Lue keskustelun säännöt.
Pitkä suhde heräsi uudestaan, kun vaimo myönsi tunteneensa ihastuksen tunteita toiseen mieheen
miemiemiemie
14.06.2019 |
Hei eli otsikossa lyhyesti miedän parisuhteemme tilanne. Muutama viime kukkausi olivat hankalia välillä, mutta elämä oli ihan hyvää, sanoi vaimokin, ettei mitään vikaa ollut, seksi meillä on aina toiminut, mutta minulla oli maaliskuussa lyhyt epätoivon kausi(työstressi ja liian vähän nukkuminen saivat epäilemään vaimon tunteita, mikä on aina ollut hankala asia minulle). Yhden viikon aikana herättelin väsynyttä(aikaiseen aamuun töihin menevää) vaimoa, kun olisin kaivannut hellää sanaa tai halausta vahvistukseksi rakkaudesta ja lopulta haukuin hänet pystyyn yhden minuutin purkauksena, itsekkääksi, kun ei suo minulle edes lyhyttä hetkeä illalla. Vaimo kai luuli, että halusin vain seksiä.
Muutimme syksyllä eri puolelle Suomea ja molemmat saivat uudet työpaikat, ostimme uuden talon, minun piti kahden vuoden kotonaolon jälkeen palata työttömyydestä ja lapsenhoidosta asiantuntijatyöhön ja vaimonkin töykuva muuttui niin, että näki enemmän uusia ihmisiä.
Tuon kuvaamani oman napsahtamisen jälkeen(en yleensä ikinä hauku vaimoa, vaikka molemmat on 16 vuoden aikana huudettu toisillemme monet kerrat + hän on suunnilleen epäitsekkäin ihminen, jonka tiedän) vaimo oli ilmeisesti mennyt avautumaan ystävälleen tai siis yhteiselle tuttavallemme, joka oli rivarissa naapurissa asuva eronnut sinkkunainen. Tämä ystävä oli heti alkanut puhumaan hänelle erosta ja kannustamaan siihen.
Heillä oli yhteinen baarireissu pääsiäisenä, ja osa ahdistuksestani liittyi siihen, koska olen ajatusten tasolla äärimmäisen mustasukkainen - mitä en ole tunnustanut itselleni. Olen purkanut näitä tuntoja tuolloin maaliskuusta lähtien vaimolleni tajuamatta, että ne ovat ahdistaneet ja satuttaneet hätä - osin leikin varjolla yritin puhua, koska ei mulla ole ketään muutakaan juttukaveria, ei ole ollut kohta 20 vuoteen, kuten ei vaimollakaan ennen tätä uutta ystävää. On ollut vaikea selittää vaimolle, että oikeasti luotan häneen, että nuo puheeni ovat vain mörköjä, joita pulpahtelee pintaan, taidan kärsiä menettemisenpelosta(isäni kuoli, kun olin pieni).
Kommentit (16)
Hän kokee painostavana, jos yritän liikaa tehdä itseäni tykö, itse taas toivon, että jos suutelemme, tavoittaisimme molemmat sen jaetun tunteen, jonka löysimme uudelleen viime viikolla. Olen yrittänyt nyt panostaa myös kotitöihin, olen ostanut kukkia, laittanut hyvää ruokaa, ja muutenkin hellinyt häntä. Mitä vielä voisin tehdä? Etenkin hyvittääkseni tuon epäluottamuksen, joka selvästi sai hänet yhden asteen torjuvammaksi tunteiden näyttämiselle(ei siis tosiaan lopahtanut uusi hellyys mihinkään, mutta vähän vaimentui), johon hän lähti ihan täysillä mukaan sitä ennen.
Onko mitään "temppuja"? Hän on sellainen, että tykkää siis, kun tunteet näyttää teoin ja elein, yritän keksiä, mikä piristäisi häntä ja saisi taas rakastuneen hymyn hänen huulilleen.
Toinen kysymys - miten kestän oman hullun vainoharhaiset mustasukkaisuusajatukset tänä iltana, kun vaimo lähtee viihteelle tuon eronneen naispuolisen ystävämme kanssa? Ystävä oli vielä vaimon kerrottua uudesta rakkaudestamme yrittänyt kannustaa häntä silti eroon. En halua pilata vaimoni iloa ainoan naispuolisen ystävänsä kanssa hengailusta 16 vuoteen, enkä halua kuormittaa häntä enää hulluilla ajatuksillani. Toisaalta on paha omatunto, kun edes tulee noita ajatuksia - vaimoni on tosiaan luotettavin ja rehellisin ihminen, jonka tiedän. Lopetin tän kriisin takia tupakinpoltonkin, kun päätin laittaa oman itseni fyysisesti ja henkisesti kuntoon parisuhteen ja itsenikin takia ja alkaa taas elää, elämäni rakkaimman ihmisen kanssa. Niin etten voi edes vetää tupakkia ketjussa, kun lapset on nukkumassa. Mitä ihmettä keksin, että pysyn kasassa? Sain tänä aamuna ihan fyysisen tärisemiskohtauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiivistä.
