut kevennys, vaan ihan oikea tunne. Pimahdin ja kaduttaa.
En ole koskaan näin toiminut enkä enää toimi.
Se joka vitsaa säästää, lastaan vihaa. Joka lastaan rakastaa, sitä ajoissa kurittaa.
En taida kivittämään ruveta. Niin täydellinen äiti en ole itsekään omille lapsilleni aikoinani ollut, että olisi varaa muita arvostella. Neuvoisin kuitenkin kehittämään etukäteen kunnon strategian, mitä noudatat, kun seuraavan kerran tulee lapsen kanssa tiukka tilanne. On ehkä helpompi jos on valmis suunnitelma, niin pimahtaminen ei pääse yllättämään, vaan voi turvautua valmiiseen toimintatapaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä tietyt säännöt ja johdonmukaisuus arjessa mukana koko ajan vai puuttuuko ne? Mitä teet kun lapsi ei tottele, ennen pimahtamista siis?
On käynyt. Miksei pepulle voisi läpsäistä, ei se edes satu, mutta antaa tarvittavan viestin.
Joskus kun lapseni oli pieni ja villimmässä iässä, se pääsi livahtamaan viereltäni ja kun huomasin, oli jo juoksemassa liikenneympyrässä. Hain kauhistuneena lapsen pois ja pidin pahimman huutosaarnan koskaan, heti kotiin päästyä annoin "selkäsaunan", läpsin pyllylle (jossa vielä ulkohaalari päällä) muutaman kerran.
Sen jälkeen auttoi kun vain vihjaisi selkäsaunasta, osasi totella.
Näinhän vanhemman kuuluu tehdä, että lapset säilyvät hengissä.
Nykyään kaikesta luonnollisesta biologisesta käytöksestä tehdään suuri haloo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ihmiset tehdään virheitä ja katumisesi tarkoittaa, ettet halua tehdä noin. Muista kuitenkin hakea apua, jos tuo toistuu. Toistuminen kertoo siitä, ettet pysty hallitsemaan ärtymystäsi ja siihen saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Turha yrittää keventää tunnelmaa jollain paskamutsi-jutuilla. Löit lastasi, mikä on todella vakava asia. Onko kaikki kunnossa elämässäsi?
Lyöminen on kyllä aivan eri asia kuin pyllylle läpsytys.
Lyöminen tapahtuu nyrkillä, yleensä kasvoihin. Lyöminen on väkivaltaa, tuo ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On käynyt. Miksei pepulle voisi läpsäistä, ei se edes satu, mutta antaa tarvittavan viestin.
Joskus kun lapseni oli pieni ja villimmässä iässä, se pääsi livahtamaan viereltäni ja kun huomasin, oli jo juoksemassa liikenneympyrässä. Hain kauhistuneena lapsen pois ja pidin pahimman huutosaarnan koskaan, heti kotiin päästyä annoin "selkäsaunan", läpsin pyllylle (jossa vielä ulkohaalari päällä) muutaman kerran.
Sen jälkeen auttoi kun vain vihjaisi selkäsaunasta, osasi totella.
Näinhän vanhemman kuuluu tehdä, että lapset säilyvät hengissä.
Nykyään kaikesta luonnollisesta biologisesta käytöksestä tehdään suuri haloo.
Ymmärrän säikähdyksen tuollaisissa tilanteissa, mutta ei mikään oikeuta kajoamaan lapseen väkivalloin tai huutamalla. Pelolla kasvattamalla saa aikaiseksi pelkkiä ongelmia. Suuttumusta saa toki näyttää muuten.
Vierailija kirjoitti:
Me ihmiset tehdään virheitä ja katumisesi tarkoittaa, ettet halua tehdä noin. Muista kuitenkin hakea apua, jos tuo toistuu. Toistuminen kertoo siitä, ettet pysty hallitsemaan ärtymystäsi ja siihen saa apua.
Alottajan käytös on tyypillistä masentuneelle. Haetaan sitä positiivista palautetta, kannastusta ja heittäydytään pahinmaksi marttyyriksi sitten jeesuksen. Joten avun tarve on akuutti jo nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on joskus vaikeaa, varsinkin jos omat vanhemmat antaneet agressiivisuuden siemenen omalla väkivaltaisuudellaan. Itsensä ja muiden tuomitseminen ei auta. Tietoisuusharjoitukset ja oman vihaisuuden tunnistaminen se metodit vastaavanlaiaten tilanteiden välttämiseen auttavat.
