Oletko joskus unohtanut tavaroita auton katolle..?

Lapsen kengät. Huomasin asian vasta kun ne lensivät maantiellä kiihdyttäessä kyydistä. Onneksi ei ollut ketään takana..

Ite en ole unohtanut, mutta vasta lähti huoltsikan pihasta nainen autolla ja käsilaukku oli katolla. Huidoin hänelle ja huusin sekä osoittelin kattoa. En tiedä mitä hän luuli, mutta näytti vain mulle vihaisena keskaria ja ampaisi moottoritielle. Aika pitkään laukku pysyi katolla. Ehkä se levisi johonkin länsiväylän varteen lopulta.

En muista. EHEHEH

Useampikin kahvimuki on jäänyt matkalle.

Hyvä sääntö: Laita katolle vain tavaraa josta olet valmis luopumaan.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä sääntö: Laita katolle vain tavaraa josta olet valmis luopumaan.

Parempi sääntö: Ole kuin normaalit ihmiset äläkä laita tavaraa auton katolle.

Kasan kirjeitä, olin postimies.

Lompakon. Kuin ihmeen kaupalla se oli pysynyt katolla koko matkan kaupasta kotiin. Tuli kyllä aika ontto olo kun siitä katolta sen kotipihalla löysin.

Aurinkolasit ja navigaattorin - lasit putosivat ja ajoin yli, navigaattori putosi motarin liittymään -> en pysähtynyt. Kännykkä kolisi kattokaiteiden välissä kuusi kilometria ja löytyi vielä katolta duunin pihassa.

Kaksi Pirkka Chili tonnikalapurkkia.

Ensimmäisen putoamista en huomannut mutta toinen tippui takalasin

pyyhkimen päälle ennenkuin lensi kohti takana ajavaa.

Onneksi oli riittävä turvaväli.

Mun isä laittoi kerran uistin laatikon auton katolle. Lähdimme rantaan. Siellä hän huomasi, että missäs uistimet on, kun alettiin venettä pakkaamaan? Lähdettiin takaisin, matkaa oli pari kolme kilometriä. Tie oli pieni hiekkatie, maalla oltiin isovanhemmilla. Siellä tiellä olikin sitten henkilö, oli sattumoisin ollut kävelemässä) joka oli poimimassa uistimia kuin mustikoita metsästä. Isä kertoi tapahtuneen, mutta tuo henkilöä ei meinannut luovuttaa uistimia ”löytäjä saa pitää ”-asenteella oli. Saimme kuitenkin omamme.

Olen. Lompakon Pohjois-Karjalalaisen Juukan marketin pihalla.  Juhannus joskus 90-luvulla. Oltiin Pielisen saarella.  Soitto tuli pankista, että lompakko ja kortti on Juukan poliisiasemalla. Itse en ollut huomannut koko asiaa.  Sitten päätä selvittämään ja veneellä järven yli. Sitten 10 km autolla poliisiasemalle.  Sain todistettua olevani minä. Sain lompakon ja kaikki kortit olivat tallella mutta rahaa ei.  Ajelin takaisin veneelle.  Olin ihan tyytyväinen.

Oletko unohtanut asioita auton alle?

Olen. Taas lompakon. Olin aamuyöllä ajamassa autoa 80-luvulla kun pakoputki petti. Menin auton alle ja kiinnitin sen jotenkin, ja lompakko tippui taskusta.  Kaksi päivää myöhemmin tuli mies pihalleni. Kertoi että on löytänyt lompakon ja siinä olleet 600 mk (noin viikon normipalkka silloin). Avasin lompakon ja siellä oli kaikki rahat. Annoin miehelle puolet rahoista. Olin ja olen edelleen tyytyväinen.

Tuttavalla jäi täytekakku :D Sivustaseuraaja heiluttelee käsiä ja tuttava morjestelee miettien että kukahan hullu se oli, en tunne :D Oli hyvin äkkiä entinen kakku :D

En ole itse unohtanut, mies unohti leipomosta hakemansa täytekakun.

Ajeli kakku kyydissä kotiin vajaan kilometrin matkan, oli mutkiakin tiellä.

Minullakin unohtuvat aina take-away-kahvit jostain syystä auton katolle.

Yleensä muistan vasta autossa kun käsi hamuilee kuppia auton mukitelineestä tai kun kuppi lentää katolta.

Ei onneksi mitään kovin vakavaa, suklaapatukoita ja karttaesitteen. Perillä metsässä, missä karttaa ja suklaapatukoita olisi käytetty pikku luontolenkin kiertämiseen, piti hetki miettiä miksei niitä löydy.

Kameran. Se oli kuin ihmeen kaupalla tallessa vielä ajelun jälkeen.