Me yksinäiset

Yksinäisyys on monille iso asia, ihmiset joilla ei ole välttämättä ketään ei sukulaisia, ei ystäviä ei parisuhdetta eikä kukaan välitä. Miten siitä toipua tai missä niitä ihmisiä tapaisi joista saisi kavereita?

Itse haluaisin uskovia ystäviä jyväskylästä mutta aina viestiketju poistetaan enkä tiedä miksi. Täällä on paljon paskenpia ketjuja joissa mollataan kristinuskoa ja uskoa ylipäätänsä. Yms asioita

Niin kertokaapa tarinanne miten päädyitte yksinäisyyteen oletko kiusattu, syrjitty ja halveksittu?

Itsellä ollut aina henkisesti raskasta säilyttää ystävyys suhteita, olen liian kiltti ja alistuva. Kukaan ei halua olla ystävä muutakuin sitten jos hyötyy jotakin.

Kun yrittää tutustua jonkuhun katsotaan pitkään et mitä toi tuossa tekee tai väistellään

Juu stoori on pitkä mutta voin sanoa et masennus on aikamoinen eikä asiaa paranna se että muilla hauskaa ja on kaveri rinki, perhettä yms jotka välittää ja nauraa keskenään kaikelle ns kivalle