Ei tuota jaksa lukea erkkikään. Ei kukaan mies kirjoita noin pitkästi, paitsi ehkä ruuneperi.
Viamon ihastuksesta sen verran, että oli visssiin aika kevyttä kamaa - sellaista teinitytön perhosten lentelyä vatsassa, kun puolituntematon hymyilee ja sanoo hyvät huomenet). Ja sanoi myös, että ei ole keskustelumme jälkene tuntenut enää edes mitään sellaista tuota ihastusta kohtaan.
Tuntuipa hyvältä purkaa tuntojaan tänne.
Pahin pelkoni taitaa olla, että se eronnyt, meille selvästi parisuhteestamme kateellinen ystävämme, yrittää tämäniltaisella tyttöjen reissulla juottaa vaimoani ja parittaa jonkun kanssa - jotenkin ei tunnu kaukaa haetulta edes ajatus, että hän olisi järjestänyt vaimoni ihastuksen samalle keikalle mukaan.
Sitten olen ruuneperi. Aina olen ollut.
Ap, vaikutat kauhealta aviopuolisolta ja ilkeältä, itsekeskeiseltä ihmiseltä. Nimimerkkisi on todella kuvaava. HERÄTTELET väsynyttä nukkuvaa yö toisensa jälkeen? Huudat hänelle siitä kun ei pane sinun harhaluulojesi paijailua omien perustarpeidensa edelle? Olet mustasukkainen puolisosi ystäville?
Joo, puolisosi ystävä on oikeassa. Minäkin yrittäisi saada puolisosi järkiinsä ja eroamaan sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muijasi on vittuuntunut sun jatkuvaan lätinääs ja se sen ihastus on varmasti tulossa mukaan ihan sun naisen halusta. Ootko ihan urpo? Se ei vaan heti halua tunnustaa koko totuutta ja nyt ottaa kaiken irti sun typeryydestä. Sillä välin kun sä siivoat kun joku kotirouva, se touhuaa sen jätkän kanssa.
Vaikutat hyvältä ja ihanalta mieheltä! Ihanaa, kun miehenä haluat panostaa suhteeseen ja osoittaa rakkautta! Voin samaistua niin tuohon oman epävarmuuden ja mustasukkaisuuden tunteeseen. En osaa antaa neuvoja, mut toivotan paljon tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaikutat kauhealta aviopuolisolta ja ilkeältä, itsekeskeiseltä ihmiseltä. Nimimerkkisi on todella kuvaava. HERÄTTELET väsynyttä nukkuvaa yö toisensa jälkeen? Huudat hänelle siitä kun ei pane sinun harhaluulojesi paijailua omien perustarpeidensa edelle? Olet mustasukkainen puolisosi ystäville?
Joo, puolisosi ystävä on oikeassa. Minäkin yrittäisi saada puolisosi järkiinsä ja eroamaan sinusta.
Hei ,kiitos kauniista sanoista. Luitko kaikki viestinit? Nimimerkkini on huumoria, olen välillä itsekeskeinen, aina äänessä, kovaääninen, mutta pohjimmiltani epävarma ja omasta mielestäni olen tehnyt parhaani, että myös vaimoni ja perheeni olisivat onnellisia. Se ei vaan ehkä ole riittänyt, mutta olen päättänyt yrittää kovemmin. Ja nyt tunnetila on parempi - teen asioita vaimoni mieliksi rakkaudesta ja koska haluan olla reilumpi, en menettämisenpelosta, kuten joskus aiemmin.
Et ilmeisesti ymmärtänyt, että vaimo oli ihastunut lyhyesti toiseen mieheen ja kertoi siitä minulle. Selvisimme siitä kai aika hyvin, kun molemmilla löytyi tunteet. En sisi ole hänen ystävästään mustis.
En pysty mitään ajatuksilleni, vaikka tiedostan ne vainoharhaisiksi. Siksi kysyn neuvoa, miten käsitellä niitä, ilman että kuormitan niillä vaimoani ja suhdettamme, koska ketään juttukaveria minulla ei vaimoni lisäksi ole.
