onko epäreilua? (uusperhe)
Kotihommat yms tehdään yhdessä ja minä hoidan lapseni yksin. Senhän kuuluukin olla niin koska mun lapsi, mutta jotenkin tuntuu hirveen raskaalta että kaikki tarhahakemiset ruuan tekemiset sun muut on vaan mun vastuulla ja siihen lisäks nää yhteiset kotihommat.
Kommentit (14)
tuntuu että mä haluan koko ajan vaan lisää ja lisää. mies kyllä jää hoitamaan sairasta lasta kotiin kun mun hoitovapaat onkäytetty että esim se on ainaki varmaan hyvä juttu :) en tiedä koitanko taas vaatia toiselta vielä ja vielä ja vielä vai mitä. mut on ihan kiva kuulla miten muilla nää hommat menee
Miesystävä pitää mua sitoutumiskammoisena ja vaikka sun mitä. Minusta voimme hyvin tapailla näinkin, mutta kotiini en häntä vie.
seen. Eli se leikkii, se hoitaa, se komentaa, se puhaltaa pipiin. Ihan niin kuin minäkin. Toki mä ajattelen olevani vastuullisempi, minä jään kotiin jos lapsi sairastaa, en oleta että mies joustaa. Mutta jos joku tarhasta haku tai vastaava sopii miehen ohjelmaan paremmin kun mun, niin se hakee.
Se on totta, että ehkä en osaisi vaatia tällaista mieheltä, ellei hän itse olisi ilmoittanut, että näin hän on asian ajatellut. Olen aika onnekas näemmä. Jopa adoptio on vilahtanut miehen puheissa.
Kuulostaa siis musta vähän epäreilulta ap, jos vielä koko kotihommakasa jää sun harteillesi.
musta ei ole oikein, mutta valitettavasti on niitä jotka haluavat vain äidin eivätkä lasta...
ollessaan.
Sikäli paha kyssäri, kun ei ketään oikein voi velvoittaa huolehtimaan toisen lapsesta. Mulle itselleni se oli vaan kynnyskysymys, että suostun koko suhteeseen. En mä jaksa pyöriä samassa kämpässä kahessa eri yksikössä, minä plus lapsi ja minä plus mies.
Meilläkin on ollut puhetta adoptiosta, mutta ehkä se toteutetaan joskus myöhemmin. Lähinnä mies haluaisi sen vuoksi, että lapset perisivät hänetkin pienillä veroilla. Testamentti on kuitenkin jo laadittu.
Ja yhteisiä lapsia meille ei tule eikä miehellä ole omia. Ei luoja suonut, kas kaikkea ei voi saada. Hyvän miehen kuitenkin sain :)
Kyllä minun mielestäni kumpikin osallistuu, jos kerran yhdessä asutaan. Antaahan se lapsillekin parempaa parisuhdemallia - oli sitten kyseessa oma isä tai isäpuoli.
Ei ole epäreilua, sun lapsi, sun haut yms... Mutta jos mies ei halua lasta - haluatkö sinä häntä? Sinun päätös.
Kun mies on hyväksynyt sinut, niin lapsi kuuluu samaan pakettiin. Ei hän voi valita, että välittää vain sinusta, vaan hänen on välitettävä myös lapsesta. Lapsi on ihminen, ei mikään esine. Tavaroita voi viskoa puolison mielipiteiden mukaan pois, mutta lapsi on ihminen, jota ei voi viskata pois, kun häntä ei huvita tavata. Jos kerran mies on valinnut sinut, hän on saanut lapsen siinä mukana.
miehen lapset käy meillä, mutta kyllä mä heidän hommiinsa osallistun enemmän kuin mies mun lapsen.
Ymmärrät, että päiväkotipalaverit ja sairaan lapsen hoito kuuluu sinulle, mutta kodin arjen pyörittäminen kuuluisi olla yhteistä.
mies on tiennyt, että pakettiin kuuluu myös lapsi. Hölmö on, jos ei ota sitä huomioon!
Mutta... eniten ihmettelen sinua!!! Miten ihmeessä olet ottanut miehen, jolle oma rakas lapsesi on ilmaa??? Itse en IKINÄ voisi olla tuollaisen miehen kanssa!
ja hyvin menee näillä osin. mustaon välillä jo raskasta ajatella et pitää hakea lapsi tarhasta kun ei ole mikään hirmu lyhyt matka mutta silti en jaksa " rasittaa" miestäkää kun ei ole sen velvollisuus t ap