Itse jouduin kirjoittamaan ylös tunteitani ja analysoimaan mikä sai mut "off" sekä meditoin säännöllisesti. Kaikki on ollut hyvin jo monta vuotta, rakastan lastani oikeasti joka hetki. Kun rakastaa lastaan oikeasti, ei ikinä tulisi mieleenkään olla väkivaltaknen, sarkastinen tai ilkeä.
Pitää tehdä paljon töitä jos haluaa oikeasti muuttaa käytöstään, riippuen miten hankalat traumat itsellään on.
Kyllä muutkin nisäkäs-äidit läpsäyttää pentuaan, tai näykkäsee, jos on pentu tuhmasti tai vaarallisesti käyttäytyy.
Niinhän lapset oppivat ja pysyvät elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha yrittää keventää tunnelmaa jollain paskamutsi-jutuilla. Löit lastasi, mikä on todella vakava asia. Onko kaikki kunnossa elämässäsi?
Lyöminen on kyllä aivan eri asia kuin pyllylle läpsytys.
Lyöminen tapahtuu nyrkillä, yleensä kasvoihin. Lyöminen on väkivaltaa, tuo ei ole.
Myös lapsella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen siinä missä aikuisellakin. Tuolla kadulla joku tulee läpsimään sinua pyllylle on vaikea kuvitella ettet ole soittamassa 112.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha yrittää keventää tunnelmaa jollain paskamutsi-jutuilla. Löit lastasi, mikä on todella vakava asia. Onko kaikki kunnossa elämässäsi?
Lyöminen on kyllä aivan eri asia kuin pyllylle läpsytys.
Lyöminen tapahtuu nyrkillä, yleensä kasvoihin. Lyöminen on väkivaltaa, tuo ei ole.
Miksi ei ole väkivaltaa?
Sinuako nyt pitäisi sääliä, kun sinulle tuli pahamieli? : (
Tässä tuli oikein oivallisesti esille vanhempien itsekyys. Asiasta tullut pahamieli omitaan kokonaan itselleen ja nyt pitäisi hoivata ja helliä aikuista joka rikkoi lapsen koskemattomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On käynyt. Miksei pepulle voisi läpsäistä, ei se edes satu, mutta antaa tarvittavan viestin.
Joskus kun lapseni oli pieni ja villimmässä iässä, se pääsi livahtamaan viereltäni ja kun huomasin, oli jo juoksemassa liikenneympyrässä. Hain kauhistuneena lapsen pois ja pidin pahimman huutosaarnan koskaan, heti kotiin päästyä annoin "selkäsaunan", läpsin pyllylle (jossa vielä ulkohaalari päällä) muutaman kerran.
Sen jälkeen auttoi kun vain vihjaisi selkäsaunasta, osasi totella.
Näinhän vanhemman kuuluu tehdä, että lapset säilyvät hengissä.
Nykyään kaikesta luonnollisesta biologisesta käytöksestä tehdään suuri haloo.Ymmärrän säikähdyksen tuollaisissa tilanteissa, mutta ei mikään oikeuta kajoamaan lapseen väkivalloin tai huutamalla. Pelolla kasvattamalla saa aikaiseksi pelkkiä ongelmia. Suuttumusta saa toki näyttää muuten.
Lässynlässyn, kyllä lapselle saa ä'äntä korottaa ihan vapaasti kun aihetta on.
Se on jo nähty millasia huligaaneja kasvaa cirlingvanhempien lapsista, joille kaikki selitetään kiltillä äänellä juurta jaksain, lapsi hyppii kaikkien silmille ja siitä kasvaa täysin sietämätön ihminen.
Kyllä lapsia pitää voida komentaa ja näyttää rajat. Jos ei tiukka komentaminen mene perille, luunappi tai niskaote on paikallaan, ettei tenava vahingoita itseään tai muita.
Vanhat keinot on paremmat kuin pussillinen uusia, pyörää ei voi keksiä uudestaan.
Ainoa virhe tuossa oli pyytää anteeksi lapselta. Jos olisit vaan tyynen rauhallisesti antanut rankun ja sitten käsitellyt asian koulutuksellisena toimenpiteenä, olisi lapsikin tajunnut paremmin että oli itse syyllinen ja siitä se kaikki johtui. Nyt kun pyysit anteeksi niin annoit lapselle kuvan siitä, että HÄN joutui vääryyden kohteeksi mikä on omiaan traumatisoimaan henkisesti ja myös estää hänen kehityksensä vääristämällä oikean ja väärän eron: nythän hänelle jäi kuva että syyllisestä tulikin uhri, eikä omaa käytöstään tarvitse muuttaa lainkaan.
Lastan läpsyttelyä pepulle käytetään yleisesti S/M-piireissä.