Sain nyt väjän kuvan, että ap selittelee tekojaan parhain päin palstalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miemiemiemie kirjoitti:
Viamon ihastuksesta sen verran, että oli visssiin aika kevyttä kamaa - sellaista teinitytön perhosten lentelyä vatsassa, kun puolituntematon hymyilee ja sanoo hyvät huomenet). Ja sanoi myös, että ei ole keskustelumme jälkene tuntenut enää edes mitään sellaista tuota ihastusta kohtaan.
Tuntuipa hyvältä purkaa tuntojaan tänne.
Pahin pelkoni taitaa olla, että se eronnyt, meille selvästi parisuhteestamme kateellinen ystävämme, yrittää tämäniltaisella tyttöjen reissulla juottaa vaimoani ja parittaa jonkun kanssa - jotenkin ei tunnu kaukaa haetulta edes ajatus, että hän olisi järjestänyt vaimoni ihastuksen samalle keikalle mukaan.
Minä olen vaimo ja olen myöa lähdössä tänäön eronneen ystäväni kanssa ulos viihteelle. Jos joku miehen nappaa niin ystäväni. Minä haluan mennä pitämään hauskaa ja palata yön pikku tunneilla kotiin oman rakkaan mieheki luo.älä ole huolissasi
Vierailija kirjoitti:
Sain nyt väjän kuvan, että ap selittelee tekojaan parhain päin palstalle.
Mitä tekoja selittelen? En ole tehnyt muuta, kuin ollut ääliö.
Virheitä olen tehnyt paljon. Pahimpana tuo tunneripustautuminen, rakkauden osoitusten kerjääminen ja mustasukkaisuus, jota ei olisi kannattanut pukea sanoiksi vain, koska tarvitsin jonkun tavan purkaa sitä. En ole ennen osannut arvostaa vaimoni tapaa osoittaa rakkautta kotitöitä tekemällä(joo, joku varmaan kommentoi tähän jotain tosi nerokasta), ennen kuin nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sääliksi käy vaimoa. Jos ap olisi mun mies niin olisin heittänyt ulos ikkunasta karmit kaulassa jo aikoja sitten! Mua ei jukoliste yksikään mies herättele unilta sen takia että tarvitsee itsekkäästi hellyyttä tai lässytystä.
Kaikkea sitä onkin.
Mustasukkaisuus on oman pääsi sisällä, sun on itsesi se kyllä sieltä työstettävä. Ajattele vaikka niin, että mitä enemmän osoitat luottamusta (eli et toitota mustasukkaisuudestasi), sitä enemmän vaimosi haluaa olla sen arvoinen. Jos taas koko ajan epäillään, niin saattaa herätä uhma, että samahan se sitten on vaikka jotain tapahtuisikin.
Toisaalta myös vaimosi voisi halutessaan pettää ihan koska tahansa, miksi suotta sitten rajoittaa sen pelkäämistä vain tähän yhteen iltaan? Eli vaikka hän jäisi kotiin sinua miellyttääkseen (mitä toivottavasti ei tee), jos on siihen altis mieli, niin se voisi tapahtua vaikka jonkun "työpäivän päätteeksi".
Minua auttaa ajatus, että olen suorastaan lapsellisen, sinisilmäisen luottavainen aina siihen pisteeseen, kunnes toisin todistetaan. Ja jos niin kävisi, niin vika ei ole ollut koskaan siinä, että minä "luotin liikaa", vaan kumppani teki itse sen valinnan, kaikesta huolimatta.
Noin muuten niin hienoa että olette löytäneet/löytämässä toisenne uudelleen. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polyamoriassa on omat ongelmansa, mutta tämän ongelman se kyllä ratkaisee hyvin.
Se on bo pettänyt sua. Jätä se lehmä
Vaimoni tunnusti toukokuussa ihastuksensa toisen mieheen minulle(oli jo puhunut siitä kaverilleen, joka oli kehottanut ottamaan yhteyttä mieheen - vaimo ei ollut tehnyt, eikä aikonut tehdä mitään). AIka paha kriisi, itselle etenkin. Itkimme molemmat. Puhuimme läpi kaiken, hän sanoi heti, että haluaa olla kanssasi. Löysimme molemmat uuden rakkaudentunteen, voimakkaamman varmana kuin edes ensirakastumisella, josta vaimoni ei ole ikinä suostuntu edes puhumaan, epäillyt, onko sellaista ehkä ollutkaan, ja ehkä minäkin välillä. Rakkaus on kutienkin vissiin jossain ollut sen 16 vuotta mukanamme, kun se nyt taas löytyi. Minä luovuin epäluuloistani ja pelostani, hän pääsi yli kammostaan rakkauden näyttämistä kohtaan ja selvästi nautti suukoistamme ja yhdessäolosta, oli lyhyesti sanottuna onnellinen.